Oli hiostavan kuuma, kun pakkasimme laukut ja roudasimme ne ylimmästä kerroksesta alas parkkipaikalle.
Pari sadekuuroa osui matkalle, mutta ne eivät kastaneet, ainoastaan alensivat lämpötilaa parilla asteella. Meillä oli hyvää aikaa, ajelimme jonossa ja annoimme kiireisimpien ohittaa. Olin toivonut kahvipaussia jonnekin muualle kuin huoltikselle ja pysähdyimme viimeiseen kahvilaan ennen moottoritietä. Ennen majoittumista kävimme lähikaupassa. Suur-Patareilla alkoi taas tavaroiden roudaus tuttuun majapaikkaan. "Oon kotona taas.." Mare ilmoitti keittävänsä kahvit. Kävimme pikaisesti suihkussa ja menimme naapuriin kahvittelemaan. Mare kertoi opiskeluajoistaan ja työkomennuksistaan Venäjän vallan aikana.
Vana-Kalamajan uudistetun kadun varrella on lukuisia istutuslaatikoita, joissa kasvaa yrttejä ja kukkia, Telliskiven alueella lähinnä kukkia.
Frenchy |
Menimme tuttuun Frenchyyn syömään, koska minä halusin hyvää ankkaa. Syötyämme erkavoiduimme; Hannu lähti kotiin, minä Selveriin, josta ostin vähän tapaksia ja uusia pesusieniä (tiskaamiseen). Sain tehtyä kaksi päivän hyvää tekoa; kuulin nuoren pariskunnan puhuvan portugalia ja kehuin heidän kotimaataan (I 💖 Portugal!) ja tapasin Eva Louhivuoren, jolle kehuin hänen kaunista lauluaan. Loppuillan vietimme kotona tapastellen, olisin myös halunnut kuunnella Ylen tämän päivän radio-ohjelmia, mutta Yle Suomen suoraa lähetystä lukuun ottamatta mikään ohjelma ei kuulunut Areenasta, vaikka olin kirjautunut sisään ja ohjelman kohdalla luki; kuuntele näitä EU-alueella. Shit!
Aamupäivän kulutimme Fat Margaret -merimuseossa. Aloitimme kierroksen 5-kerroksen kattoterassilta, jolta on hienot näkymät eri puolille Tallinnaa.
Fat Margaret -merimuseo |
Näyttelytilat kertovat Viron merellistä historiaa. Näytteillä on pienoismalleja niin höyrylaivoista, purjelaivoista kuin nykyajankin aluksista. Lisäksi merenkulkuun liittyvää esineistöä; Viron majakat, suunnistamiseen tarvittavia välineitä, vanhoja valokuvia, laivahenkilökunnan asuja, laivojen astiastoja jne. Joka kerroksessa on myös pieni leikkinurkkaus lapsille.
Valli Baar |
Ostin kukkakimpun Marelle kiitokseksi mökin käytöstä. Otimme virvokkeet Valli Baarin terassilla, ennen kuin Hannu palasi Kalamajaan, minä menin museokortilla Kiek in de Kökiin.
Kiek in de Kök |
Kiek in de Kök -linnoitusmuseossa saisi helposti kulutettua pari tuntia. Siellä on useita torneja, ulkoterasseja, kahvila (myös entinen kahvila) ja linnoituksessa asuneen perheen asunto ateljeineen. Esineistöä on runsaasti, valokuvat tuntuivat kiinnostavan varsinkin saksalaisturisteja.
Kiek in de Kök |
Kiek in de Kök |
Laskeuduin myös bastioneihin, joita tuntui jatkuvan koko Toompean alle. Paljon sinne on mahtunut kaupunkilaisia pommituksia pakoon! Oli hämärää ja kosteaa, ainakin minut olisi voinut helposti pelästyttää jollain "kummituksella". Käytävien varsille oli asetettu penkkejä, joilla istuen voi seurata videoita Neuvostosodan ajalta. Valokuvat kertoivat omaa synkkää tarinaansa. Pari huonetta oli nimetty "kuoleman huoneiksi" ja niihin oli kerätty hautakivien kappaleita ja muistomerkkejä.
Soo Uulits |
Pitkän kierroksen jälkeen putkahdin ulos raikkaaseen ilmaan ja kävelin Kalamajaan. Oletin Hannun olevan jo kotosalla, mutta hän olikin mennyt Kalamaja Kalmistuparkiin (entinen hautausmaa) etsimään Maren mainitsemia vanhoja rautaristejä, jotka ovat jääneet puiden juurakoihin. Teimme treffit Soo Uulitsiin ja söimme hyvän hampparin ja wrapin. Palasimme suihkuun ja päikkäreille. Vasta illalla muistin, että minun piti käydä katsomassa myös Kalajamaja Museon näyttely. No, se tuskin muuttuu miksikään, joten voin katsoa sen joskus toiste. Näyttelyteema jatkui, kun katsoin vaihteeksi kotimaista taidetta telkkarista; Edelfelt Pariisissa.
Taas jää paljon muutakin nähtävää seuraaviin kertoihin. Nyt, kun minulla on Viron Museokortti, tekee mieli kiertää kaikki Tallinnan näyttelyt. Täytyy varmaan ottaa loppusyksystä tai alkutalvesta viikko "vapaata" ja tulla tänne nauttimaan arkilounaista ja nähtävyyksistä. Tällä reissulla käytin Museokorttia yhdeksän kertaa, joten olen jo melkein kuitannut sen ostohinnan.
Kotimatkalle saimme seuraa monista motoristeista. Oulun porukka oli ollut HD-tapaamisessa Jõgevassa, olivat aamulla kastuneet rankkasateessa matkalla Tallinnaan. Meillä oli taas armoton tuuri koko reissulla.
Kilometrejä kertyi alle 700, tankkauksiin kului 56,40€ (1,679-1,829€/litra 98 oct). Lauttamaksut saarille/saarten välillä olivat edullisia, mutta Vormsin päivämatkalla meiltä taidettiin veloittaa tuplamaksu, kun automaatit eivät tunne moottoripyörää.