Pieniä ja vähän isompia ipanoita

Vihdoin tuli kesäinen keli ja kutsuimme Kaisan ja Maijan ipanoitten kanssa meille syömään. Keinu oli taas kovassa käytössä ja grilliruoka tuntui maistuvan varsinkin pojille.

Lauantaina ajoimme Lohjalle katsomaan äitiä. Hänen fyysinen kuntonsa on kovasti huonontunut tämän vuoden aikana, eikä häntä voi enää viedä lenkille. Pihalle laskeutuvat kaksi porrastakin ovat liikaa, joten on käytettävä luiskaa. 

Suvi ja Sami olivat lähdössä Rantajameihin, me jäimme Noelin seuraksi. Poika pisti minut hikoilemaan mailapelissä, ennen kuin söimme ja saunoimme. Hannu kelpasi Aku Ankan lukijaksi. 

Sunnuntaina olimme niin ajoissa kotona, että vastapestyt matot ehtivät kuivua illaksi aurinkoisella pihalla.

Kotipihan pionin ainoa kukka

Lenkkipolkuni ylämäkikävely tulee sitä vaativammaksi, mitä enemmän täyttömäki kasvaa korkeutta. Maanantaina kävin pitkästä aikaa uimassa. Mittauksen mukaan 6. heinäkuuta Keravanjoen vesi on ollut 16-asteista, eikä se juuri lämpimämmältä tuntunut nytkään. Jalkapuolipotilas surffailee netissä ja etsii huvikseen edullisia vuokra-asuntoja Espanjasta ja Portugalista...

Tein tämän vuoden ensimmäisen kesäkeiton tuoreista kasviksista (+ pakastepavuista). Hannu ei tällä hetkellä pysty lenkkeilemään kävellen/pyöräillen, joten on syytäkin keventää aterioita. Hyvää se tekee meille kummallekin ennen Baltian reissua. 

Joskus alkuvuodesta heräsimme huomaamaan, ettemme olleet varanneet majoitusta Työväen Musiikkitapahtuman ajaksi. Kun googletimme Valkeakosken majapaikkoja, kaikki oli jo loppuunmyyty. Lähimmät löytyivät Tampereelta. Lähetimme sähköpostia Hotelli Waltikkaan ja pääsimme peruutuslistalle. Tällä viikolla sieltä soitettiin, että saamme huoneen festariviikonlopulle hintaan 140€/vrk. Ei siis tarvitse ihmetellä, miksi me matkustamme enemmän ulkomailla!!!