torstai 25. heinäkuuta 2024

Viro Hondalla 2024; Pärnu

Taivas selkeni ja istuimme kuumalla aurinkokannella. Saarenmaalta poistui paljon autoja, päästimme niistä suurimman osan ohitsemme ja suuntasimme kohti Pärnua.

Saavuimme Vana-Pärnuun, jossa majapaikkamme sijaitsee. Olinkin saanut viestin, että avain on jo lokerossa. Jätimme Hondan pihalle ja kävelimme Aleksandri Pubiin. Kävimme Rimissä ruokaostoksilla ja majoituimme siistiin kerrostalokaksioomme. Vain parveke puuttuu.

Suihkun jälkeen kävelimme sillan yli kesķustaan. Istuimme tutun Sweet Rosien terassille, jossa jaoimme seljankan, skagenin ja antipastilautasen. Ripotteli vähän vettä, mutta pysyimme kuivina varjon alla. Eikä vieläkään tullut ukonilmaa!

Palasimme kuivina kämpille suunnittelemaan huomista, joka jääkin ainoaksi koko päiväksi Pärnussa. Niin paljon pitäisi ehtiä!

Aamukahvin jälkeen kävelin Karma Phalaan 90 minsan hierontaan (60€). Mainitsin, ettei ole mitään ongelmia, joten antaa palaa. Pienestä koostaan huolimatta thaitytöllä/daamilla oli voimaa näpeissään. Paras hierojani Tatyana Tallinnassa on kympin arvoinen, tämä tyttö 9-10. 

Kävelin rantaan, jossa Hannu odotti minua. Kansaa oli rannan täydeltä! Kävin uimassa ja enin aika kului taas kahlatessa niin pitkälle, etteivät polvet osuneet uidessa pohjaan.

Pelasimme varman päälle ja menimme syömään Edelweisiin. Hiiligrillissä kypsennetty kana ja possu ovat niin hyviä! Hannu lähti kämpille, minä Nykytaiteen museoon katsomaan sen hienot näyttelyt.

Alakerrassa oleva Ruth Huimerindin näyttely "Fysiikka ja lyriikka" on väri-iloista tykitystä hurmaavissa valokuvissa.

Menin kaupan kautta kämpille suihkuun ja hetken huilin jälkeen kävelin läheiseen Lydia Koidulan kotimuseoon.

Näyttely on hienosti toteutettu, selitykset voi lukea tai kuunnella myös suomeksi. Minut tänne johdatti Aino Kallas, joka elämäkerrassaan kertoi tutustuneensa aikalaisrunoilija/näytelmäkirjailija Lydia Koidulaan. 

Tein vielä iltakävelyn (varvastossuilla) kaunista reittiä pitkin Fishing Villageen, jonne porukkaa oli saapunut autoilla ja jokea myöten veneillä.

Pärnussa olisi niin paljon nähtävää! Harmitti, etten varannut meille kolmea yötä. Toisaalta ensi viikolle on taas ilmaantunut ohjelmaa, joten on hyvä olla kotona jo alkuviikosta.

tiistai 23. heinäkuuta 2024

Viro Hondalla 2024; Saarenmaa

Halasimme ihanat Kassarin emäntämme ("niin palju rahvast", huokasi Tiiu ilmeisesti synttärijuhlien väsyttämänä) ja ajoimme Sõrun satamaan. Rannan automaatti ei tuntenut moottoripyörää ja autopaikat oli myyty loppuun. Kävelin lautan luokse ja näytin henkilölippujamme, moottoripyöräpaikan voin maksaa kahvilassa. Kahvilan myyjä sanoi, ettei tälle lautalle ole enää tilaa. Vastasin kirkkain silmin, että olemme jo täällä. Aivan älyttömän halpaa matkustaa Viron lautoilla; moottoripyörä 3,70€!

Rantauduimme Triigin satamaan ja ajoimme ohi tutun Kohvik Ingan, joka on myynnissä. Mitähän jos... 🤔

Ajoimme ohi majapaikkamme suoraan Kuressaareen ja suosikkiimme Kodulinna Lokaliin, jonka vierestä löytyi sopiva parkkipaikka Hondalle. Hetikös siihen parkkeerasi kolme muutakin suomalaista motoristia. Söimme hyvän lounaan, niin ei tarvitse enää illalla ajaa takaisin Kuressaareen. Ajoimme samaa tietä takaisin, tankkasimme ja kävin Lidlissä ostamassa oluet ja iltapalaa.

Majoituimme Jurna Taluun Upan kylässä, kävimme suihkussa ja Hannu laittoi pyykit koneeseen (7€), niiden pyöriessä nukuimme päikkärit. Ripustin pyykit takapihan kuivaustelineeseen ja otimme oluet isossa keinussa kiikkuen.

Majapaikan piha on todella iso ja kaunis. Meidän pitkän talon lisäksi pihapiirissä on myös mökkejä vuokrattavana. Ja yksi romanttinen aitta. Pihalta voimme poimia pudokkaita vanhojen omenapuiden alta.

Iltakahdeksalta oli vielä +26 astetta. Onneksi ilta-aurinko ei paista meidän ikkunaamme. Itätaivaalle (?) alkoi kertyä tummia pilviä ja Hannu kävi keräämässä pyykit pois. Voi kun tulisikin yöksi ukonilma!

Ei tullut ukonilmaa, vaan lämmin yö. Huonehintaan (80€/2 yötä) sisältyvä aamiaispöytä oli loistava, harmi etten jaksa aamulla syödä paljon. Herkullista savulohisalaattia santsasin ja maistoin kaikkia kolmea kotitekoista mehua.

Kuressaari

Jos olisi fillarit käytössä, voisimme polkaista Kuressaareen. Nyt otimme Hondan alle ja päräytimme lähelle rannan spa-hotelleja. Kävin katsomassa ulmarannan ja menin Piispanlinnaan, Hannu jäi puiden varjoon istumaan ja kuuntelemaan oopperapäivien harjoituksia. Katsoin nukketeatterimuseon ja taidenäyttelyt, ennen kuin siirryin linnan kirkon kautta tutustumaan sen museotiloihin. Niissä kerrottiin Saarenmaan historiasta, sotavuosista ja kolhooseista. Saarelaisten elämästä ja elinkeinoista. Kävin myös näköalatasanteella ja tornin kahvilassa.

Kiersin vielä ulkomuurit ja otin kuvia pihalla, ennen kuin menin uimaan. Matalan rannan vesi oli turhankin lämmintä ja suihkun harvat pisarat lensivät jonnekin tuulen mukana.

Ankkaa teki mieli ja joku meille uusi ravintola piti tsekata, joten päädyimme India Expressin terassille. Syötyäemme naakat tulivat vuorostaan ruokailemaan. 

Suihkun ja huilin jälkeen vietimme aurinkoisen illan puutarhassa istuen. Muut pariskunnat taisivat lähteä ykköset päällä oopperajuhlille.

Aamulla satoi vettä, onneksi ei ollut mikään kiire lähteä. Nautimme tämän reissun viimeisen runsaan aamiaisen.

Sade lakkasi aamupäivällä, päätimme panostaa enemmin kuivalla kelillä ajamiseen kuin johonkin tiettyyn lauttaan ehtimiseen. Muutaman kilometrin ajettuamme alkoi taas sataa, ilmeisesti ajoimme sadepilven alla. Muhun saarella ei satanut ja tiekin oli kuiva. Emme varanneet lauttalippuja etukäteen ja Kuivastun satamassa jouduimme pitkään jonoon, seuraa saimme pärnulaisesta mopoilijasta, joka aikoo ajaa Latviaan ja viettää siellä kolmisen viikkoa. Pääsimme vasta kolmannelle lautalle, onneksi niitä kulkee puolen tunnin välein. Matka Virtsun satamaan kesti alle puoli tuntia (moottoripyörä 3,85€).

Missä ovat Saarenmaan haikarat? Emme nähneet ainuttakaan.