Oi, Óbidos!

Casa Argonauta

Bussin saavuttua Caldas de Rainhaan kuski osoitti meille Óbidoksen bussin, joka lähtikin liikeelle samantien. Perillä olimme kahdelta ja kävelimme tuttua reittiä Casa Argonautaan. Concha oli odotellut meitä ja valmistanut lounaaksi salaattia ja juustomunakkaan.

Kotiuduimme omaan soppeemme. Lounaalla emäntämme heitti ajatuksen, että hän mielellään vuokraisi talonsa meille alkuvuodesta, kun hän itse hoidattaa keuhkojaan jossain kuivemmassa ja lämpimämmässä paikassa. Jätimme Conchan siestan viettoon ja lähdimme kylälle kävelemään. Enää en pääse Mún kanssa lenkille, sillä pitkän elämän elänyt hiljainen koira oli nukkunut pois viime vuonna.

Kiersin puolet muurista, toinen puoli on puskien peitossa eikä sieltä saa kunnon kuvia kylän keskustasta.

Livraria de Santiago

Laskeuduttuani muurilta kävin taas ihailemassa kirjakauppaa (entistä kirkkoa) Livraria de Santiagoa.

Palasimme Argonautaan suihkuun ja hetken huilille, ennen kuin lähdimme illalliselle Jamon, Jamon ("Kinkkua, kinkkua", Almodovarin leffan mukaan) -ravintolaan. Tilasimme yhteisiä alkupaloja. Mukava paikka ja hauskaa henkilökuntaa! Viereisessä pöydässä istui yksinään kämppäkaverimme, italialainen Valentina, jonka kanssa teimme tuttavuutta. 

Restaurante Jamon Jamon

Iltakahvit joimme minulle tutussa Arco da Cadeiassa, jossa saimme juttuseuraksi englantilaisen Davidin, joka aikoo asettua puoleksi vuodeksi Portugaliin perustaakseen tänne Shakespeare-teatterin.

Rakas parvekenäkymä