lauantai 29. kesäkuuta 2019

K-750; se toimii!

Hannu sai projektipyöränsä siihen kuntoon, että pyörähti sillä kylän ympäri. Hänen mukaansa päivystyksissä on nyt tunkua, kun niin moni loksautti leukansa ja niksautti niskansa. Tällä pyörällä tuskin kuitenkaan uskallamme vielä tänä kesänä lähteä pidemmälle, vaan teemme Hondalla Viron ym. reissut.
 
Pihalla riittäisi tekemistä, mm. talon seinänvierustojen siistiminen ja kivettäminen, samoin pihatien päällystäminen. Olemme sen verran laiskoja/varattomia, että jätämme nuo hommat (ehkä) ensi kesään. Tälle kesälle riittää kukkapenkin siistiminen sekä takapihan perkaus ja tasoittaminen.

Möskärin kuntoportaat
Torstaita lukuun ottamatta kävimme tällä viikolla joka päivä lenkillä; fillareilla yhdessä, kävellen erikseen. Sunnuntaina sää oli aamupäivällä niin pilvinen, että jätimme suunnitellun Tuusulanjärven ympäripyöräilyn toiseen kertaan. Hannu lähti ostamaan trimmeriä ja käymään Honkanummella, minä kävin testaamassa Möskärin kuntoportaat, joita ei ole vielä virallisesti avattu. Alaspäintulo moniteholaseilla oli aivan kamalaa, kun reunamerkit puuttuvat (vielä?) rapuista. Onneksi alas voi tulla myös hieman kauempaa kiertäen lähes umpeen kasvanutta polkua tai viereistä rinnettä, joka on talvella pulkkamäki. Tähän asti olen ollut sitä mieltä, ettemme tarvitse mitään portaita, kun meillä on täyttömäki, mutta kyllähän tuo tuntui jaloissa aivan eri tavalla.
Sisarukset jyräävät; täältä tullaan!
Pienessä purossa sorsaemo paimensi poikuettaan. Kun pysähdyin kohdalle, koko sakki riensi kävelytielle pyytämään syötävää. Sorsat ovat niin kesyjä, että käydessäni Keravanjoella uimassa ne tunkevat ihmisten filteille, jos näillä on eväät mukana.

Leinelä
Puoliltapäivin taivas selkeni ja vietimme iltapäivän pihalla grillaillen ja chillaillen. Illalla hain Tuulalta lisää raparperia ja tein toisen satsin chilistä chutneyta. Tähän annokseen lisäsin savupaprikaa ja srirachaa.

torstai 27. kesäkuuta 2019

Mariskan ainoa kesäkeikka 2019

Saimme matot pestyä ja kuivatettua ennen sateita. Torstaina siivosimme koko alakerran, sen jälkeen lähdimme isolle kirkolle kuuntelemaan Mariskan konserttia, joka on tämän kesän ainoa. Hän aloitti sen urkuparvelta, laulaen urkujen säestyksellä kauniin, hyvin kirkkoon sopivan kappaleen. Kirkko oli aivan täynnä, lähetin Maijalle viestin kysyen, onko hän paikalla. Siellähän tuo vilkutti meille vastapäiseltä parvelta. Konsertti jatkui parilla tutulla rivakammalla kappaleella, saimme kuulla myös akustista ja aivan uutta, tulevalle albumille tehtyä musiikkia. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, kuka taustanauhalla soittaa kitaraa. Veikkasimme Marzi Nymania.

Long Hua
Konsertin jälkeen Maija kutsui meidät kahville, mutta meillä oli iltapäiväksi paljon ohjelmaa. Kävimme alennusmyynneissä, mukaan lähti vaatteita BudgetSportista, sen sijaan moottoripyörävarusteet, savustuspönttö ja trimmeri jäivät ostamatta. Vaihdatin patterin Onnin kelloon Korukaivoksessa, lounaalla kävimme Tikkuraitin Long Huassa. Myöhemmin Hannu lähti treenikämpän talkoisiin, minä istuin auringon seljettyä hetken pihalla. Kirkkoon ajaessamme radiossa soi jonkun uusiksi tekemä Soul to Soulin biisi ja sen innoittamana menin illalla vinttiin kuuntelemaan vanhoja vinyylejäni. Levysoitin on ottanut käyttämättömyyttään itseensä, ilmeisesti hihna on hapertunut kesän helteissä. No, onneksi on YouTube.

maanantai 24. kesäkuuta 2019

Kerava, Ristinummi, Tuusulan rantatie, Halosenniemi - fillarilla n. 40 km

Halosenniemi
Aleksis Kiven kuolinmökki
Maanantaina oli vuorossa pyöräilyä lihasvoimin. Lähetin aamulla Annelille viestin, mutta tämä ei ollut vielä jäänyt lomille, joten päätimme jättää Järvenpään keskustan väliin. Poljimme tuttua reittiä Keravalle, ohi Keravan kartanon Ristinummen kautta Tuusulan Rantatien alkuun. Tällä kerralla muistin ottaa Museokortin mukaan ja kävin Halosenniemessä katsomassa hienon "Naisia tupa täynnä - maalauksia naisilta kuin naisistakin" -näyttelyn. Harmi, ettei ateljeessa saa kuvata. Itse rakennus on aina yhtä vaikuttava ja viehättävä. Pois lähtiessäni kävelin vielä Halosenniemen kauniilla poluilla ja puutarhassa. Opas kertoi, että Halosen perhe piti siellä hyötypuutarhaa ja oli pitkälti omavarainen. Rantatieltä poikkesimme vielä Aleksis Kiven kuolinmökille, joka oli maanantaista johtuen suljettu.

Kotimatkalla poikkesimme Prijuutin pihalle, siellä Kaisakin osallistuu "ikuisuusprojektiin".
http://prijuutti.fi/

sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Vanha Porvoo

Teimme perinteisen pyörämatkan Porvooseen Hondalla sunnuntaina. Ajoimme Sipoon ohi Hinthaaraan, kurvailimme Kuninkaantietä, joka seuraa pitkälti Mustijokea. Nikkilän kohdalla parannellaan pyörätietä, joskus voisi lähteä fillarillakin Porvooseen. Useat kahvilat olivat kiinni, vaikka parkkipaikka oli täynnä busseja ja vanhan kaupungin kujilla tungeksi turisteja Venäjältä ja Aasiasta. Kävimme joenvarressa ja ylhäällä tuomiokirkolla. Tämän kerran poikkesimme myös ortodoksikirkon pihalla. Putiikit ja antikvariaatit jätän toiseen kertaan, jos saan houkuteltua Annan mukaani.

perjantai 21. kesäkuuta 2019

Juhannus 2019

Kuusijärvi
Vietimme juhannusviikonlopun vaihteeksi kotona. Aattona sain houkuteltua Hannun heittämään talviturkkinsa Kuusijärveen, menimme sinne fillareilla. Keitimme ensimmäiset kotimaiset uudet perunat sillin ja savulohen seuraksi. Sää oli edelleen helteinen ja vietimme päivän ulkosalla, nauttien mm. sangriaa ja mansikkakuoharia.

Viimevuotisia orvokkeja
Hyvää Juhannusta!
Perinteisesti olen aloittanut aina uuden vuoden käymällä lähimetsässä kävelemässä. Juhannuspäivänä päätin lähteä sinne samoilemaan. Metsä on aivan erinäköinen eri vuodenaikoina; talvella on vain muutama valmis polku ja näkymä avarampi ilman lehtiä puissa. Kesällä polkuja riittää ristiin rastiin, kun koirantaluttajat ja maastopyöräilijät kulkevat siellä, mutta näkyvyys on suppeampi ja on helppo eksyttää itsensä pieneenkin metsään. Aamupäivän sadekuuron jälkeen ilma oli tuoksuvan raikas, vähistä kävelijöistä johtuen sain pyyhkiä hämähäkin seittejä kasvoiltani. Haahuilin poluilla tunnin verran, putkahdin metsästä ulos rivitaloyhtiön läheltä, hain kaupasta lisää kermaviiliä ja palasin kotiin suihkuun ja salaatin tekoon.

Kasvisten lisäksi Hannu grillasi ribsejä, jotka olivat tosi maukkaita. Lisämakua antoi Amin tekemä glaseeraus. Naapurin Ella harjoitteli tasapainoa potkupyörällään ja kävi moikkaamassa meitä.

Hain Tuulan pihalta raparperia ja tein niistä chilistä chutneyta.

keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Helteinen päivämatka Tallinnaan


Onni ja Ilona tulivat meille tiistaina, lähdimme Keravanjokeen uimaan ja Hannu teki sillä aikaa meille merellistä pizzaa. Lämmin ilta kului ulkona ja loppuilta sisällä SkipBota pelaten. Ipanat saivat mennä kuumaan vinttiin nukkumaan. Hyvä, että käyvät meillä silloin tällöin. Päästään eroon kaikista vanhoista karkeista ja kekseistä.

Olin luvannut viedä heidät perinteiselle Tallinnan päiväristeilylle, keskiviikko oli taas helteinen päivä. Käväisimme tuulisella kannella, muuten matka kului korttia pelaten ja ostoksila käyden.

NoNii RestoPubi
Kävelimme satamasta suoraan NoNii RestoPubin varjoisalle terassille. Onni ehdotti taas Frankia, mutta halusin näyttää heille muitakin ravintolavaihtoehtoja. Tuntuivat olevan tyytyväisiä omiin valintoihinsa ja söivät reippaasti, vaikka alla olikin jo karkin syöntiä.

NoNii RestoPubi
NoNii RestoPubi
NoNii RestoPubi
Itselleni tilasin friteeratut ravunsakset ja lämpimän kanasalaatin, joilla taatusti lähti nälkä.

Rotermanni
Rahat polttivat Onnin taskussa ja hän oli jo etukäteen pyytänyt, että menemme Virukeskukseen. Kävimme katsomassa urheiluliikkeiden kenkä- ja paitatarjonnan. Suosiolla jätimme Vansin tossut odottamaan synttäriä ja matkaan lähti tarjoushintainen Niken t-paita. Loppurahat taisivatkin mennä limuihin ja karkkeihin. Hain kukkatorilta juhannuskimpun kotiin ja kävelimme Rotermanni korttelin läpi satamaan. Ipanat poikkesivat Kalevin myymälässä. Loput mausteet, karkit ja juomat ostimme Sadama Turgista, jädet tarjosin terminaalin ulkopuolella. Kotimatka meni mukavasti lukien ja korttia pelaten. Hannu haki meidät satamasta. Hän oli päivällä pessyt olohuoneen matot. Kun vanha kansa vaihtoi puhtaat matot juhannukseksi lattialle, meillä ne pestään juhannuksena ja laitetaan vinttiin piiloon odottamaan "parempia aikoja".

maanantai 17. kesäkuuta 2019

Haltialan lenkki - vaihteeksi kävellen

Viertola
Maanantaistakin tuli helteinen päivä, ehkä turhankin kuuma, sillä olin päättänyt lähteä kiertämään kävellen Haltialan lenkkiä.
Hannu tuli perässäni fillarilla ja sai minut kiinni, kun olin ylittämässä jokea toiselle puolelle. Siitä jatkoin Kirkonkylän myllyn ohi vanhalle kivisillalle, jonka kohdalla on Vantaan ja Helsingin raja.


Aikomukseni ei ollut kävellä koko 30 kilometrin lenkkiä, vaan teimme lounastreffit Tammistoon. Huomasin melko pian, etten kävele normilenkkivauhtiani (6 km/tunti), vaan hitaampaa caminovauhtia. Eihän minulla mihinkään kiire ollut ja olin luvannut ilmoitella, kun saavun Ylästöntielle.

Haltiala
Ruutinkoski
Haltialassa poikkesin huussiin. En nähnyt missään juomavesipistettä, enkä viitsinyt lähteä kyselemään kahvilasta mahdollisuutta täyttää vesipulloani. Olin liikkeellä kevyin varustein, vain puhelin ja juomapullo mukana. Päätin kävellä Ruutinkosken kautta, mikä on vaihtelua normilenkkiin, mutta armottoman kuuma, sillä polku kulkee pellonreunaa ilman varjopaikkoja.

Ylitin Pitkäkosken sillan ja pidin varjossa pienen juoma- ja lepotauon. Siitä lähti aivan ihana, jokea seuraava polku, joka ei ole sallittu pyöräilijöille. Polun varrella on parikin mainiota taukopaikkaa, joissa voisi syödä eväitään. Nousin siitä hevosaitauksen kohdalle ja jatkoin Ylästön kauniin omakotialueen läpi Ylästöntielle. Viestitin Hannulle, että matkaa on jäljellä kolmisen kilometriä.

Olin jo kääntymässä JuFun pihaan, kun Hannu ajoi autolla vastaan, pyörähti liikenneympyrässä ja menimme lounaalle. Olin niin kuumissani, että kylmät sushit ja kolme lasia vettä olivat sillä hetkellä parasta, mitä voin toivoa. Askelmittari näytti 20 kilometriä. Ulkona alkoi ukkostaa ja sataa. Haimme Plantagenista laventelit ja kaupasta ruuat, ennen kuin palasimme kotiin ja pääsin suihkuun. Jätin uimisen huomiseen, kun ipanat tulevat meille yökylään.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Keravan lenkki fillarilla n. 30 km

Jokivarsi, Vantaa
Lauantai kului mukavalla moottoripyörämatkalla, sunnuntaina oli taas aika kuntoilla ja hypätä fillarin satulaan. Hannu suunnitteli meille reitin, jonka ensimmäiset kilometrit kulkivat metsässä (talvella hiihtäjille). Suuntasimme Jokivarteen ja kirjaimellisesti poljimme joen vartta.

Keravan kartano
Muutaman kilometrin poljimme maantien laitaa, siitä poikkesimme Keravan kartanolle, jossa en ole ennen käynytkään. Pihalla on mukava kesäkahvila ja useita yrtti/kukkaistutuksia. Lapset varmasti tykkäävät pihalla olevista lampaista, kanoista ja pupuista.

Keravan kivisilta
Aivan kartanon lähellä on vanha (Suomen vanhin?) kivisilta, jonka kävimme kuvaamassa. Kotimatkalla tuli ajatus käydä moikkaamassa paria tuttavapariskuntaa. Toinen oli muuttanut Savion omakotitalosta sukupolvenvaihdoksen myötä, toisen kotikatua Korsossa emme kumpikaan muistaneet.

Polkaisimme kotiin grillaamaan. Hain taas ketunleivät salaattiin takapihalta, nyt niitä kasvaa jo vanhan kannon nokassakin. Naapuriin tuli lisää lapsiperheitä viettämään Danielin 1v-synttäreitä, ilmankos pariskunta on jo pari viikkoa rakentanut pihalle omaa leikkipuistoa keinuineen, altaineen ja kiipeilyseinineen.