Emme todellakaan tarvitse lisää tavaraa ja omat tarpeet tulee aika pitkälle itse hoidettua, kun niiden aika on. Siksi hankimme joulu- ja muut lahjat useimmiten aineettomina. Tällä kerralla minä sovin Tallinnan majoituksen Maren kanssa, Hannu kustansi reittimatkat.
Keikkuva laivamatka sujui mukavasti lukien ja virvokkeita nauttien. Hannu tutki netistä lounaspaikkoja, meillä oli parikin vaihtoehtoa, mutta kun oli arkipäivä, hyödynsimme edullista (7,90) tarjousta.
R14 (Rotermanni) on pitkään roikkunut listallani. Se osoittautui erinomaiseksi vaihtoehdoksi ja olimme siellä juuri ennen lounasruuhkaa. Syötyämme kävelimme tuulta vastaan puskien Suur-Patareille, jossa Mare vastaanotti meidät ja kutsui naapuriin kahville. Kotiuduttuamme vedimme päikkärit ja illan hämärtyessä lähdimme Raatihuoneentorille.
Oli järkyttävän kylmä ja menimme Vallibaariin nauttimaan lämmittävät glögit.
Kurvasimme vanhasta kaupungista Baltijaamalle ja kävin Selverissä ostamassa illallis- ja aamiaistarpeita. Vietimme illan lämpimässä asunnossa nauttien tapaksista, kuoharista ja joulumusiikista. Sytytin tuikut ja ledivalot, Hannukin pääsi maistamaan Selverin ihanaa savulohisalaattia.
Perjantaiaamuna ei ollut mihinkään kiire, minulla on listalla vielä muutama museo, mutta ne voi jakaa kahdelle päivälle. Katsoimme TV2:n joulukalenterin, aamiaisen jälkeen lähdimme kävelemään Kalarannaan ja Noblessneriin. Harmikseni Kai Art Center avautuisi vasta puoliltapäivin, olimme liian aikaisin liikkeellä (olisin voinut poiketa sinne viime kerralla, kun olin naapurissa lounaalla). Ohitin myös Sishi Outletin, tämän vuoden jouluviemiset on jo paketoitu.
Onneksi ei ollut niin tuulista kuin eilen, mutta Hannu kävelee niin hitaasti, että minulle tuli vilu ja ehdotin glögiä. Reval Cafe on kaikesta päätellen purettu jonkun uudisrakennuksen tieltä eikä St. Vituksessa ollut glögiä tarjolla, joten suuntasimme Loomalinnaken Nihe Kohvikiin.
Siitä ei ollutkaan pitkä kävelymatka KoHoon, joka sekin on pitkään ollut lounaslistallani. Mukava paikka ja todella hyvät ateriat; ahvenfileet ja mehevä lasagne (9,50/annos).
Hannu lähti takaisin kämpille, minä kävelin keskustaan ruksaamaan museolistaani. Ensin osui kohdalle Adamson-Ericin museo, jossa on vaihtuvana näyttelynä tarttolaisen Kaja Kärnerin "Ystävyys ja aika". Kellarissa oli "olohuone", joka oli sisustettu jouluiseksi.
Mutta yllätys (minulle) odotti kakkoskerroksessa; Adamson-Ericin perusnäyttely "Modernismi ja monipuolisuus".
Miten joku voikin olla tuollainen monilahjakkuus! Tauluja, keramiikkaa, nahkatöitä, koruja, astioita, huonekaluja. You name it! Tästä tuli heittämällä lempimuseoni Tallinnassa ja olisin voinut olla siellä tuntitolkulla. Suunnitelmissa oli vielä pari kohdetta, joten poistuin paikalta ja lupasin itselleni tulla uudelleen. Olisin halunnut nähdä Nigulisten kirkon Sishi-kuusen, mutta sinne ei Museuumikaart kelvannut, joten jätin väliin (kävimme kirkossa ja sen näköalatornissa jo Ilonan kanssa).
En ole koskaan käynyt Eesti Tarbekunsti- ja Disainimuuseumissa, nyt oli sen aika. No huhhuh! Jos Adamson-Eric löi minut ällikällä, niin heti perään monitalentti Bruno Tomberg. Huonekaluja, lamppuja, astioita, tekstiilejä, vaatteita ym. Siinä jäävät meidän Aino ja Alvar Aaltokin toiseksi. Moni tuote tosin toi vahvasti mieleen suomalaisen suunnittelun (Aarikan puiset kynttilänjalat, Marimekon kankaat), mutta mikä oli ensin, muna vai kana?
Olin jo vetämässä pipoa päähän, kun huomasin, että tässäkin taidemuseossa on vielä kaksi kerrosta lisää (nyky)taidetta. Tuli tunne, että on ympätty Helsingin Designmuseo, Suomen Lasimuseo ja muutama galleria samaan upeaan rakennukseen. Siis tännekin on tultava uudelleen ajan kanssa. Alkoi sataa lunta. Hain Rimistä neljän euron punkun iltaviiniksi ja menin hetkeksi huilimaan. Hannu teki vielä happihyppelyn, sen jälkeen katsoimme Femman joulukalenterin ja tein tapakset iltapalaksi. Jaan ja Mare lähtivät viikoksi Kyprokselle ja jättivät meidät "talonvahdeiksi". Vähän on ikävä omaa jouluista kotia, mutta kyllä tämä kakkoskotina toimii oikein hyvin.
Kulttuurikattilassa oli eri museoiden joulumyyjäiset. Poikkesimme lauantaina sinne matkalla Nauticaan. Olin kehunut Hannulle Chi-ravintolaa ja kävimme siellä lounaalla.
Syötyämme suuntasimme Rotermanni-kortteliin. Riippuvat sateenvarjot olivat vaihtuneet punaisiin joulupalloihin.
Tämän reissun viimeisen museokäynnin tein Kalamaja museoon, jonne on kerätty lahjoituksina saatuja tavaroita eri vuosikymmeniltä. Yläkerrassa oli Kopli-näyttely ja jouluiseksi sisustettu mallikoti. Kellarissa lapset askartelivat ja piirsivät, sieltä löytyy myös muumioitunut rotta. Museon ulkopuolella on kadunvarressa joulukalenteri; erilaisiin numeroituihin kaappeihin on laitettu koristeita ja julkaisuja. Alkoi sataa ja vietimme illan kämpillä.
Joulukuun kirjoja;
Katja Kettu " Erään kissan tutkimuksia"
