Tallinna

Kummityttö lähti mukaani Tallinnaan, mutta pystyi jäämään vain yhdeksi yöksi, harmi! Juttua riitti koko päivälle, emmehän ole tavanneet pitkään aikaan.

Ennen majoittumista Suur-Patarein "kotiimme" kävimme lounaalla Kalaranna Restossa. Ilahduin, kun kanakintsuni ei ollutkaan luineen ja soosi oli hyvän makuinen. Lohisalaattikin kelpasi hyvin tytölle. Totuttuun tapaan Mare kutsui meidät naapuriin, vaihdoimme kuulumiset, jotka näin vanhemmiten sisältävät myös sairaskertomuksia. Olin suunnitellut kävelevämme rantareittiä Noblessneriin, mutta huonon sään takia oikaisimme Vana-Kalamajaa pitkin Baltijaamalle ja siitä rappuja nousten Toompealle. Maanantaista johtuen en voinut kiristää kaveria yhdellä museokäynnillä, kuten tammikuussa Ilonaa.

 

Toki vein seuralaiseni tutustumaan myös Vallibaariin ja tilasimme Aperolspritzit. Tästä Hannu tuohtui; nyt menee perheen maine, kun kumpikaan ei maistanut Millimallikasta! Vessassa käydessäni baaritiskillä istunut vanhempi mies oli kysynyt tytöltä, onko hän ennen käynyt täällä (ikivanha iskurepliikki!) Ei kun ekaa kertaa, kummitäti toi tänne. Palasimme kämpille kaupan kautta ja muistin ostaa myös kukat, jotka jäävät Marelle. Ilta kului höpötellen, sen jälkeen jaksoin vain hetken lukea mukana kulkevaa kirjaa.

 

Suihkujen jälkeen söimme aamiaisen kaikessa rauhassa ja kävelimme Rotermaniin. Tyttö tiesi, että täti ei ole mikään shoppailija, tilasi minulle Aperolin ja jätti terassille.

 

Saatoin hänet Nautican kautta satamaan ja palasin Rotermaniin, sillä Bruxxissa oli lounastarjouksessa ankkaa.

 

Kävelin Kadriorgiin ja kävin katsomassa Mikkel Muuseumin näyttelyn "Delfin sininen", jossa on esillä 1600-1700 lukujen sinivalkoista keramiikkaa.

 

Jatkoin siitä Kumuun, koska siellä on Karin Lutsin näyttely "Kuvia matkoilta", jonka näinkin jo viime vuonna Tartossa. On yksi suosikkini!

Kadriorgista pois kävellessäni kaksi kristittyä tyttöä pysähtyi haastattelemaan minua. Kun eesti ei sujunut, toinen kysyi englanniksi, mitä olen oppinut elämästä. Oli helppo vastata; elää nyt, tätä hetkeä! Jos menettää kolmessa kuukaudessa kolme perheenjäsentä, on aika utopista siirtää toiveitaan pitkälle tulevaisuuteen.

Kävelin vanhankaupungin läpi Baltijaamaan. Jollain pikkukujalla nuori nainen juoksi perääni huutaen "Vabandust, vabandust!" ja toi puhelimeni kuoresta pudonneen kirjastokortin. Ja joku vielä sanoo, että virolaiset ovat epäkohteliaita ja epäystävällisiä! Kun ei ollut lasta enää seurassa, jäin oluelle uuden Gläm-ravintolan terassille. Taitaa olla edesmenneen Hotel Hektorin paikalla. Kävin Baltijaaman Selverissä ostamassa valkosipuli-ruissipsejä ja savulohisalaattia/tahnaa, vein ostokset kämpille ja vähensin vaatteita, sillä vielä illallakin oli tosi lämmintä. 

Otin kirjan mukaan ja menin Kalarannan penkille lukemaan. Taivaanrantaan nousi pilviä, näinköhän sääennuste pitää paikkansa ja huomenna sataa? Läheisellä penkillä kolme nuorta miestä puhui portugalia ja pois lähtiessäni oli pakko kysyä, mistä ovat ja kauanko viipyvät. Brasseja, ovat työn puolesta asuneet jo kolmisen vuotta Tallinnassa ja käyneet about 100 kertaa Helsingissä. Kotiin palatessa kesy kissa pyrki sisään kanssani, mutta en uskaltanut päästää sitä rappukäytävään. Kämpillä kävin suihkussa, keitin itselleni kahvin ja söin iltapalaksi mustaa leipää savulohisalaatilla. Liian hyvää! Olen ensimmäistä kertaa yksin "kakkoskodissamme". Yläkerran pikkupojat vanhempineen ovat muuttaneet omakotitaloon; oli todella hiljaista.

Keskiviikko oli sateinen ja tuulinen päivä. Nujusin kämpillä niin kauan, että museot aukesivat ja kävelin etdm:oon. Minulta on jäänyt yksi tekstiilinäyttely näkemättä, nyt se osasto oli suljettu ja siihen rakennetaan uutta näyttelyä. Pysyvien näyttelyjen lisäksi etdm:ssa on nyt "Kogu Maailm on Bauhaus" -näyttely.

 

Jos tämä on kehto, niin laittaisitko lapsesi siihen nukkumaan?

Ostaisitko tämän kahvinkeittimen?

 

Tapetoisitko tällä seinäsi? Jos ei vielä ole migreeniä, niin kohta on.

Voiko näistä päätellä, että Alvar Aalto on ihaillut aikalaistensa Ludwig Mies van der Rohen ja Walter Gropiuksen arkkitehtuuria/töitä? Hetken luulin katsovani kuvaa Paimion sairaalan mäntymetsiköstä.

 

Ulkona alkoi sataa ja tuulla niin kovin, että sateenvarjo pyörähti ympäri. Ilmankos kättä särkee kun pitää rimpuilla sateenvarjon kanssa, kirjoittaa puhelimella viestejä ja blogia ja muokata kuvia.

Olin tulkinnut huonosti Suurkilta Talon ilmoituksen. Luulin, että siellä on uusi näyttely, mutta se alkoikin toukokuussa 2025 ja olen sen jo nähnyt. Ilmankos respa näytti tonnin seteliltä, kun kerroin katsovani vain uuden näyttelyn.

Yritän jokaisella Tallinnan reissullani löytää 1-2 minulle uutta ravintolaa. Tälle päivälle oli (liian) monta hyvää vaihtoehtoa. Hylkäsin niistä kanat/broilerit (söin jo) ja ennestään tutut. Siksipä suuntasin Kaheksaan (Suur-Karja 8), jota en ole edes huomannut, vaikka ohi olen kävellyt kymmeniä kertoja. Sanoinkin tarjoilijalle, etten olisi löytänyt heitä ilman päivän lounas -nettisivua. Todella kiva paikka! Vuohenjuustosalaatti 7,90€ ja lasi todella hyvää espanjalaista punkkua 7€. Kerroin tarjoilijalle, että Espanjassa pitää aina pyytää erikseen "caliente", muuten punaviini tarjoillaan jääkaappikylmänä. Joskus jopa kysytään, haluanko jäitä. Listalla oli myös tapaksia, tänne pitää tulla uudelleen ystävien kanssa iltaa viettämään! Palasin kämpille Baltijaama Selverin kautta ja ostin lisää kaupan hyvää savulohisalaattia/tahnaa.

Sade hiljeni iltaa kohden ja kävin Kalarannassa "haukkaamassa happea" kuten entinen työkaverini Lispu (R.I.P.) sanoi lähtiessään konttorin pihalle tupakalle. Illalla kuuntelin Stevie Ray Vaughanin livekonserttia ja Georg Michaelin livekonserttia (1993) korvanapeilla ja söin samalla lohileipiä.

Kyllä se nyt paistaa! Kiva reissu ja kiva tulla kotiin. Varsinkin, kun naapuritontilla pikkuinen Samu huhuilee "Hannuuuu, mummuuu!"
 

Junamatka Tammisaareen

Halusimme testata junamatkaa Tammisaareen, ennen kuin ratatyöt alkavat juhannuksen jälkeen. Sitten ei Tammisaareen/Hankoon enää pääsekään suoraan, vaan pitää kiertää Riihimäen kautta.

Kävin Chappessa katsomassa kesänäyttelyn "Erika Adamsson ja Katja Syrjä Klovharun lumoissa - Toven ja Tuulikin saarella". Olen nähnyt Erika Adamssonin hienoja töitä Salon Veturitallissa ja viime aikoina olen lukenut Klovharusta. Myymälästä löysin pari uutta kirjavinkkiä.

Näyttelyssä oli myös näiden kahden taiteilijan valokuvia Klovharusta, sekä Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän saaristoon liittyviä töitä.

Samaisena päivänä Raaseporin museossa avautui uusi näyttely "Tammisaaren Helene", joka kertoo sekä Helene Schjerfbeckin elämästä ja taiteesta että Tammisaaren historiasta vanhoine valokuvineen. Näyttelyyn pääsee kätevästi sisäkautta Chappesta.

Ami ja Roksu olivat tulossa lounaalle kanssamme. Ehdotimme paria paikkaa, mutta nämä vetivät Karjaa-kortin hihasta. Odotimme noutajia Ekta Bryggerin terassilla ja matka jatkui autolla Karjaalle KW Ravintolaan. Olikin hyvä lounas! Junamme lähtöön oli aikaa ja Roksu ajelutti meitä Fiskarsin ja Pohjan pikkuteitä. IC-juna tuli lähes täyteen, olihan perjantai ja armeijan pojat ja tytöt pääsivät viikonloppuvapaalle.

Lauantaina oli tarkoitus grillata ja istua pihalla Mirjan ja Masan kanssa, mutta satoi vettä. Joten Hannu grillasi pihalla ja söimme sisällä. Kahvin jälkeen katsoimme uudempia reissukuvia ja myöhemmin Hannu kuskasi ystävämme kotiin.

Sunnuntaina oli niin syksyinen keli, että lenkille piti pukea takki päälle. Ja punkkihuivi kaulaan.

Keravanjoki vs. Rekolanpuro

Helsinki-päivän näyttelyt

Toimiston lukupiiri kokoontui vielä ennen kesätaukoa ja lähdin aamupäivällä katsomaan uusia näyttelyitä.  

Finlandia-talon Aalto-näyttelyyn pääsee nyt Museokortilla ja menin katsomaan sen ensin. Näyttely kertoo Alvar Aallon, Aino Aallon ja Elissa Aallon arkkitehtuurista ja muotoilusta.

 

Seuraavaksi kiertelin Taidehallin "Nuoret 2026" -näyttelyn.

HAM:ssa on esillä hieno näyttely "Rajojen ylittäjä", jossa puolalaisen Magdalena Agapanowiczin suuret teokset on kudottu pellavasta, sisalista, kuiduista ym.

Lounastauon pidin Mikonkadun Xavierissa. Karitsa oli jo päässyt loppumaan, mutta mustajuurikeitto, sitruunainen rapupasta ja hyvä salaattipöytä riittivät mainiosti.  

 

Matkalla Designmuseoon poikkesin Merkkiin kuuntelemaan, kun Sinikka Sokka luki "Saapasjalkakissan" (Yle Areena). Designmuseossa on Tove Janssonin lisäksi myös Aalto-näyttely. Laitoin Arjalle viestin, että jos tulen kesällä Jyväskylään kyläilemään, hän saa suunnitella minulle opastetun Aalto-kävelyn. Lukupiirissä kohotimme kesän kunniaksi kuoharimaljat ja saimme aikaiseksi vilkkaan keskustelun. Mukava nähdä näitäkin piiriläisiä pitkästä aikaa!

 

Kesäkuun kirjoja;

Maria Mustaranta "Toivon talo". Suomalainen Martta on sveitsiläisen kehitysapujärjestön töissä Syyriassa. Ennen komennuksen päättymistä Martta kohtaa sairaalassa pienen kehitysvammaisen orpotytön, jonka sukulaiset ovat tuoneet sairaalaan sotaa paetessaan. Lapseton, parisuhteessa elävä Martta jää komennuksensa jälkeen Ammaniin vierailemaan tytön luona sairaalassa ja myöhemmin surkeassa lastenkodissa, johon tyttö siirretään. Martan mies ei voi saada lapsia, eikä tämä halua adoptoidakaan. Siinä onkin Martalla miettimistä, kun hän yhä enemmän kantaa huolta pienen tytön tulevaisuudesta.