Oli taas aika käydä verenluovutuksessa ja valitsin sille torstain, jolloin oli pilvistä ja vähän viileämpää.
Siltä varalta, että joudumme sateiden takia lähtemään Viroon autolla, Hannu halusi moottoripyöräajelulle. Minulla on vielä monta kesänäyttelyä näkemättä, joten jätin uimisen väliin tältä päivältä ja suuntasimme Hondan kohti Kuusisaarta. Harmi vain, että Villa Gyllenberg on auki vasta huomenna.
Päräytimme Kuusisaareen ja Didrichsenin taidemuseoon. William Morrisin hieno näyttely houkuttelee vierailijoita, ilmankos parkkipaikka oli melkein täynnä ja sisällä pyöri ainakin yksi (saksankielinen) opiskelijaryhmä. Näytillä oli upeita tapetteja, kankaita, valokuvia, painomuotteja ym. Katsoin myös museon kokoelmanäyttelyn ja asuintilat.
Kuusisaaresta ajoimme Cafe Regattaan kahville. Sielläkin oli porukkaa, olihan aivan mahtava sää istuskella meren lähettyvillä.
Pääsin kesän ensimmäiselle mp-ajelulle Specsaversin kautta Porvooseen. Tiesin, että näköni on huonontunut, siksi meninkin silmälääkärille. Se kuitenkin yllätti, että molemmissa silmissä on alkava harmaakaihi. Saan siis kiittää äitiä korkean kolesterolin lisäksi myös kaihista.
Annoin Hannun päättää, tarjoanko kyydistä lounaan Tammistossa vai Porvoossa. Kalatalossa oli perjantaina saaristolaispöytä, ja silmälääkärikin kehoitti syömään paljon rasvaista kalaa. Lisäksi pitäisi muistaa vihannekset, varsinkin parsa- ym. kaalit, punainen ja keltainen paprika, vaihtaa punainen liha valkoiseen ja syödä marjoja (varsinkin mustikkaa). Kuulostaa ihan kolesteroli-ruokavaliolta, jota me jo muutenkin noudatamme.
Kävimme myös Brunbergin tehtaanmyymälässä, josta mukaan lähti lakuja. Pyysin, että pysähdymme vanhassa kaupungissa, että saan muitakin kuvia kuin ruokalautasestani. Hannu päräytti mukulakivikatua ylös kirkolle. Kirkko oli suljettu, siellä oli vihkiminen meneillään. Turistit istuivat mukavan näköisissä kahviloissa. Me emme poikenneet edes rantaan jäätelölle, oli niin täysinäinen olo. Kotimatkalla ajoimme ohi myös N'Avetan ja L'Artisanin. Saammehan huomenna maistaa naapurin kakuntekijän herkkuja.
Illan leffa; Emilia Pérez (Yle Teema). Absurdi, ihana, kamala, liikuttava elokuva.
Lauantai-iltapäivän vietimme Milan rippijuhlissa. Sää suosi ulkona istumista Soilin valmistamista herkuista nauttien. Ajatella, että nämäkin siskokset ovat syntyneet naapuritaloomme, samoin kuin toisen naapurimme kolme pientä poikaa. Ja vastapäisen talon poika ja tyttö. Vähänkö tunnen itseni taas vanhaksi! Illalla istuin terassilla lukemassa, kun Asta porhalsi takajaloilleen nousten pihaamme. Isännän ei auttanut kuin seurata hihnan vetämänä perässä. Asta tietää, että minulla on herkkunappuloita taskussa.
Kesäkuun kirjoja;
Tove Jansson "Katse horisontin yli - sitaatteja luonnosta, merestä ja ihmisluonnosta". Kirjaan on koottu laiseita ja mietteitä Janssonin eri teoksista. Tästä taitaakin tulla varsinainen Tove-kesä; taidenäyttelyitä ja kirjoja.
Kummityttö lähti mukaani Tallinnaan, mutta pystyi jäämään vain yhdeksi yöksi, harmi! Juttua riitti koko päivälle, emmehän ole tavanneet pitkään aikaan.
Ennen majoittumista Suur-Patarein "kotiimme" kävimme lounaalla Kalaranna Restossa. Ilahduin, kun kanakintsuni ei ollutkaan luineen ja soosi oli hyvän makuinen. Lohisalaattikin kelpasi hyvin tytölle. Totuttuun tapaan Mare kutsui meidät naapuriin kahville, vaihdoimme kuulumiset, jotka näin vanhemmiten sisältävät myös sairaskertomuksia. Olin suunnitellut kävelevämme rantareittiä Noblessneriin, mutta huonon sään takia oikaisimme Vana-Kalamajaa pitkin Baltijaamalle ja siitä rappuja nousten Toompealle. Maanantaista johtuen en voinut kiristää kaveria yhdellä museokäynnillä, kuten tammikuussa Ilonaa.
Suihkujen jälkeen söimme aamiaisen kaikessa rauhassa ja kävelimme Rotermaniin. Tyttö tiesi, että täti ei ole mikään shoppailija, tilasi minulle Aperolin ja jätti terassille.
Kadriorgista pois kävellessäni kaksi kristittyä tyttöä pysähtyi haastattelemaan minua. Kun eesti ei sujunut, toinen kysyi englanniksi, mitä olen oppinut elämästä. Oli helppo vastata; elää nyt, tätä hetkeä! Jos menettää kolmessa kuukaudessa kolme perheenjäsentä, on aika utopistista siirtää toiveitaan pitkälle tulevaisuuteen.
Kävelin vanhankaupungin läpi Baltijaamaan. Jollain pikkukujalla nuori nainen juoksi perääni huutaen "Vabandust, vabandust!" ja toi puhelimeni kuoresta pudonneen kirjastokortin. Ja joku vielä sanoo, että virolaiset ovat epäkohteliaita ja epäystävällisiä! Kun ei ollut lasta enää seurassa, jäin oluelle uuden Gläm-ravintolan terassille. Taitaa olla edesmenneen Hotel Hektorin paikalla. Kävin Baltijaaman Selverissä ostamassa valkosipuli-ruissipsejä ja savulohisalaattia/tahnaa, vein ostokset kämpille ja vähensin vaatteita, sillä vielä illallakin oli tosi lämmintä.
Otin kirjan mukaan ja menin Kalarannan penkille lukemaan. Taivaanrantaan nousi pilviä, näinköhän sääennuste pitää paikkansa ja huomenna sataa? Läheisellä penkillä kolme nuorta miestä puhui portugalia ja pois lähtiessäni oli pakko kysyä, mistä ovat ja kauanko viipyvät. Brasseja, ovat työn puolesta asuneet jo kolmisen vuotta Tallinnassa ja käyneet about 100 kertaa Helsingissä. Kotiin palatessa kesy kissa pyrki sisään kanssani, mutta en uskaltanut päästää sitä rappukäytävään. Kämpillä kävin suihkussa, keitin itselleni kahvin ja söin iltapalaksi mustaa leipää savulohisalaatilla. Liian hyvää! Olen ensimmäistä kertaa yksin "kakkoskodissamme". Yläkerran pikkupojat vanhempineen ovat muuttaneet omakotitaloon; oli todella hiljaista.
Ulkona alkoi sataa ja tuulla niin kovin, että sateenvarjo pyörähti ympäri. Ilmankos kättä särkee kun pitää rimpuilla sateenvarjon kanssa, kirjoittaa puhelimella viestejä ja blogia ja muokata kuvia.
Olin tulkinnut huonosti Suurkilta Talon ilmoituksen. Luulin, että siellä on uusi näyttely, mutta se alkoikin toukokuussa 2025 ja olen sen jo nähnyt. Ilmankos respa näytti tonnin seteliltä, kun kerroin katsovani vain uuden näyttelyn.
Yritän jokaisella Tallinnan reissullani löytää 1-2 minulle uutta ravintolaa. Tälle päivälle oli (liian) monta hyvää vaihtoehtoa. Hylkäsin niistä kanat/broilerit (söin jo) ja ennestään tutut. Siksipä suuntasin Kaheksaan (Suur-Karja 8), jota en ole edes huomannut, vaikka ohi olen kävellyt kymmeniä kertoja. Sanoinkin tarjoilijalle, etten olisi löytänyt heitä ilman päivän lounas -nettisivua. Todella kiva paikka! Vuohenjuustosalaatti 7,90€ ja lasi todella hyvää espanjalaista punkkua 7€. Kerroin tarjoilijalle, että Espanjassa pitää aina pyytää erikseen "caliente", muuten punaviini tarjoillaan jääkaappikylmänä. Joskus jopa kysytään, haluanko jäitä. Listalla oli myös tapaksia, tänne pitää tulla uudelleen ystävien kanssa iltaa viettämään! Palasin kämpille Baltijaama Selverin kautta ja ostin lisää kaupan hyvää savulohisalaattia/tahnaa.
Sade hiljeni iltaa kohden ja kävin Kalarannassa "haukkaamassa happea" kuten entinen työkaverini Lispu (R.I.P.) sanoi lähtiessään konttorin pihalle tupakalle. Illalla kuuntelin Stevie Ray Vaughanin livekonserttia ja Georg Michaelin livekonserttia (1993) korvanapeilla ja söin samalla lohileipiä.
Kyllä se nyt paistaa! Kiva reissu ja kiva tulla kotiin. Varsinkin, kun naapuritontilla pikkuinen Samu huhuilee "Hannuuuu, mummuuu!"
Juhannus
Vietimme juhannuksen kahdestaan kotona. Kävin uimassa ja lenkillä, grillailtiin ja istuttiin ulkona lukemassa. Oli rauhallista, kyläläiset olivat lähteneet viikonlopun viettoon, kuka minnekin. Pihalla viihtyivät rusakot, kun kielsin Hannulta taas nurmikon leikkuun. Siilikin lyllersi pihatiellä ja käki kukkui edelleen metsässä. Varasimme viimeisetkin Viron majoitukset heinäkuun reissulle. Ja lauttamatkat, varmuuden vuoksi autolle, jos Hondalla ajaminen ei onnistu Hannulta. Siitä syystä päätimme jättää Saarenmaan tänä kesänä väliin.
Jääkaappi-pakastin on ilmeisesti tulossa tiensä päähän. Pahus näitä yhdistelmiä, jotka toimivat samalla termostaatilla! Jo viime kesän helteillä oli jatkuva hurina ja pelkäsimme, että keittiön lattia tulvii kun tulemme kotiin Viron reissulta. Säiden viilennyttyä hurina kuitenkin laantui ja kylmälaitteet toimivat moitteetta. Viime viikolla huomasin, että jääkaapin pohjalle alkoi kertyä jäätä ja kaikki ruuat/juomat olivat tosi kylmiä (ihme, ettei kurkku jäätynyt). Juhannuspäivänä olisin ottanut pakastimesta Salmari-napsun (30%), mutta se oli umpijäässä. Kylppärin hana puolestaan tihkuu vettä, pitäisi hankkia uusi sekoittaja. Huomaa, että remonteista on jo 17 vuotta!
Nukuimme yön ikkunat auki. Kahden jälkeen linnut aloittivat metelöinnin, ei puuttunut kuin kukkuva käki lähipuissa. Sunnuntaina oli edelleen läkähdyttävän kuuma. Otin peitot pesuun ja petasin sänkyyn vain pussilakanat. Lähdin fillarilla uimarannalle, käsi ei tykännyt yhtään tärinästä tai jarruttamisesta (vain käsijarrut).
Maanantaina polkaisin Jumboon ja Tammistoon. Varasin ajan silmälääkärille ja ostin rannetuen. Käki kukkui illalla, ei ole tainnut vielä löytyä morsianta. Tiistaina otin Hondan vakuutukseen ja Hannu lähti koeajelulle. Yleensä avaamme kauden helatorstaina tai äitienpäivänä, tänä kesänä molemmilla on terveyden kanssa haasteita. Keskiviikkona satoi lähes koko päivän, llmankos kättä särki. Minähän arvasin, että pinteessä oleva jänne ilmoittaa säätilan muutoksista. Maren mukaan Tallinnassakin satoi, kuten niin usein kun on Jaanipäev.
Kesäkuun kirjoja;
Quynh Tran "Kun toiset nauttivat". Vietnamista Ruotsiin muuttanut Maggie on eronsa jälkeen ollut teini-ikäisen tyttärensä Lanan yksinhuoltaja raskaudesta alkaen. Lana ei ole koskaan tavannut isäänsä, vaikka tämäkin asuu Ruotsissa. Sekä äiti että tytär kipuilevat elämää; Maggie raha-asioiden ja työn takia, Lana tuskailee vaihtuvien poikaystävien ja oman agressiivisuutensa kanssa.
Jenny Colgan "Ihmeitä kesätaivaalla". Kepeän romanttinen tarina Skotlannin saaristosta ja Moragista, nuoresta naislentäjästä. Sopivaa kesälukemista.
