Hornillos - Castrojeriz 20,1 km

Minä olen tuo pitkäjalkainen!

Hontanas

Yöllä kuuntelin taas yläpedin rouvan yskimistä ja kuorsaamista. Dormissa oli niin kuumankosteaa, että rillit huurtuivat, kun lähdin aamupesulle. Jätin ostamatta alberguen 3€:n paahtoleipäaamiaisen, laastaroin varpaani ja lähdin liikkeelle totutusti 7.30. Taivas oli täysin pilvetön, joten jätin pukematta pitkät housut. Taas oli nousua Alto Mesetalle, tuuli koleasti ja tie oli kurainen eilisen sateen jäljiltä.

Vasta puolivälissä päivän kävelymatkaa, Hontanasissa, pysähdyin aamiaiselle. Pariskunta, joka oli aikanaan tutustunut toisiinsa caminolla, piti kahvilaa, jonka juomissa oli vapaaehtoinen maksu. Tilasin tonnikalaleivät ja se oli niin pitkä, ettei lautaselle mahtunut.

San Antónissa on kirkonrauniot, joiden lähelle on joku yrittäjä pistänyt pystyyn baarin. Tilasin vitamiinijuomani ja mies kysyi, mistä olen kotoisin. "Voih, Lappi ja revontulet!" hän huokaisi, eikä minulle käynyt selväksi, joko hän oli siellä käynyt vai oliko se hänen haaveensa. Tuli vielä kättelemään, kun tein lähtöä. Kun jatkoin matkaa, ohitin Aussi-Trician, Camillan ja Jameksen.

Castrojeriz

Saavuin Castrojeriziin ennen puoltapäivää, joten kiirettä piti tänäänkin. Yksityiset alberguet olivat vielä kiinni, majoituin kunnalliseen San Estebaniin (5€), joka sijaitsee Plaza Mayorilla. Lähellä on parikin kauppaa ja ravintolaa. Kaupungissa toimii ilmainen wifi. Albergue alkoi täyttyä, myös Tricia majoittui sinne.

Castrojeriz

Suihkun ja pyykin jälkeen kävelin La Tabernaan kirjoittamaan päiväkirjaa, mutta se jäi kun liityin Trician, Camillan ja Jameksen seuraan lasilliselle. En meinannut millään uskoa, kun tarjoilija sanoi että kokonaiset 50 senttiä!

La Taberna

Kävin kaupassa (lisää rakkolaastareita) ja yritin huilia hetken. Naapuripedin neiti on loukannut jalkansa ja maannut sängyssä koko päivän. Annoin hänelle myslipatukan ja kuivattuja aprikooseja, kun hän näyttää syövän vahvoja lääkkeitä tyhjään vatsaan. Magdaleena (my long lost daughter) kavereineen majoittui dormiin.

Kuudelta palasin La Tabernaan syömään menu del dian. Alkuruuan gijantes oli muuttunut herneiksi, mutta pollo a la cerveza oli maukasta ja sopivan suolaista. Varsinkin kun sain taas pullon talon valkkaria. Sitä tissutellessa suunnittelin seuraavien päivien matkoja. Nyt minulla on varaa hieman lepsuillakin, mutta päivämatkat taitavat silti olla 20 km:n luokkaa. Maanantain caminosta näyttäisi tulevan mukavan, sillä vaihtoehtoinen reitti seuraa Ucieza-jokea