Vuosi vaihtuu

Joulun jälkeen olin taas flunssassa. Tiedä sitten, olinko saanut tartunnan ipanoilta vai enkö vain ollut parantunut edellisestä. Välipäivien alesta ostin itselleni uuden talvitakin, kaksi vanhaa ulkoilutakkia lähtevät kiertoon. Hannu sai kirjakaupan alesta "Pikku Prinssin" kirjoitettuna suomeksi ja ranskaksi. Yksi lahjaksi tilaamani kirjakin löysi perille perjantaina. 

Lidlin sienisalaattia, itse tehtyä Waldorfia ja lohimoussea

Uudenvuodenaattona kävin kirjastossa ja ruokakaupassa. Valmistin Waldorfin salaatin sinihomejuustolla ja lohimoussea, jonka tällä kerralla surrasin tehosekottimella ja siitä tuli mehukkaampaa kuin joulun versiosta.  

Flunssasta väsähtäneenä tein yhden uudenvuodenlupauksen; ensi vuonna joku muu saa siivota ja tehdä ruuat, minä makaan palmun alla joulukuun puolesta välistä tammikuun puoliväliin.

Lähiseudun asukkaiden ilotulitus oli melko maltillista ja pauke ajoittui iltakuuden ja aamuyhden välille.

Hannu aikoo pitää tipattoman tammikuun, minä en noin radikaalia lupausta tehnyt, mutta eiköhän omakin kulutus jää vähiin, kun toinen on tipattomalla.

Vuoden ensimmäisen päivän aloitin lähimetsässä haahuilemalla. Tekee hyvää mielelle ja keholle!

Monet2klimt, Tallinna

Olin jo parillakin Tallinnan risteilyllä lukenut Baltic Guidesta Tallinnassa olevasta multimedianäyttelystä, mutta vasta Marjukan muistuttaessa joulun alla, että näyttely on esillä vain vuoden loppuun, minulle tuli kiire. Oli siis hyvä syy käydä Tallinnassa vielä joulutorillakin tämän vuoden puolella. Kävimme Saunakadulla katsomassa huikean taidenäyttelyn, jota säesti kaunis musiikki. 45 minuutin multimedianäyttelyn jälkeen suunnistimme Raatihuoneentorille lämpimälle glögille, sillä näyttelysalissa oli todella koleaa.

La Vita Bella

Jo vanhaan kaupunkiin kävellessämme huomasimme, että entinen Bastione (sen jälkeen joku kalaravintola) oli taas muuttunut italialaisravintolaksi, nimeltään La Vita Bella. Haluan aina kokeilla uusia ruokapaikkoja, suuntasimmekin paluumatkalla sinne. Toivorikkaana tilasin itselleni kanacaesarin, jonka kastike ei harmikseni ollut Bastionen veroinen, muuten kyllä hyvä. Hannun frittikalat näyttivät ja olivatkin hyviä. Lopuksi jaoimme yhteisen pizzan. Sen syötyämme olikin kiirehdittävä satamaan ostoksille ja paluumatkalle.

Kun jäimme junasta pois, tapasin taas mukavan pariskunnan Pakistanista (heihin törmäsin palatessani kotiin pää pyörällä firman glögikutsuilta). Esittelin heidät Hannulle, rouva tarjosi ilmaista manikyyriä harjoittelumerkeissä, mutta minä olen maailman huonoin nainen kauneuden hoidossa, joten kieltäydyin kutsusta ja toivotimme hyvät uudet vuodet. 

Näyttelylle ja ravintolalle suuri suositus!

https://www.monet2klimt.ee/

 

Joulu 2018

Hyvä, että hoidin Lohja-kierrokseni jo lauantaina, sillä sunnuntai kuluikin hellan ääressä. Tein bataattivuokaa (sulatejuustolla), anjovismössöä, sitruunasilliä ja keitin perunalaatikon perunat ja rosolliin tulevat kasvikset.

Aattoaamuna heräsin kahvin tuoksuun, kun Hannu oli herännyt ennen minua ja valmistanut aamiaisen. Sen jälkeen aloitin rosollin pilkkomisen kuunnellen samalla joulumusiikkia radiosta. Veimme joulutervehdykset naapureille, kävin pikaisesti kaupassa (olin unohtanut yhden smetanan) ja veimme kynttilän Honkanummen haudalle. Ehdimme kotiin hyvissä ajoin ennen joulurauhan julistusta, sitä kuunnellessa otimme Puolasta tuodut kirsikkasnapsit ja tein lohimoussen kinkun paistuessa uunissa. Iltapäivällä saimme vieraiksi Annan ja Aapon, joille tarjoilimme glögiä ja alkupalaruuaksi kala-tapaksia, ennen kuin nuoripari jatkoi matkaansa Helsinkiin jouluaterialle. Avasimme ensimmäiset lahjamme ja maistoimme pienet siivut kinkkua. Loppuilta kului musiikkia kuunnellen, jouluruokaa syöden ja korttia pelaten. Avasimme loputkin lahjat, jotka olivat ihania ja tarpeellisia. Toisillemme ostimme myös aineettomia lahjoja; Museokorttiin 13 kk lisäaikaa, tunnin hieronnan ja liput fado-konserttiin. Zeljkalle lähetimme option saapua vieraaksemme ensi kesänä.

Joulupäivän vastaisena yönä pakkanen romahti ja aamulla oli plusasteita. Lähdin tihkusateessa lenkille, sen jälkeen kohotimme Mimosat. Söimme rosollia ja itsetehtyjä kalaruokia kuunnellen samalla joulukonsertteja ja nauhoittamaani loistavaa Helsingin kaupungin orkesterin konserttia "Classical Trancelations in Concert" viime syksynä Hartwall Arenalla.

Huilin jälkeen oli vuorossa kinkkua ja laatikoita, sekä Hannun lahjaksi saama Jarkko Martikaisen "Aina auki" -cd.

Kolme viisasta miestä

Tapaninpäivänä oli kuiva keli ja aurinko pilkisteli välillä pilvien raoista. Innokkaimmat olivat jo lähteneet luistaville laduille. Kaisa ja Maija tulivat iltapäivällä perheineen syömään, vilinää riitti taas viiden lapsen energialla. Heidän lähdettyään rauhoituimme katsomaan Meryl Streepin tähdittämää elokuvaa "Florence".

Vaikka meillä oli pieni kinkku, siitä jäi välipäiville paistettavaksi pannulla. Loput pilkoin pakastimeen odottamaan pastaan tai pizzaan pääsyä.

Joulun viinit olivat pääosin Portugalista (vain Cava Espanjasta); hinta/laatusuhteeltaan mainio punainen Al-Ria ja edullinen Tallinnan tuliainen valkoinen Porta 6. Lissabonista tuotu Royal Oporto Tawny säästyi avaamatta, kun emme jaksaneet mitään jälkiruokajuustoja. Joulurauhan julistamiseen olisimme voineet kohottaa Portugalista tuodun óbidoslaisen Ginjinhan, mutta kun sitä on varastossa vain yksi pullo (odottamassa seuraavaa matkaa Portugaliin), avasimme puolalaisen cherry vodkan.

Viisi yötä jouluun

Laura Malmivaara

Laura Malmivaara

Matkalla toimiston glögikutsuille poikkesin Sanomataloon katsomaan Laura Malmivaaran valokuvanäyttelyn "Kuivuudessa kasvaa toivo".

Glögikutsujen tarjoilu oli jälleen ihan huippua. Lämpimissä ruuissa oli Marokko-teema ja varsinkin mausteinen lammaspata oli onnistunut. Juomissa löytyi myös libanonilaista punaviiniä. Oli mukava tavata vuosien varrella tutuiksi tulleita kollegoja ja lukupiiriläisiä. Muutama uusikin ihminen tuli tutuksi.

Myöhemmin illalla tarjolla oli hotdogeja.

Hauskan illan päätteeksi olin puheliaalla päällä ja juttelin junassa viehättävän pakistanilaispariskunnan kanssa. Jäimme kyydistä samalla asemalla ja toivottaessani hyvät joulut rouva kertoi, että olin ensimmäinen suomalainen, joka oli puhunut heidän kanssaan.

Torstaina Hannu pysytteli sängyssä peiton alla, minä koristelin "kuusen". Päätimme siirtää perjantaille suunnitellun Salossa käynnin ensi vuoden puolelle. Perustin vinttikamariin pukinpajan ja paketoin vähät lahjani.

Perjantaina tein vielä Ikeassa ja Tammistossa viime hetken ostoksia, kävimme Kotipizzassa lounaalla ja illalla paketoin ja kassitin Lohjalle menevät lahjat.

Perinteisen Lohja-kierrokseni tein jo lauantaina. Ensin menin äidin luokse iltapäiväkahville vieden samalla pukin paketin hoitajien huomaan. Äiti oli hyvällä tuulella - kuten useimmiten - ja söi mielihyvin taatelikakkkua kahvin kera. Vein pienen joulutervehdykseni kummitädilleni, kuulumiset vaihdettuani kävin sytyttämässä kynttilät läheisten haudoille. Kahvittelin vielä Marjukalla, ennen kuin vein lahjakassin Suville ja ajoin pölisevässä lumessa takaisin kotiin. Moottoritietä ajoivat myös lumiaurat, joista ei juurikaan ollut hyötyä kuivassa lumipölyssä.

Seitsemän yötä jouluun

Maanantaina maa oli herätessämme valkoinen ja Hannu oli vuorostaan flunssainen. Lähdin liukastelemaan kävelylenkille, pitkästä aikaa. Hain kaupasta tarvikkeet keittoon ja pikkuleipiin.

Paahdoin myskikurpitsan uunissa. Tein siitä, bataatista ja porkkanoista sosekeittoa, jonka terästin valkosipulilla ja savupaprikalla, pehmensin kookosmaidolla ja viimeistelin annokset chiliöljyllä ja paahdetuilla kurpitsansiemenillä.

Hannu nukkui filtin alla, sillä aikaa tein valkosuklaa-karpalocookiet ja viimeisen satsin rommilla maustettua omena-luumuhilloa.

Hannu räväytti terassille niin pitkän valoketjun, ettei ulos tarvitakaan muuta kuin pari kynttilälyhtyä.

Tiistaina uskaltauduin jo vähän pidemmälle lenkille. Ilma oli plussan puolella, toivottavasti lumet eivät sula pois jouluksi. Näillä näkymin jouluksi ei tule yövieraita ja yläkerran siivoamiseen sai imurointi riittää. Samalla yritin pienentää lehtikasoja. Muutenkin tänä jouluna vähemmän on enemmän; en leivo turhia, en valmista isoa määrää ruokia ja palkkatulojen puutteessa lahjatkin jäävät vähiin. Jos joku haluaa tulla torttukahville, tuokoon tortut mukanaan!

Joulukuun kirjat:

Karen Joy Fowler "Olimme ihan suunniltamme". Luin kirjan jo keväällä ja ihastuin kirjan juoneen, joka kertoi sisarusten välisestä läheisyydestä ja kiintymyksestä. Luin kirjan toiseen kerttan, kun ehdotin sitä toimiston lukupiirille. Siellä se sai lähes täydellisen tyrmäyksen. Tämä ryhmä taitaa käsitellä kaiken lukemansa tieteen kannalta ja juonella ei ole niinkään merkitystä. Eläintensuojelu ja eläinkokeet sentään aikaansaivat hyvää keskustelua.

Karen Joy Fowler "Jane Austen lukupiiri". Edellisen kirjan innoittamana tartuin toiseenkin Fowlerin kirjaan. Se ei viehättänyt minua niin paljon, vaikka kirjan henkilöt on kuvattu mieltä kutkuttavalla tavalla. Mielenkiintoa kirjaa kohtaan olisi taatusti lisännyt se, että olisin joskus lukenut Jane Austenin romaaneja. 

Joni Skiftesvik "Valkoinen Toyota vei vaimoni". Hyvin henkilökohtainen, jopa intiimi omaelämäkerta Skiftesvikin toimittajantyöstä ja perhe-elämästä, iloista ja suruista. Mukaan mahtuu myös Oulun ja Kainuun historiaa ja hauskoja paikallistarinoita vuosien varrelta. Entiset kollegat ovat nimeltä mainittuja ja tarinat ilmeisen tosia, vaikka moni saakin kuulla kunniansa.

Tip tap, tap tap

Keskustakirjasto Oodi

Kotiuduttuamme Krakovasta saimme Noelin seuraavana aamuna hoitoon. Poika olisi halunnut jäädä heti ulos tekemään lumiukkoa (porkkananenällä) ja lumilinnaa. Houkuttelin hänet ensin avaamaan kalenteriluukut ja aamiaiselle, että edes aamu valkenisi ennen ulos menoa. Häntä kiinnosti, millä koneella lensimme kotiin. Kovasti hän odottaa pääsevänsä taas isin, äidin, Onnin ja Ilonan kanssa Kreikkaan. Hannu lähti venyttelytunnille meidän jäädessä pihalle. Noel ei saanut lumilinnaansa, hyvä kun saimme raavittua kokoon lumilyhdyn, joka sekin suli pois iltapäivällä. Laitoimme kastuneet vaatteet kuivumaan ja aloimme koristella kotiamme jouluiseksi ja lämmitimme mehuglögit. Noel ei huolinut manteleita, mutta pyysi lisää "risunoita". Ilmeisesti en ole vielä täysin immuuni Noelin pöpöille, sillä seuraavana päivänä sain flunssani takaisin.

Sinebrychoffin Taidemuseo

Maanantaina jätin pilateksen väliin, tiistaina oli vielä niin huono olo, että jätin menemättä Mainiokodin puurojuhlaan. Turha äitiä on tartuttaa. Keskiviikkona uskaltauduin jo kehonhuolto-tunnille, sen jälkeen lähdin joululounaalle Ravintola Pääpostiin. Ruokahalu oli vielä kadoksissa ja tyydyin alkuruokiin ja luumurahkaan. Amos Rexiin näytti olevan vieläkin pitkä jono, kävelin Sinebrychoffin Taidemuseoon, tein vähän lahjaostoksia ja menin Musiikkitalon kahvilaan lukupiirin tapaamiseen. Oodiin tutustuminen saa jäädä ensi vuoteen. Ehdin vielä kauden viimeiselle hathajooga-tunnille.

Perjantaina teimme viikkosiivouksen ja aloittelimme joulusiivousta. Tänä vuonna en aio hankkia itselleni joulustressiä, flunssaan vedoten voin levätä (lue laiskotella). Kävimme Ikean joululounaalla, ruotsalaiseen tapaan tarjolla oli myös lihapullia. Veimme kynttilän Honkanummelle ja ostimme Lidlistä pienen tuoresuolatun kinkun siltä varalta, että saamme jouluna ruokavieraita.

Lohjan Menneen ajan joulumarkkinat

Lauantaina ajoimme Lohjalle, veimme kassin Pelastusarmeijaan ja vietimme iltapäivää äidin seurassa. Hän oli hetken ihan jossain muualla reagoimatta puheeseen ja pyysin hoitajia siirtämään hänet sänkyyn päivälevolle. Vein osanottomme Caritalle, joka jäi leskeksi Krakovan reissumme aikana. Kävimme Lohjan Menneen ajan joulumarkkinoilla ja menimme lapsenvahdeiksi. Äiti ja isi olivat lähdössä firman pikkujouluihin, Onni oli kaverin luona yökylässä. Saunoin Ilonan ja Noelin kanssa, iltapalan jälkeen Noel alkoikin jo väsyä ja halusi siirtyä tuomani ledivaloketjun valaisemaan sänkyyn kuuntelemaan iltasatua. Se ennakoi aikaista herätystä ja menimmekin kaikki ajoissa nukkumaan. Noel yski yöllä ja aamupimeässä kömpi viereeni, arvellen kellon olevan jo "puoli seitsemän". Hyvin arvattu, olihan se jo melkein seitsemän! Nousimme kahvin keittoon ja annoimme yläkertalaisten nukkua vielä parisen tuntia. Aamupäivä kului palapelejä rakentaen ja muovailuvahaa leipoen.

Ravintola Ismet

Kotimatkalla poikkesimme Perttilän Ismetiin syömään. Ei ollut ruuhkaa tiellä, kun ajoimme kotiin hetken huilille, ennen kuin Hannu haki Mirjan ja Masan meille glögille. Lähdimme porukalla laulamaan Kauneimmat Joululaulut Seutulan Kappeliin, jossa ystävämme olivat nyt ensivierailulla.

Hieno matkailuvuosi 2018

Vuosi lähenee loppuaan ja on aika vilkaista taaksepäin, ja vähän ensi vuoteenkin. Tämä vuosi pitää sisällään kuusi ulkomaanmatkaa (+ laivamatkat Tallinnaan) ja kymmenen maata. Niistä ainoastaan Kosovo oli meille uusi kohde.

Hospital de la Condesa

1. Camino de Santiago de Compostela part 2

Kuluneesta vuodesta muodostui mainio vaellusvuosi. Tämänkertainen työsessioni päättyi sovitusti maaliskuun lopulla pääsiäiseen ja huhtikuun alkupuolella lensin Madridiin, jossa vietin pari päivää, ennen kuin siirryin junalla Leóniin. Viime vuonna vaelsin Camino Francésia Pamplonasta Leóniin, nyt tarkoitukseni oli kävellä Santiagoon saakka. Ensimmäinen viikko oli vuoristoista ylämäki-alamäki -kävelyä, toinen viikko meni tasaisemmin ja löysin vaellukseen rentoutta ja nautin matkan ”helposta” etenemisestä. Jatkoinkin matkaa Santiagosta vielä Pontevedraan saakka. Lähtee tästä (eteenpäin pääset klikkaamalla alhaalla vasemmalla "Uudempi teksti"):

https://illusiafinland.blogspot.com/2018/04/kohti-santiago-de-compostelaa.html

 

Porto

2. Portugali

Vietin vapun Portossa, jossa treffasin Hannun 2. toukokuuta. Yhteinen matkamme jatkui Portosta Figueira da Foziin, sieltä Santarémiin ja Óbidokseen. Viimeiset lomapäivät vietimme Lissabonissa, jonka oli täyttänyt Euroviisuja seuraamaan tulleet turistit. 
https://illusiafinland.blogspot.com/2018/05/porto-city-country-portugal-of-my-soul.html  

Zakopane

3. Puola

Vietimme pari päivää Hannun vanhan tutun ja tämän vaimon vieraina Varsovan ulkopuolella, nauttien suuren talon, pihapiirin ja ympäristön tarjoamasta rauhasta ja vehreydestä. Olin varannut edullisen majoituksen viideksi yöksi Zakopanesta, sillä halusin lähteä patikoimaan Tatra-vuorille. Sää suosi päivävaelluksia ja pääsin nauttimaan upeista maisemista ja kokeilemaan taas omia rajojani. Viimeiset päivät vietimme kauniissa Krakovassa. Hannu kävi kokemassa keskitysleirien koskettavan tunnelman, sillä aikaa minä kiertelin kaupungilla kaikessa rauhassa.

https://illusiafinland.blogspot.com/2018/06/vantaa-krakova-varsova.html

 

4. Saksa, Mosel

Kävimme vuoden 2017 syyskuussa Moselilla, mutta Hannun lonkkavaivat estivät patikoinnin ja pääsin tekemään vain parit päivävaellukset. Mieleen jäi kytemään halu palata pelipaikoille ja kun sain Arjan houkuteltua mukaan, suunnittelin meille parin viikon vaelluksen pitkin Moselsteigiä/-caminoa. Lyhensin päivämatkoja sopiviksi Arjalle, joka ei ole niin tottunut kulkemaan rinkka selässä. Mäkinen maasto pisti minutkin puuskuttamaan, vain yhden päivän kävelimme Moseljoen vartta pitkin. Se osoittautui meille turhan tylsäksi ja matka jatkui pitkin viinirinteitä, metsäpolkuja ja pellonpientareita. Upea reissu, tämäkin!
https://illusiafinland.blogspot.com/2018/06/moselsteigmosel.html 

Prizren

5. Balkan

Syksylle oli monta suunnitelmaa, mutta Balkan vei taas voiton, kiitos Norwegianin edullisten lentojen suoraan Pristinaan. Kosovo yllätti meidät iloisesti! Siitä alkoi viiden maan ja kymmenen kohteen reissu, joka kesti reilut kolme viikkoa. Kosovossa kävimme Pristinassa, Pejassa ja Prizrenissä, Albaniassa ainoastaan Shkodërissa, Montenegrossa Ulcinjissa ja Petrovacissa, Bosnia & Hertsegovinassa Mostarissa ja Kroatiassa Dubrovnikissa, Podgorassa ja Trogirissa. Paljon jäi vielä näkemättä, joten Balkanille on palattava!

https://illusiafinland.blogspot.com/2018/09/pristina-kosovo.html

 

6. Berlin

Uhkasin pysytellä kotimaassa loka- ja marraskuun, mutta Hannu yllätti ostamalla minulle synttärilahjaksi lennot Berliiniin. Molempien Berliini-neitsyys on nyt korkattu ja samalla paikattu aukko reissusivistyksessä. Hieno kaupunki, sinne on lähdettävä joskus kesäaikaan!

https://illusiafinland.blogspot.com/2018/11/ekakertalaiset-berliinissa.htm

 

7. Krakova

Olemme useasti käyneet Krakovassa kesäaikaan ja viehättyneet kaupungista. Kiinnosti nähdä se myös vähän talvisempaan ja varsinkin joulutori-aikaan. Saimme helposti puhuttua Mirjan ja Masan mukaan. Houkuttelua helpottivat Norskin edulliset suorat lennot ja apartementos, joka tuli maksamaan 28€/hlö/4 yötä. Seuralaisemme olivat ensimmäistä kertaa Krakovassa, päätimme pysyä kaupungissa ja jättää kauempana olevat nähtävyydet (sekä Zakopane) heidän seuraavaan mahdolliseen reissuunsa.

https://illusiafinland.blogspot.com/2018/12/krakova-joulukuussa.html

  

8. Tallinna

Tänäkin vuonna tuli käytyä useasti Tallinnassa. Yksin, kaksin, ystävien tai ipanoitten kanssa. Päiväristeilyillä (alk. 2€) ehti käydä Linetten myymälässä alusvaateostoksilla ja hyvällä lounaalla, Romantica-paketilla nautimme kuohuviinistä, hyvästä hotellista ja herkullisista ruuista. Hemmottelulomilla ehdimme myös jalkahoitoihin. Onnin ja Ilonan kanssa kävin vaateostoksilla ja burgereilla.

https://illusiafinland.blogspot.com/search/label/Tallinna

Suomenlinna

9. Kaunis kotimaa

Vietimme sisaruksellista keskikesän juhlaa siskon mökillä Raaseporissa. Hellekesän innoittamina otimme Hondan alle ja päräytimme niin Saloon, Kustaviin kuin Järvi-Suomeenkin. Nautimme Salonsaaren täysihoitolomasta Päijänteen rannalla ja jatkoimme siitä Jämsään pikkuserkkuni hemmoteltaviksi. Olemme vastavierailun velkaa, mutta toivomme tästä tulevan pysyvän tradition!

Krakova joulukuussa

Restauracji Stare Mury

Olen käynyt Krakovassa monta kertaa, mutta en koskaan joulutorien aikaan. Olemme myös usein viettäneet itsenäisyyspäivän jossain Euroopan kaupungissa ja nyt oli helppo ratkaisu yhdistää nämä kaksi asiaa. Yhtä helposti saimme houkuteltua Mirjan ja Masan seuraksemme neljän vuorokauden Krakovan lomalle. Norskin lento laskeutui sumuiseen Krakovaan, siirryimme junalla (9zl/hlö) keskusasemalle, josta kävelimme suoraan Stare Muryyn porttereille. Näin pitkälle pääsimme vanhoilla zloteilla, joita meillä oli jäljellä edellisestä Puolan reissusta.

Vanhan kaupungin valuutanvaihtopisteissä on tosi huono kurssi, paras löytämämme oli 4,20 ja vaihdoimme Mirjan kanssa joitakin satasia. Tungimme yhden hotellin edessä päivystävän joukon läpi Marian aukiolle (Rynek Glówny). Joku tiesi kertoa, että sir Paul McCartney olisi majoittunut tuohon hotelliin, mikä saattaa olla tottakin, sillä herra esiintyi Krakovassa näinä päivinä. Haimme asuntomme avaimet ja majoituimme Apartment Senacka Cracowiin, joka on aivan lähellä vanhan kaupungin kävelykatua. Sisään pääsimme pinkoodin ja monen avaimen avulla. Mukavan kokoinen asunto päättyvän kadun varrella, mutta laseja ja mukeja oli kolmin kappalein, joten Hannu sai juoda napsunsa olutkolpakosta. Spar-kauppa on aivan kulmalla ja lähellä on monta hyvän tuntuista, meille entuudestaan tuntematonta ravintolaa.

Black Duck

Black Duck

Black Duck

Valitsimme täydeltä näyttävän Black Duck -ravintolan, josta meille löytyi vielä neljän hengen pöytä. Tilasimme perunalettuja sienikastikkeella ja gulashilla, sekä mainiot kana- ja ankka-annokset. Kotimatka oli lyhyt, sillä emme jaksaneet enää lähteä kylille seikkailemaan. Loppuilta menikin korttia lätkien.

Tiistainakin oli pilvistä, mutta emme tarvinneet sateenvarjoja, kun aamiaisen syötyämme lähdimme Marian aukion joulumarkkinoille. Ostokset jätimme muille päiville ja viluisina vetäydyimme Stare Muryn lasitetulle ja lämmitetylle terassille glögeille.

Stare Mury

Ennen kämpille palaamista kävimme vielä kaupassa ja parissa kirkossa.

Wesele

Ehdotin illallispaikaksi Weseleä. Ketjun muutkin ravintolat ovat laadukkaita ja viihtyisiä. Söimme taas hyvät savujuustot karpalohillolla, salaatit ja perunaletut savulohella sekä gulashilla.

Ihailimme vielä Marian aukion jouluvaloja. Krakova on koristeltu pääosin sinisin ja hopeisin valoin, vain vähän muita värejä näkyi. Loppuilta kului rattoisasti kämpillä lökäpöksyissä Skip Bota pelaten.

Wawel

Keskiviikko oli aurinkoinen päivä. Kävelimme katsomaan Wawelia, näköalaterassilta ihailimme jokinäkymiä. Laskeuduimme linnalta alas ja kävelymatkamme jatkui akrobaatein ja rakkauslukoin koristeltua Kładka o. Bernatka -siltaa yli Wisła-joen. Jäimme glögeille tuttuun Drukarnia Klubiin.

Most Kładka o. Bernatka

Drukarnia Klub

Lämpimät juomat juotuamme veimme ystävämme katsomaan Pl. Bohaterów Gettan ja kerroin tuolien merkityksen niin hyvin, kuin vanhastaan muistin.

Pl. Bohaterów Getta

Ylitimme Veikselin Powstańców Śląskich -sillan kautta ja päädyimme Kazimierziin. Siellä suunnistimme suoraan Pl. Nowylle (uusi tori), jossa söimme lounaaksi mainiot zapiekankit. Ostin torilta myös yhden messinkisen kynttilänjalan (sori Hannu; lupaan, että niitä alkaa jo olla tarpeeksi) ja muutaman hyvän omenan.

Alchemia

Päiväportterit nautimme tutussa Alchemiassa. Kiertelimme hetken juutalaiskaupunginosaa, ennen kuin palasimme vanhaan kaupunkiin. Mirja ja Masa lähtivät pullakahveille ja kämpille, me kävimme vaihtamassa lisää valuuttaa (kurssi 4,26) ja varaamassa pöydät tälle ja huomiselle illalliselle haluamiimme ravintoloihin. Istahdimme vielä Czeczotkan kahvilan upottaville nojatuoleille lämpimille juomille, sitten mekin kotiuduimme päiväunille.

Illallisen nautimme U Babci Malinyssa. Ystävämme tilasivat keitot leivän sisällä, me söimme salaatit, täytetyt letut ja kaikille yhteiset pierogit

Torstainakin oli kaunis ilma ja jalkauduimme taas joulumarkkinoille. Porukkaa oli paljon liikkeellä kiertelemässä myyntikojuja, syömässä lounasta ja nauttimassa kuumia juomia. Kauniita eri kokoisia kirkkoja oli myynnissä, isoimmat vain näytillä. Ostin yhden huokoisen hohkakiven, jolla jatkossa pidän kantapääni silkin sileinä ja lähdimme juutalaiskaupunginosaan.

Bazylika Božego Ciała

Tajemniczy Ogród

Kävelimme pitkin Kazimierzin katuja ja poikkesimme Bazylika Božego Ciałaan. Päiväoluet istuimme nauttimaan mukavaan Tajemniczy Ogródiin.

Warsztat po Polsku

Lounaspaikaksi suosittelin minulle tuttua salaattipaikkaa Warsztat po Polskua ja kaikki tilasivatkin kehumani salaatit.

Trattoria Soprano

Päiväunien ja aperitiivien jälkeen suunnistimme itsenäisyyspäivän illalliselle Trattoria Sopranoon, jossa jaoimme nelistään kahdelle tarkoitetun antipaston. Hyvä, kun jaksoimme sen jälkeen syödä vielä pääruuat ja kävellä hiljaksiin jouluvaloin koristellun torin kautta kämpille.

Loppuilta kului tuttuun tapaan laiskotellen ja Skip Bo -mestaruudesta kisaten. Kirja oli tällä reissulla turhaan mukana, oli niin mukavaa seuraa ja käveltyäkin tuli jonkun verran. 

Aamulla oli aikaa pakata kaikessa rauhassa. Jätimme avaimet asunnon postilokeroon, kävelimme vanhan kaupungin läpi keskusasemalle, ostimme täytetyt sämpylät mukaan ja siirryimme junalla lentokentälle odottamaan Norskin kotilentoa. Satoi lunta, kun laskeuduimme aikataulun mukaisesti Vantaalle. Kotona odotti monta avaamatonta kalenteriluukkua (x2).