tiistai 24. maaliskuuta 2020

Koronapäiväkirja, osa 2

Kevätsää hellii ja aurinko piristää tänä tautisena aikana. Tänään lämpötila nousi jo +8 asteeseen. Lähdin metsään lenkille, poikkesin Möskärin kuntoportaille ja tein samalla rapputreenin. Ei ollut ruuhkaa! Portaiden reunalautojen sininen väri on kovassa käytössä kulunut pois, toivottavasti ne maalataan uudelleen kevään aikana. Viimeisen alastulon kävelinkin rinnettä pitkin, tekee niin häijyä kulkea portaat alas kaksiteholaseilla. Aurinkoisen polun varrella näkyy jo kasvavan pienenpieniä nokkosenalkuja. Pian voin valmistaa nokkosmunakasta. Kotimatkalla hain pikkukaupasta tuoretta maitoa. Kotona riittää puuhaa, mitään "kuolinsiivousta" en aio tehdä, vaikka tavaramäärästä pitäisikin karsia paljon pois. Olen selannut Kodin Kuvalehden vuosikertoja paperinkeräykseen, seuraavaksi pitäisi plarata läpi lukuisat reseptikasat. Keräsimme jo molempien vanhat silmä- ja aurinkolasit kauppaan vietäväksi, ehkä joku toimittaa ne hyväntekeväisyyteen. Sadepäivän sattuessa voisin (vihdoin!) päivittää toisen matkablogini, se on jäänyt ja jäänyt. Tämän blogin reseptit olisi syytä myös järjestää aiheittain. Satojen caminokuvien joukosta ajattelin tehdä lyhennetyn version, sitä olisi mukavampi näyttää asiasta kiinnostuneille.

Ehdimme käydä vain kerran Vantaan ammattiopisto Varian järjestämässä tilaisuudessa, jossa Kosovosta muuttaneet naiset kertoivat maansa tavoista ja kulttuurista. Kevään aikana oli tarkoitus tutustua mm. Syyrian, Tšetšenian ja Turkin maastamuuttajiin, mutta tilaisuudet on peruttu. Lapsenvahtikeikkanikin peruuntui, sillä Noelin päiväkodissa todettiin tänään ensimmäinen koronatartunta (hoitajalla). Lohjalle meno on siirtynyt eri syistä ja nyt se on jo myöhäistä.

25.3.
Keskiviikkona lämpötila nousi jo +10 asteeseen. Lähdin samoilemaan lähimetsään ja pitkästä aikaa puuskutin mäkitreenin. Kunto tuntuu olevan melko kohdillaan. Kirjaston lukupiiri siirtyy nettiin (Zoom)!

#kokkikotonataas
Tein Lidlin loimulohesta salaatin. Myöhemmin tapastelimme, kuuntelimme andalusialaista kitaramusiikkia ja katsoimme yhden (monista) Espanjan reissun kuvat. Illan elokuva oli "Linnuntien käsikirja liftareille". Elämän tarkoitus on 42.
Olen monena keväänä paennut koivun kukinta-aikaa ulkomaille, nyt olen täällä jumissa. Pian pitänee aloittaa antihistamiinit, tai ostaa vene ja karata vesille. Suomen hallitus päätti sulkea maakuntarajat ainakin 19. huhtikuuta saakka, joudun siis perumaan/siirtämään Meri-Teijon mökkivarauksen.


27.3.
Hienot lenkkikelit jatkuvat ja päivisin on lämmintä. Ensi viikolle on luvassa lunta ja räntää, toivottavasti ei sentään tule mitään takatalvea. Tänään tein vuorostani viikkosiivouksen, sen jälkeen lähdin lenkille. Iltapäivällä oli vuorossa lukupiiri, jonka kirjasto siirsi Zoom-sovellukseen. Näin ensimmäisellä kerralla juttelimme testausmielessä yleisesti, ensi kuulle sovimme e-kirjan, josta keskustelemme seuraavassa lukupiirissä.
Marjan (R.I.P.) syntymäpäivänä viestittelin Tommin kanssa ja kyselin heidän kuulumisiaan. Muutenkin olen yrittänyt pitää yhteyttä lapsiin ja ystäviin. Helena lähetti kuvan Lohjalta; Sepon uurna on tänään laskettu vanhan hautausmaan multiin. 
Illalla "Saulin poika", ei-englantilaisen elokuvan Oscarin voittanut leffa, joka kertoo Auschwitcin keskitysleirin vangeista.

28.3.
Antton täyttää 11 vuotta, onnea! Kakkukahveja ei voi nyt juoda yhdessä. Tein jo toisen kerran tällä viikolla metsälenkin ja mäkitreenin. Minusta tulee pian täysin metsäläinen, olen niin ihastunut Suomen sammaleisiin metsiin. Täyttömäellä oli yksi mies kameroiden, kiikareiden ja tuolin kanssa. Tuskin hän bongasi lentokoneita, joita ei nyt juurikaan taivaalla näy. Ehkä hän odotti näkevänsä kurkiauran? Kotikadun varrella poikkesin Pirkon pihaan juttelemaan, kun huomasin hänen istuvan terassillaan. Puhelimessa vaihdoimme kuulumiset Noelin mummin kanssa. Naapurin nuoriso piti puusavottaa tonttiemme rajalla ja kaatoivat meidänkin turhat puut ja risukot. Kiitos siitä!
Onni soitti minulle😘. Ilmeisesti Onnin ja Sofian riparit ja konfirmaatiot siirretään ensi vuoteen. Illalla tein pitkästä aikaa uunikuivattuja tomaatteja, kun minitomaatit sattuivat olemaan cittarissa tarjouksessa.
Jos jotain hyvää koronassa, niin ajankohta. Olisihan tämä aivan kamalaa, jos joutuisimme rajoittamaan elämämme sisätiloihin marraskuun pimeydessä ja kurakelissä. Nyt voimme seurata kevään etenemistä ja nauttia hienoista ulkoilukeleistä. Hannu aloittikin jo pihan haravoimisen. Neukkupyörälle löytyi ostaja, joten autotalliinkin on tulossa lisää tilaa (Hannun toiselle pyörälle).  
Minä olen maailman huonoin itseksenijumppaaja (viimeksi vuosikymmeniä sitten sain nilkkaan marssimurtuman, kun innostuin aerobiccaamaan myös kotioloissa), mutta nyt löytyy ohjattua liikuntaa netistä. 
Eikö voitaisi jo sopia, että tämä on vihonviimeinen kerta, kun kelloja siirretään? 

29.3.
No onkos tullut kesä? Tällä viikolla olen aamuisin lätrännyt aurinkorasvaa naamaan, etten saa punaista nenää (joku voi vetää siitä vääriä johtopäätöksiä). Nilkkani ovat täynnä puremia, joko hyttyset/kusiaiset ovat heränneet? Ilman lenkkareita olen ollut vain viikonloppuna takapihalla, jossa olemme nauttineet auringonpaisteesta ja jaetusta lenkkioluesta. 
Silmät ja nenä kutisevat; siitepölykausi on alkamassa. Olen ilman lääkkeitä ja voimassaolevaa reseptiä, edellisen työnantajan ilmaiset lääkärit ja lääkkeet ovat taakse jäänyttä elämää.
Anneli lähetti viestin Zürichista, jossa on varauduttu rajoituksiin elokuun loppuun saakka. Kuntoportaissa oli niin paljon porukkaa, että käännyin väljemmille metsäpoluille ja latupohjille.


Anjovispasta
30.3. Onnea Suvi!
Minäkin laitoin nallen kadun puoleiseen ikkunaan, toivottavasti siitä on iloa naapuruston lapsille. Yhden naapurin aitaan oli kiinnitetty lappu, jossa oli lapsille päivän tehtävä tai kysymys ja edellispäiväiseen kysymykseen vastaus. Hannu vaihdatti kesärenkaat autoon. Kunhan ilma lämpenee, voimme ottaa Hondan käyttöön ja pyöräillä maakuntarajojen sisällä. Tietä riittää Hangosta Loviisaan!
Meillä on kolmen lentoyhtiön varaukset kevään matkaan, yhdestäkään ei ole kuulunut mitään. CheckMyTrip sentään kertoo, että menolentoni Lissaboniin on peruttu.


Hannun keittiövuoro; sain kolmen sipulin flammkuchenia kylmäsavulohella. Alunperin olin ajatellut meneväni alkuviikosta Lohjalle lapsenvahdiksi. Sovittiin kuitenkin Suvin kanssa, että syömme synttärikakkua myöhemmin ja pysyn poissa Lohjalta. Noel on kova poika kyhnäämään kyljessä ja sylittelemään, joten parempi pitää vähän pidempi turvaväli. Nyyh!😪

31 3.
Verottaja muisti minua mätkyillä. Travelstart vastasi vihdoin kyselyyni koskien TAP:n lentoa Lissaboniin. Tuskin saan mitään korvauksia, ainoa toivoni on matkavakuutus.
Kävin kampaajalla, hän yrittää pitää putiikkinsa auki, vaikka asiakkaita onkin todella vähän.
Illan elokuva; Joaquin Phoenixin tähdittämä brutaali "You were never really here".


Kevään kirjoja:
Heather Morris "Auschwitzin tatuoija". Tositarinaan perustuva romaani keroo slovakialaisten Lalen ja Gitan tapaamisesta  Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä. Lale tatuoi numerosarjat uusien tulokkaiden käsivarteen. Asemansa avulla hän pystyy toimittamaan pientä ruoka-apua parakkinsa muille apulaisille ja tapaamaan Gitaa, johon hän ihastui ensisilmäyksellä.

perjantai 13. maaliskuuta 2020

Koronakevät 2020

Ingela Ihrman: "A great Seaweed Day"
Ed Atkins
Natalia Goncharova, omakuva
Natalia Goncharova
Natalia Goncharova
Neljän viikon yskimisen jälkeen aloin vihdoin tuntea itseni terveeksi, tosin jalkoja särkee vähän vieläkin. Tein Annelin kanssa lounastreffit Pääpostiin, mutta hän jäi kotiin potemaan flunssaa. Kävin Kiasmassa kiertämässä näyttelyt "Sääennuste tulevaisuudelle ja "Live White Slime". Luulisi vitoskerroksen henkilökunnan jo kyllästyneen Ravelin "Boleroon", jota joutuvat kuuntelemaan joka päivä. Ateneumiin oli vapaa pääsy ja paikka arvattavasti täynnä venäläisiä, olihan esillä Natalia Goncharovan värikylläinen näyttely. Lukupiiri kokoontui Kaisa-kirjastoon, joka oli minulle uusi tuttavuus. Hieno paikka, ja kulutinkin siellä tunnin verran nojatuolissa kirjaa lukien. Illalla menin pitkästä aikaa joogatunnille - kerrospukeutuminen, villahuivi ja villasukat ovat kova sana - torstaina uskaltauduin jo tanssitunnille.

Suvi Teräsniska perui konserttikiertueensa, eikä minua tarvittukaan lapsenvahdiksi Lohjalle. Viremainioonkaan ei ole nyt asiaa, omaisten vierailut on pistetty koronan takia jäihin. Tuntuu, että elinpiiri pienenee, vaikkei virus vielä meidän normielämään vaikutakaan. Jää nähtäväksi, pääsenkö kuukauden kuluttua lentämään Lissaboniin ja jos pääsen, miten onnistuu sen jälkeen Espanjaan siirtyminen.

Viruksista huolimatta saimme ystävämme Tarjan ja Stephenin vieraiksemme. Teemana oli Marokon matkamme (heillekin tuttu Marrakech), mutta sovelsin ruokatarjoilua illusian tapaan. Siirryin joulusta pääsiäiseen tarjoamalla parsasalaattia ja kana-vihanneswokkia.

16.3.
Rekolan Raikas perui jumppatunnit ainakin seuraavaksi kuukaudeksi. Kirjaston lukupiiri ja Naisten Pankin vuosikokous peruutettiin. Lähikirjasto on auki rajoitetuin aukioloajoin ja toimii itsepalveluperiaatteella. Onneksi kotoa löytyy lukemattomia kirjoja ja sään salliessa voimme retkeillä lähialueilla. Mitään hamstrausta en harrasta, normistikin minulla on aika hyvä hätävarustus säilykkeitä, pakasteita ja kuivamuonaa. Niin kauan kun puhdasta vettä tulee hanasta, voi keittää teetä, kahvia, puuroa ja pastaa. Elokuviinkaan ei kai kohta pääse, mutta ei huolta; minulla on monelta vuodelta nauhoitettuna lukuisia (ainakin omasta mielestäni) laatuleffoja. Illalla katsoimme "Piin elämän", joka perustuu saman nimiseen, Yann Martelin (2001) hienoon kirjaan.

Lentojen perumisesta emme ole saaneet ainuttakaan viestiä, mutta yleisesti ottaen kaikki lentoliikenne eri maihin lakkaa, joten kevään vaellusreissuni peruuntuu. Kunhan kevät etenee, lähden vaeltamaan Haltialan lenkkiä, Kuusijärvi-Sipoonkorpi reittiä ja Meri-Teijosta voisi varata mökin.

Koivukylän taidehanke "Varpusen sanoja"
17.3.
Tein "uimarantalenkin" ja vastaan tuli vain muutama muu lenkkeilijä, osa heistäkin oli ulkoiluttamassa koiraansa. Tänään kirjastokin oli suljettu. Olisin hakenut lukupiirien seuraavat kirjat, vaikka lukupiirit perutaankin. Apteekkiin pääsee jonottamalla vain sivuovesta, muutama asiakas kerrallaan. Seurakunta perui kaikki viikoittaiset tapahtumat ja tapaamiset. Sääliksi käy ikäihmisiä, jotka joutuvat huomisesta alkaen kuukaudeksi karanteeniin. Yksinäiset vanhukset ja työttömät joutuvat muutenkin olemaan lähes ilman kontakteja muihin ihmisiin. Me voimme sentään vielä ulkoilla ja käydä kaupoissa ilman rajoituksia. Illalla katsoimme tositarinaan perustuvan elokuvan "12 vuotta orjana".

18.3.
Keväänmerkkejä; ensimmäisen kerran näin lenkkipolun varrella leskenlehtiä ja teiden puhdistus talven hiekoista on jo aloitettu. Suomen hallituksen suosituksista huolimatta suurin osa Cittarin aamupäivän asiakkaista oli ikäihmisiä, taatusti yli 70-vuotiaita. Kaupan itsepalvelu-sushitiski on vaihtunut valmiiksi pakattuihin sushirasioihin. Aatoksella oli alkukuusta synttäri ja Hannu vei hänet iltapäivällä syömään Tikkurilan kreikkalaisravintolaan. Illalla oli vuorossa ruotsalainen leffa "Raja".

Silta Kuusijärven ja Sipoonkorven välillä
Kuusijärvi
19.3.
Veimme Matti B:n postilaatikkoon synttärikortin. Lisäsin siihen lapun, että voimme käydä hänen puolestaan kaupassa tai tuoda lisää lukemista. Hänen pitäisi pysyä tontillaan karanteenissa jo ikänsä puolesta, mutta varsinkin syöpädiagnoosinsa takia. Torstain sää oli aurinkoinen ja keväisen lämmin. Tein meille kana- ja lohipatongit evääksi ja kävelimme Kuusijärvelle. Poikkesimme myös uuden sillan yli Sipoonkorven puolelle, mutta palasimme Kuusijärvelle syömään eväitä. Muutama uimarikin näkyi järvessä. Palasin mutkan kautta kotiin ja mittariin kertyi 13 kilometriä. Illalla katsoimme Klaus Härön liikuttavan hienon elokuvan "Miekkailija".


Tämän kallion takana on sienimetsäni
20.3.
Zeljka (Dubrovnik) kertoi olevansa terve ja vielä tämän viikon töissä. Ilmeisesti hän jää maanantaina kotiin, mikä on hyvä, koska hänellä on syöpädiagnoosi. Concha ilmoitti pysyvänsä Espanjan kodissaan.
Peruin kaikki kevääksi varaamani Portugalin ja Espanjan majoitukset. Yritin perua myös TAP:n lennon Lissaboniin, mutta sen enempää lentoyhtiö kuin välittäjäkään ei vastaa kyselyihini.
Cittarissa on väljää, mutta edelleen hämmästyttävän vanhan näköisiä asiakkaita, mikäli ovat alle 70-vuotiaita. Metsälenkillä oli vain muutama ihminen ulkoilemassa. Yllättäen (näin korona-aikaan) oveamme kolkutti Hannun Maritta-serkku, jonka olemme viimeksi tavanneet Hannun isän hautajaisissa yli 10 vuotta sitten. Mirja ja Masa peruivat kyläilymme, varsin ymmärrettävää, kun Masalla on sydänvaivoja. Jouduin jättämään väliin myös lapsenvahtikeikan Lohjalle; pojilla on nuhaa ja Suvilla vatsavaivoja.
Kalenteri on tyhjentynyt nopeasti ja olenkin viritellyt tapaamisia niiden ystävien kanssa, jotka eivät ole karanteenissa tai kuulu riskiryhmiin. Illalla aloimme katsoa nauhoitettua 2. kautta ruotsalaisesta sarjasta "Bonusperhe".


21.3.
Cittarin salaattibuffetti on lopetettu toistaiseksi. Selvästi huomasi, että kaupan asiakkaat ottavat etäisyyttä toisiinsa, jopa ne tutut, joiden kanssa pysähdyin vaihtamaan kuulumisia. Kassahenkilöt ovat lähinnä tartuntavaaraa, mutta toimivat edelleen yhtä ystävällisesti kuin tähänkin asti. Suunnittelemani 400 kilometrin vaellus jää tältä keväältä väliin ja kaikki ohjatut liikuntatunnit on peruutettu, joten olen lisännyt päivittäisten kävelylenkkien pituutta. Tänään kävin Rekolan kahvipaahtimossa (Rekolan panimoon on turhan pitkä kävelymatka, kun se siirtyi Fiskarsiin) ja ostin Vantaa- ja Rekola-kahvia. Ehdin kotiin juuri, kun alkoi sataa lunta.
Kaikki urheilutapahtumat on niin ikään peruttu, TV2 näyttää lauantaina vanhoja urheilulähetyksiä. Meitähän se ei koske, me keskitymme murhiin. Seuraamme norjalaista Wisting-sarjaa, eilen alkoi Syntinen-sarjan uusi kausi ja tänään aloittaa brittisarja "Raastava tunnustus". Unohtamatta hienoa kotimaista Paratiisi-sarjaa! Eiköhän illat tule kulumaan rattoisasti näiden parissa. 
Shakta joogakoulu siirtyi Online-palveluun.
Varasin Meri-Teijosta mökin huhtikuulle, jos maakuntarajat sulkeutuvat, yritämme vaihtaa sen Kopparön mökkiin.


#kokkikotonataas
22.3.
Keväinen aurinko houkutteli taas ihmiset ulos. Lenkillä tuli tuttuja vastaan, pidimme kävelytien levyisen turvavälin, kun pysähdyimme juttelemaan. Monella (tuttavalla tai tämän puolisolla) on kuitenkin niitä "perussairauksia". Tasasimme lenkkioluen tallin takana ja tein pitkästä aikaa sienirisottoa.
Illalla katsoimme Tom Hanksin tähdittämän "Inferno" leffan (Dan Brown), joka on vähän turhankin ajankohtainen tänä tautisena aikana.

 
Kevään kirjoja:
Tommi Kinnusen "Lopotti" jatkaa Löytövaaran suvun tarinaa, tässä teoksessa äänensä saavat esille Helena ja tämän veljenpoika Tuomas. Kumpikin etsii elämäänsä onnea ja rakkautta, tapaa tulla toimeen ja erilaisuudestaan huolimatta olla oma itsensä.

torstai 5. maaliskuuta 2020

Kevään matkasuunnitelmia

Varasimme tällä viikolla Madridin lennot, ei enää jaksettu odottaa tarjouksia. Madrid on kuitenkin vaellukseni jälkeen maantieteellisesti paras paikka lähteä kotiin. Treffit sovimme Zamoraan, joka on mielestäni mukava yliopistokaupunki hyvine tapas-paikkoineen. Sen jälkeen meillä on vähän liikaakin päiviä käytettävissä, joten voin tehdä väljän aikataulun. 5-6 viikon reissuuni tulee paljon tuttuja paikkoja. Kokonaan uutta on vaellus Santiago de Compostelasta Fisterraan, sen lisäksi muutama uusi kaupunkikohde. Kotiin lennämme eri reittejä, sillä en löytänyt Lufthansalta yhdensuuntaisia lentoja, tulen Hannun perässä AirBalticin iltalennolla Riian kautta.

Pahin koronaviruksen kauhuskenaario olisi koko reissun peruuntuminen, toiseksi pahin, että Hannun lennot peruttaisiin. Kyllähän minä aina jostain pääsen kotiin. Lisäksi huolestuttaa, että jos korona kovasti leviää Espanjassa, alberguet voidaan sulkea tautitartuntojen takia. Varasin alkumatkan majoituksia, kaikki peruutusmahdollisuudella. Madridin majoitukset toukokuun puolivälin jälkeen ovat yllättävän kalliita ja edullisimmat viedään käsistä.