lauantai 30. huhtikuuta 2022

Ávila vappuna, rairai!

Aloitimme päivän hotellihuoneaamiaisella, eli omin eväin. Sääennusteessa luvattiin Salamancaan +24 astetta, tulossa yhtä lämmin päivä kuin eilen. Juna-asemalla ei ollut minkäänlaisia tarkistuksia, kävelimme suoraan vaunuumme. Mäet ja kukkulat loppuivat tykkänään, ikkunan ohi vilistävä maisema oli aivan tasaista.

Ávila

Olimme Ávilassa tuntia ennen check-inniä, odotellessa otimme oluet aurinkoisella terassilla. Kolmelta kävin Hostal Don Diegossa kirjautumassa, Hannu jäi kantamusten kanssa odottamaan Apart. Dalian eteen. Siellä minua odotti myös vanhempi mies, jolta saimme avaimet siistiin, kolmen (ranskalaisen) parvekkeen asuntoon.

Kävimme ensin lähikaupassa ostoksilla, huomenna saattavat ruokakaupat olla kiinni. Tässä marketissa ei myyty mitään tuoretuotteita, jäimme ilman mansikoita ja tomaatteja. Veimme ostokset kämpille ja lähdimme tapastelemaan.

Ensimmäiset söimme minulle tutussa La Escalerassa, toiset Restaurante Santa Teresassa. Harmi, että kolme suosikkipaikkaani on lopettanut. Kävelimme kapeita kujia pitkin katedraalille päin ja istuimme kahville seuraamaan ohi kulkevia hääseurueita.

Keittiön avoimista parvekkeenovista näin myöhemmin lisää juhlapukuista väkeä ja yhden hääparin. Tämä keittiö on huonommin varustettu kuin Zamorassa, tein meille tonnarimunakkaan fetalla. "En enää ikinä lähde reissuun ilman kokkia", sanoo Hannu. En minäkään! Hän yritti keittää minulle kahvit, mutta mutteripannussa oli reikä. Asumme aivan Plaza del Mercado Chicon ja katedraalin hoodeilla. Kirkonkellot kuuluivat avoimista parvekkeen ovista.
 
Vappumarssilla 🇪🇦 🌈

Vappupäivän aamuna kävelimme ensin bussiasemalle, ei ollut lippuja maanantaille Las Navas del Marquésiin. Vaihdoimme asemaa ja saimme junaliput huomiselle. Aurinko paistoi kuumasti ja kävelimme Plaza Santa Teresalle. Istuimme La Palomillan terassille oluelle seuraamaan jonkun paikallisjärjestön vappumarssia. Hyvän oluen kylkeen saimme peruna-lihakroketit.

Seuraavat tapakset söimme suosittelemissani Bar Alavirulessa ja Soul Kitchenissä. Enkä turhaan suositellut!

Bar Alavirules
Soul Kitchen
Täällä on todella paljon korona-ajan vauvoja!
 
Siestan jälkeen lähdimme uudelleen ulos, aurinko paistoi vielä lämpimästi. Katedraalilta kuului tykinpamauksia ja torvensoittoa. Kukin koristellulla lavetilla kuljetettiin joku patsas kirkkoon. Liittyyyköhän se katolisiin pääsiäis- vai vappuperinteisiin?
 

Plaza del Mercado Chicolta kuului musiikkia; kansallispukuiset ryhmät tanssivat yleisön ympäröiminä.

El Rincon

Illan viimeiset tapakset söimme asuntomme naapurissa, El Rinconissa. Myöhemmin tein meille vielä feta-tonnarimunakkaan, niin sain tyhjennettyä jääkaappia.

Ohikulkijoiden iloksi ripustin ledivalot hetkeksi keittiön parvekkeen kaiteeseen ja sain monta kiitollista katsetta.

GoogleMapsin päivitys kertoo minun kävelleen huhtikuussa 500 kilometriä. Ja ohjelma sentään oikoo mutkat suoriksi!

torstai 28. huhtikuuta 2022

Salamanca

Pari, kolme kilometriä saimme taas kävellä, kun jätimme mukavan Zamoran huoneiston ja lähdimme ylämäkeen kohti bussiasemaa. Onneksi ei ollut liian kuuma, onneksi ei satanut, kuten oli vähän luvattu. Bussissa oli hyvin tilaa, otimme omat penkkirivit käyttöön.

Vajaan tunnin matka kului puhelimen vanhoja kuvia poistaessa. Salamancassa lähdimme suunnistamaan kohti hotelliamme, olimme niin ajoissa, että kulutimme aikaa tervetulo-oluiden verran Bar Bonanzan terdellä.

Bar La Amistad

Majoituimme Reyes Catolicos Hotelliin. Saimme 3h-huoneen, mutta joku mättäsi. Valokuvamuistini kertoi, että huoneessa piti olla kirjoituspöytä ja parveke. Onneksi emme ehtineet levittää tavaroitamme, vaan saimme huoneen vaihdettua. Tuskin parveketta tulee käytettyä (emme käyttäneet Zamorassakaan sen suurta parveketta), mutta saahan sinne edes kengät tuulettumaan. Lähdimme etsimään hoodeilta tapas-paikkaa ja löysimme Bar La Amistadin. Hyvät annokset (×2) ja tapakset (×2). Kävimme hotellilla huilimassa, illalla lähdimme vielä kävelemään lähistölle.

Hieno keksintö; bidéallas! Siinä voi pestä jalkansa joutumatta kiipeämään ammeeseen tai menemättä suihkuun. Tai kuten me teimme Merjan kanssa Azoreilla; viilensimme siinä kuohuviinin. 

Uusinta tekniikkaa hiustenhoitorintamalla! Söimme "hotelli-illallisen" eli omia eväitä aamiaishuoneessa sen astioita käyttäen. Ison ikkunan säleiden raoista loisti hotellin kyltti kuin jouluvalot ikään. Harmiteltavasti se sammutettiin joskus puolenyön aikoihin. Oli hiljaista, mitä nyt joku naapuri kävi puoliltaöin kylvyssä, toinen kolmelta suihkussa. Kipuileva polvi piti minua hereillä.

San Julian y Santa Basilisa
Äidin siunaustilaisuus pidettiin perjantaina Lohjalla. Samaan (Suomen) aikaan menin San Julian y Santa Basilisaan kuuntelemaan nauhalta tulevaa messua. Lohduttavasti siinä toistettiin jatkuvasti "Santa Maria, madre de mios". Jätin Hannun ulos aurinkoon odottamaan bermudoissaan. Pois lähtiessäni sytytin kynttilät läheisille.
 
Historia Café
Kävimme meluisassa Historia Caféssa aamiaisella; minulle churros con chocolate, Hannulle perinteinen espanjalainen aamiainen. Juna-asemalla lunastimme valmiiksi liput Ávilaan. "Madre mia näitä kieltä osaamattomia turisteja!" huokaili lipunmyyjä luukun takana, myi meille kuitenkin hyvät paikat huomiseen junaan. Olin jättänyt passit hotelliin, onneksi minulla on kuvat puhelimessa molempien passeista ja ne kelpasivat rouva lipunmyyjälle.

Poikkesimme kauppahalliin, sen jälkeen kävelimme Plaza Mayorille, katedraalin hoodeille ja Puente Romanolle. Katedraalin edessä joku kitaristi soitti todella hyvin Paco de Lucian musiikkia, oli pakko tipauttaa kolikoita hänen kitaralaukkuunsa. Ennen siltaa eksyimme hurmaavaan puutarhaan. Jonkun viikon kuluttua siellä kukkivat ja tuoksuvat kaikki ruusut!
 
Puente Romano
Cafe Manolita
Ensimmäiset tapakset Cafe Manolitan terassilla. Paikka oli menossa kiinni kolmelta, lupasimme olla nopeita. Kotimatkalla pysähdyimme yhdelle aurinkoiselle terassille kahvittelemaan. Samaan paikkaan istui Nuuskamuikkusen näköinen nuorimies. Oli pakko käydä utelemassa, mistä hän on kotoisin (USA) ja millä caminolla. Tänään 10 km kaupunkikävelyä. Sen verran hidasta, ettei polvi pahemmin vihoitellut. Hotellissa siesta, Aulikki soitti pitkän puhelun. 
 
Boring!
La Pitera
Illalla ulkoistimme itsemme uudelleen. Yhdet tapakset jossain kulmakahvilassa. Aukiolla oli lähialueiden käsintekijöiden perjantaimarkkinat. Ostin itselleni Muumi-mekkoon sopivat pinkit paperista tehdyt korvikset. La Piterassa piti tehdä tilaus nettisivun kautta ja käydä maksamassa se sisällä, sen jälkeen sai itselleen hälyttimen ja annokset piti itse hakea sisältä. Huoh, pikaruokalameininki valtaa Espanjankin!