Syyskuu loppui sateisiin ja kylmiin öihin. Otin Hondan pois vakuutuksesta, Hannu laittoi pyörän talvikuntoon ja pyöräytimme ajotakit pesukoneessa. Pihahommat saivat vielä odottaa, mutta Hannu putsasi grillin ja siirsi ulkokalusteet kellariin. Lokakuun alussa laitoimme lämmityksen päälle ja petasimme peitot sänkyyn. Minä en kauheasti pidä yllätyksistä, joten suunnittelimme yhdessä perinteisen synttärimatkan Tallinnaan. Hannu varasi laivamatkat ja yhdessä valitsimme majoituksen, vaihteeksi Gustav Ernesaks-Kadriorgista. Itselleni varasin 90 min. hieronnan tutusta paikasta.
Laivamatka Eckeröllä sujui nopeasti lukien ja naapuripöydän mukavan rouvan kanssa reissuista rupatellen. Mekö muka hiljaisia suomalaisia?
Lounaspaikankin olimme jo sopineet etukäteen, sinne pääsimme 8-bussilla. Entinen Pesa on nykyään Võru, muuttunut on myös sisustus ja ilmeisesti omistajakin. Ruoka oli edelleenkin hyvää, lounashinta Tallinnan tapaan 7,90€/annos.
Ravintolasta oli lyhyt kävelymatka majapaikkaamme. Olimme etuajassa, jätimme laukut keittiöön ja oikaisimme Japanilaisen puutarhan läpi Selveriin ostamaan aamiaistarpeet. Majoituimme huoneeseen, johon kuuluu myös iso kylppäri. Minulle riittää, jos on nojatuoli ja siihen sopiva lukuvalo. Kakkoskerroksesta löytyi toinenkin keittiö ja kaipaamani kahvinkeitin. Puutarha terasseineen on taatusti ihana kesäaikaan, nyt ripotteli vähän vettä.
Suihkun ja päikkäreiden jälkeen päätimme lähteä illalliselle, vaikka kello ei ollutkaan vielä paljon. Olin toivonut Gallo Neron antipastoa ja sen myös sain. Pimenevässä illassa palasimme kämpille läpi puiston, jota lamput valaisivat.
Torstaina olin liikkeellä seitsemän tuntia, sitä suosi myös kaunis ilma (+15). Lähdin kymmenen aikoihin kävelemään Japanilaisen puutarhan ja Kadriorgin puiston läpi kohti Ilusalong Centralia. Matkaan meni hitaastikin kävellen vain puolisen tuntia. Pääsin hierontaan etuajassa, Tatyana hieroi taas tehokkaasti ja öljysi kuivan nahkani (jota on alkanut viime aikoina pistelemään).
Minun oli tarkoitus käydä (Viron Museokortilla) neljässä näyttelyssä, mutta kolme per päivä riittää. Hannu lähti mukaani Vabamu-museoon katsomaan "Vapautemme tarina" -näyttelyn. Vaikuttava näyttely liikutti, kun ajattelin kaikkia virolaisia ystäviämme ja heidän historiaansa.
Kävimme ostoksilla yhdessä, sen jälkeen Hannu lähti kävelemään takaisin Kadriorgiin, minä jäin Telliskiveen. Sinne on viime käynnin jälkeen ilmestynyt uusia terasseja, jotka ilman seuraa ohitin ja menin Juhan Kuus Documentary Photoon katsomaan Saskia & Alar Kivilon (tytär ja isä) näyttelyn. Ohitin Estonia-muistomerkin, jonne oli tuotu paljon kukkia onnettomuuden 30-vuotispäivänä. Seuraan Maikkarin Estonia-sarjaa ja kylmät väreethän siinä tuli.
Kävelin Kadriorgin Taidemuseoon, jossa on tällä hetkellä vain perusnäyttelyt (elokuussa jäi näkemättä Espanjan taidenäyttely). Rakennus itsessään on todella kaunis ja alakerrassa on kahvila, jonka terassilla ihmiset nauttivat virvokkeista ja kauniista säästä.
Kävelin kämpille ja jäimme terassille lenkkioluelle. Samalla poimin puusta muutaman omenan. Harmiteltavan hyviä, kun niitä ei kukaan kerää. Suihkun ja huilin jälkeen tein meille alakerran keittiössä tapakset. Mukava paikka istuskella, varsinkin kun kukaan muu ei hyödynnä sitä. Kauan ei taaskaan jaksettu valvoa, mukana kulkeva kirja ei juurikaan edisty.