Kohti kevättä

 Koronarajoitukset jatkuvat koko kevään; ei päästä ryhmäjumppiin, lukupiireihin, taidenäyttelyihin, konsertteihin, Aikuisopiston kielitunneille tai muihinkaan kokoontumisiin. Matkoista puhumattakaan. Jotain hyvääkin näistä rajoituksista on; vuosi sitten sairastamani hevosyskän jälkeen minulla ei ole ollut pienintäkään nuhaa tai flunssan poikasta. Kevättä piristämään varasimme mökkiviikon Meri-Teijosta. Liiton mökit oli jo varattu pääsiäisviikolle, joten menemme sinne jo maaliskuussa.

Kelit ovat Vantaallakin vaihdelleet Siperian pakkasista Saharan hiekkamyrskyyn ja loppuviikosta saamme nauttia Azoreilta tulevasta lämpöaallosta. Jopa siitepölystä varoitetaan. Selviä kevään merkkejä! Hiihtolomalaisilta sulavat lumet ja jäät suksien ja luistimien alta kovaa vauhtia.

Viikonloppuna oli hieno keli kävellä vaikka Kuusijärvelle, mutta jätimme sen ensi viikkoon, kun hiihtolomaa viettävät koululaiset ja heidän vanhempansa ovat pois poluilta. Lauantaina tein särki-perunasalaattia kotimaisesta Järki Särki -säilykkeestä.

 

Lopputalven kirjoja:

Petina Gappah "Pimeydestä loistaa valo". Tarina David Livingstonen viimeisestä matkasta hänen palvelijoidensa (kokki ja kantaja) kertomina. Orjista ei voi puhua, sillä Livingstone vastusti - ainakin näennäisesti - orjakauppaa. Kirjan pohjana lienee tohtorin viimeiset päiväkirjat, mutta kirja kertoo Livingstonen kuoleman jälkeisistä tapahtumista. Historiaa, tarinankerrontaa ja hillittömän hauskoja sattumia. Jos kirjailija olisi eurooppalainen/valkoihoinen, häntä luultavasti syytettäsiin pilkanteosta tai rienauksesta. Silmiinpistävä ero näiden tohtoreiden ja 1800-luvun naistutkijoiden (Mia Kankimäen teos "Naiset joita ajattelen öisin") on, että miehillä on mukanaan joukko kantajia ja muita palvelijoita, kun naiset usein kulkivat yhden oppaan kanssa tai jopa yksin.

Helmikuun herkut

 Saimme kunnon talven Etelä-Suomeenkin; on riittämiin lunta ja pakkasta. Laiskuuttani en ole kaivanut suksia ja luistimia esille ja ajattelin odottaa vielä pientä hankikantoa, ennen kuin otan lumikengät käyttöön. Siinä on oma riskinsä (lumi saattaa hävitä kokonaan) ja taidankin lähteä jo viikonloppuna lähimetsään lumikenkäilemään. Päivittäin käymme omilla kävelylenkeillämme, minä suuntaan usein metsiin, sillä koirantaluttajat ovat pitäneet polut avoinna.

Tammi-helmikuun vaihteessa herkuttelimme virolaisittain; päivällä dippasimme paistettuja pelmenejä ja illalla grillasimme juustonakit takapihan nuotiolla. Söimme ne autotallissa kynttilänvalossa istuen. Päivästä olisi tullut täydellinen, jos olisimme viitsineet myös opiskella vironkieltä. Se - kuten jumpat ja venyttelyt - on jäänyt kokonaan kun ryhmien kokoontuminen lopetettiin (tai siirrettiin vähintään maaliskuulle).

Emme todellakaan laskeudu mihinkään paastoon, vaan olemme pitäneet itsemme lämpiminä hyvällä kotiruualla; keitoilla ja padoilla, pastalla ja risotolla. Hannu on tehnyt pizzaa ja elämänsä parhaat täytetyt paprikat. Ostin uuden pussin tattarijauhoja, joten blinejä pitää tehdä useammankin kerran. Aloitin jo hyvissä ajoin ennen laskiaista.

Nopeat blinit

1½ dl maitoa

5 g hiivaa

½ tl suolaa

1 tl sokeria

1 dl kermaviiliä

1 dl tattarijauhoja

½ dl vehnäjauhoja

1 keltuainen

1 valkuainen

paistamiseen voita

Sekoita kädenlämpöiseen maitoon hiiva, suola, sokeri, huoneenlämpöinen kermaviili sekä tattari- ja vehnäjauhot tasaiseksi taikinaksi.

Nosta kulho kuumaa vettä sisältävään astiaan noin tunniksi (itse jätin sen kylppärin lämpimälle lattialle). 

Kun taikina on kohonnut, lisää keltuainen ja sekoita tasaiseksi. 

Vatkaa valkuainen vaahdoksi ja lisää se varovasti sekoittaen taikinaan juuri ennen paistamista. Paista blinit voissa molemmin puolin kullanruskeiksi. Pidä liesi keskitasolla, etteivät blinit pala.

Blinejä tulee pannun koosta riippuen 10-16 kappaletta.

Tarjoa blinit lämpiminä haluamasi täytteen kanssa. Minä surrautin tehosekoittimella savulohimoussea, jonka koristelin suolakurkkuviipaleilla ja tillin oksalla.

Leipomaan en ole ryhtynyt, siinä tulee vain syötyä liikaa. Tuoreet laskiaispullat (kuinkahan monet?) olemme ostaneet leipomosta, näin kumpikin saa haluamansa täytteen. Runebergit haimme Lidlistä.

White Himal

Kokin vapaapäivinä olemme syöneet lounaan Ravilta Tammistossa tai Tikkurilan nepalilaisravintoloissa, maukas ruoka lämmittää mukavasti pakkaskelillä. 

Koronarajoitusten takia elokuviin ei pääse ja taidemuseotkin ovat avoinna vain rajoitetusti. Olemme katsoneet pois aiemmin nauhoitettuja leffoja, seuranneet luonto-ohjelmia ja erikielisiä tv-sarjoja (Ivalon katsoimme putkeen Areenasta).

Laskiaissunnuntaina oli loistava ilma ja lähdin lumikengillä rämpimään lähimetsään. Enimmäkseen kuljin umpihankea sienipaikkojani ylittäen. Sen jälkeen maistui herkullinen uunipata. 

 

Sain vihdoin viimein aikaiseksi aloittaa uusi blogi, joka keskittyy ainoastaan kokkaamiseen. Lisään siihen reseptejä pikku hiljaa.

https://illusiasianreseptit.blogspot.com/

 

Helmikuun kirjoja:

Karttakeskus "Euroopan kauneimmat viinireitit". Kesää ja matkoja kaivaten olen katsellut kaunista kuvakirjaa ja sen karttoja. Reitit on ajettu autolla, Hannu haikailee niille moottoripyörällä ja minä tietenkin kävellen, olenhan kävellyt Mosel Caminostakin vasta noin puolet. Pohjois-Espanjan viinireittiä vaelsin pitkin Camino Francésia.

Victoria Hislop "Elämänlanka". Kreikkalaiset sukujuuret omaava Hislop on kirjoittanut useita kirjoja (kuten "Saari"), jotka ovat elämänmakuisia ja saavat Kreikka-kuumeen kohoamaan. Tämä kirja kertoo kolmen sukupolven tarinan ja valottaa myös Kreikan veristä historiaa, josta minulla ei ollut juurikaan tietoa. 

Elif Shafak "Kunnia". Turkkilaisessa kurdiperheessä on jo kuusi tytärtä, kun vielä syntyy kaksoset, hekin tyttöjä. Kirjassa seurataan Jamilan ja Pemben kasvamista lapsista aikuisiksi. Tarina kertoo myös Pemben ja hänen perheensä elämästä Lontoossa, kansanperinteistä, maahanmuuttajiin kohdistuvasta nöyryyttävästä kohtelusta ja kunniamurhasta, jonka seurauksena Pemben vanhin poika kärsii tuomiotaan vankilassa.

Euroopan kauneimmat matkakohteet TOP 100

Google Local Guide -sivustolla on hieno video, joka esittelee (kuvaajan mielestä) 100 Euroopan kauneinta kohdetta. Minä olen nähnyt niistä noin puolet. Tosin ihmettelen, miksi Auschwitz on listalla. Joka tapauksessa, listan innoittamana aloin miettiä omia mieleen painuneita matkakohteita. Yritin unohtaa karut kivikylät, Kreikan kuivat pikkusaaret, tapaamani ihanat ihmiset, syömäni loistavat ateriat, hienojen vaellusten rasitukset ja keskittyä ”kameran ruusunpunaisen linssin läpi” näkemiini kohteisiin, joihin haluaisin palata tai olen jo palannutkin. Kyllähän niitä Euroopasta yli 100 löytyy, helposti! Lasten kasvettua teineiksi siirryin omatoimimatkailuun ja yksin reissaamiseen. Moneen matkaan olen yhdistänyt useampia maita, saaria tai kaupunkeja.

Paros, Parikia

Kreikka 

Kreikassa rakastan eniten karuja, pieniä saaria ja niiden asukkaita, mutta kauneimpia ovat olleet mm. Paros (Parikia ja Naoussa), Milos, Mykonos, Parga, Lindos, Symi, Kreetalla Hanian vanhakaupunki ja Samarian rotko.

Balkanin maissa olen kierrellyt toistakymmentä kertaa. Köyhissä maissa, kuten Albania, Kosovo ja Serbia, rakennuskanta on yhtä sekamelskaa ja sodan jäljet ovat monissa maissa vielä näkyvissä. Upeinta on luonto; saaristo, hienot rannat ja komea vuoristo.

Čiovo, Trogir

Krkan luonnonpuisto

Kroatia

Dubrovnik, Hvar, Trogir, Korčula, Lošinj, Šibenik, Istria (varsinkin Rovinj) ja Krkan luonnonpuisto. Makarska Rivieran kohteet eivät juuri eroa toisistaan, kaikkia niitä yhdistää takana kohoava upea Biokovo-vuoristo.

Kravica Waterfalls

Bosnia & Hertsegovina

Mostar, Sarajevo ja Kravican vesiputous.

Perast

Montenegro

Perast, Kotor ja Ulcinj.  

Novi Sad

Serbia

Belgradin linnoitus ja kirkot, Novi Sadin vanhakaupunki.

Matka Canyon, Makedonia

Pohjois-Makedonia

Ohrid, Sveti Naum, Skopjen vanhakaupunki ja Matka Canyon.

Gjirokastër

Albania

Gjirokastër, Berat ja Himarë.

Tartto

Viro

Tallinna, Pärnu, Tartto, Sipulitie, Hiidenmaa ja Saarenmaa.

 

Kuldïga

Latvia

Riika, Jurmala ja Kuldïga.

 

Vilna

Liettua, Vilna ja Trakai.

Budapest

Unkari

Budapest, Eger ja Pécs.

 

Praha

Tšekki

Praha, Český Krumlov, Adrspach ja Trutnov.

Bratislava

Slovakia, Bratislava

 

Tatra, Zakopane

Puola

Krakova, Zakopane, Tatra-vuorten vaellusreitit ja Varsovan vanhakaupunki.

 

Slovenia, Ljubljana

 

Itävalta, Wien (kaunis ja kallis).

 

Traben-Trarbach, Mosel camino

Passau

Saksa

Berliini, Passau ja Moselin pienet viinikylät (Mosel camino).

Tivoli

Vernazza, Cinque Terre

Italia

Rooma, Tivoli ja Cinque Terre.

 

Yerebatan Sarayı, Istanbul

 

 

Turkki

Istanbul ja Efesos.

 

Setenil de las Bodegas

Islallana (Logroño)

Espanja

Madrid, Barcelona, San Sebastián, Islallana (Logroño), Ribadeo, Burgos, Ávila, Zamora, Mogarraz, Andalusia (mm. Málaga, Frigiliana, Setenil de las Bodegas, Cádiz, Arcos de la Frontera, Sevilla, Ronda), Pohjois-Teneriffa, Puerto de Mogán (Gran Canaria) ja Camino de Santiago de Compostela (Camino Francés).

 

Aveiro

 

Óbidos

Portugali

Lissabon, Porto, Pinhão, Óbidos, Sintra, Évora, Aveiro, Castro Verde, Coimbra, Ponte de Lima, Santarém, Figueira da Foz, Madeira, Azorit (São Miguel) ja Camino Portugues.

 

Colmar

Ranska

Biarritz, Colmar ja Nancy.

 

Nijmegen

Hollanti

Amsterdam, Arnhem ja Nijmegen.

 

Englanti, Lontoo

 

Dingle

Irlanti 

Dublin, Dingle ja Aran-saaret.

Suomen jätin tarkoituksella pois, sillä listasta olisi tullut loputon. Muutaman kotimaan kohteen haluan kuitenkin mainita; saaristo, rannikkokaupungit, järviseudut, kansallispuistot ja Lappi.

Tikkurilan kirkko

Tikkurilan kirkko – Wikipedia

Pääsin tutustumaan uuteen Tikkurilan kirkkoon opastetulla kierroksella. Todella kaunis, valoisa ja ilmava kirkkosali. Rakennuksessa on lukuisia muitakin tiloja, mm. seurakuntasali, pienten paikka ja Lauran kaffila. Ulkopuolella on näkyvissä ikkunalasien digitaidetta ja tanskalaisiin tiiliin kaiverrettuja raamatunlauseita. Pitänee tehdä iltakävely Tikkurilaan, että näen myös kauniisti valaistut ikkunat. Ehdotin, että seurakunnan nettisivulla kerrotaan, milloin kirkon carillon-kellopeli on ulkona (ja sisällä) kuultavissa.