lauantai 30. heinäkuuta 2022

Rymättylä - Nauvo - Parainen - Vantaa

Vähät tavarat oli nopeasti pakattu, aamiaisen syötyämme hyvästelimme Tammilehdon porukan ja päräytimme Hämmärönsalmen lossille.

Hanka
Seili

Seuraava pysähdys oli Hankassa, josta matka jatkui maksullisella (16€) autolautalla Nauvoon. Hannu käytti odotusajan juttelemalla parin motoristin kanssa. Etukäteen olin suunnitellut, että käymme myös Seilin saarella, mutta sinne ei saa mennä millään moottoroidulla ajoneuvolla, joten Hannu pääsee sinne joku toinen kerta.

Nauvo

Nauvossa käyskentelimme jonkun aikaa ja kävin Pyhälle Olaville omistetussa Nauvon harmaakivikirkossa.

Cafe Kajutan

Paraisille menevä lautta oli taas ilmainen, viikonloppuliikenne oli melkoinen, mutta mahduimme hyvin kyytiin. Tällä lautalla oli toinenkin motoristipariskunta. Olen osallistunut kerran opastettuun kävelykierrokseen Paraisilla ja tarkoitukseni oli esitellä kaupunkia Hannulle. Menimme ensin syömään Cafe Kajutanin terassille. Viikon aikana olin syönyt vain yhtenä päivänä kalaa, vaikka majoituimme saaristossa. Tilasinkin itselleni paistetun lohen uusilla perunoilla (10€). Ihmeen edulliset lounashinnat, myös lauantaina! Uhkaavat pilvet kertyivät taivaalle ja kiiruhdin takaisin Hondan luokse. Olin jättänyt kypärän roikkumaan ohjaustankoon ja pelkäsin sadeveden kastavan sen sisustan. Kävelykierros jäi tekemättä ja suuntasimme Saloon. Sadekuuro oli mennyt edeltämme, asvaltti oli märkä, mutta me säästyimme vielä kuivina. Salossa poikkesimme Riitan ja Jorman luokse kahville ja saimme vastapaistettua mustikkapiirakkaa. Salosta lähdettyämme kastuimme, kuten aina. Ja kuten ennenkin, Lohjan rajalla tie oli taas kuiva. Ampiainen poksahti poskeeni (avokypärä), johon tuli iso patti. Piikin poistin vasta kun pysähdyimme Vantaalla. Kurvasimme kaupan kautta kotiin viettämään lauantai-iltaa.

Viikon reissulle kertyi kilometrejä vajaa 500 (viisi vuorokautta oltiin ajamatta).

maanantai 25. heinäkuuta 2022

Rymättylä

Matkalla Turusta Rymättylään poikkesimme Naantaliin ostamaan saunaoluet. Majoituimme tilavaan huoneeseen, jossa on terassi ja oma kylppäri. Ja naisen saa taas onnelliseksi sängynvierusmatolla.

Lomakoti Tammilehto

Tein pienen lenkin mustikkametsään ja komeille kallioille. Pitkät puut peittivät näköalan Kirkkojärvelle. Pitkästä aikaa pääsimme saunaan! Kävin illalla kolme kertaa puulämmitteisen rantasaunan lempeissä löylyissä ja kaksi kertaa uimassa. Huoneessa ei kuulu kuin seinäkellon tikitys (siirsimme sen tuulikaappiin) ja tuulen suhina avoimesta ikkunasta. Tiistaille on luvattu sadetta.

Kuten itselleni lupasin, käyn uimassa aamuin, illoin, vaikka tuuli painaakin sinilevää saunarantaan. Tiistain iltauinnilla, sateen tauottua, näin harmaahaikaran. Illalla grillasimme makkarat rannassa.

Kööpelivuori

Aamupäivällä kävelimme Kööpelivuorelle. Ihanaa maastoa ja metsä täynnä mustikoita. Löysimme ensimmäiset kantarellit.

Pyhän Jaakobin kirkko
Rymiksen Mummola

Iltapäivälenkin teimme Rymättylän keskustaan. Kävimme katsomassa viehättävän Pyhän Jaakobin kirkon. Onhan se vähän niin kuin minun kirkkoni ja kirkon vieressä onkin opaste Jaakontielle (noin 200 km) Hämeen Härkätietä Rengosta Turun kautta Rymättylään, josta voi jatkaa kohti Santiagoa. Kannatimme paikallisyrittäjää ja istuimme Rymiksen Mummolan terassille sateen mittaisille oluille.

Röölän satama

Torstaina rannan vesi oli jo niin hernekeittoa, että jätin suosiolla aamu-uinnin väliin. Lainasimme vaihteettomat mummopyörät ja polkaisimme mäkistä maantietä Kirveenrauman sillan yli Herrankukkaroon. Piennarta ei ollut lainkaan ja autoliikennettä tällä saaristotiellä on melkoisesti. Herrankukkaro on yksityisalue, jonne pääsee vain majoituksen/tilaisuuden varaajat. Käännyimme pettyneinä takaisin ja pysähdyimme Röölän satamaan lenkkioluelle.

Kävelylenkillä kävimme katsomassa Kirkkolahden uimapaikat. Siellä ei ollut sinilevää, mutta uikkarit eivät olleet mukana. Illemmalla Rane paistoi meille letut.

Aina pitäisi pakata sieniveitsi mukaan! Nämä lähtevät tuliaisiksi kotiin. Sieniretkeni jälkeen sain lounaan boxiin ja menin naantalilaisen lihaskimpun tunnin hierontaan. Oli kamalan ihanaa, hyvä kun sain taaperrettu mäen ylös mökille aroilla pohkeillani. Iltasaunassa en arvannut istua kauan, eikä järveen ollut enää asiaa. Se oli yhtä vihreä kuin Neretva.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2022

Turku!

Lähdimme liikkeelle aamupäivällä, kun Vantaalla ei vielä satanut. Lohjanharjulle päästyämme satoi vettä, minä säästyin takana kuivana, mutta Hannu sai ajaa kosteissa farkuissa. Haimme Suvilta hänen leipomaa mustikkapiirakkaa, minä sain uudet villasukat mukaani. Mustion jälkeen tie oli taas kuiva ja säästyimme sateilta. Poikkesimme Paimion parantolan pihalle. Opastettu kierros olisi kestänyt tunnin, jätin sen väliin ja matka jatkui Turkuun.

Turun Tuomiokirkko

Paimion lisäksi minulla oli pari muutakin nähtävyyttä listallani. Kävimme Tuomiokirkossa, jonka puistoon on levittäytynyt "telttakylä", pieniä ruoka-ja juomapisteitä terasseineen. Kirkossa poikkesin myös Pyhiinvaelluskeskukseen, jossa ei ollut henkilökuntaa paikalla ja esitteetkin olivat osittain tuttuja.

Antti Laitinen "Broken Landscape"

Antti Laitinen "It's my Island"
Turun Taidemuseo saa jäädä toiseen kertaan, halusin nähdä Wäinö Aaltosen Museossa olevan Antti Laitisen "Taipuisa maailma" -näyttelyn. Upeat teokset on tehty luonnossa tai luonnonmateriaaleista. Ymmärsin niiden työstämisen helpommin, kun olin nähnyt Ylen ohjelman, jossa Meeri Koutaniemi haastattelee taiteilijaa.

Laivahostel s/s Bore

Majoituimme Laivahostel s/s Boreen, Hondan saimme parkkeerata kävelytielle laivan viereen. Olin toivonut ei-kerrossänkyä ja pelkäsin sänkyjen täyttävän koko hytin, mutta siinä olikin yllättävän hyvin tilaa. Laukut mahtuivat sänkyjen alle, naulakoita ja kaappeja oli tarpeeksi. Kävin suihkussa ja lähdimme kävelemään Aurajoen rantaan. Turun linnakin taitaa jäädä johonkin toiseen kertaan, sen sijaan istuimme korttelikapakan terassille Ipalle.

Tarkoitus oli kävellä Kakolanmäelle, mutta kun surullisenkuuluisa Turun funikulaari (ilmainen kyyti, self service) osui kohdalle, astuimme sen kyytiin.

Turun funikulaari
Kakolanmäki
Kakola Brewing Company

Kakolan vankilan vanhat rakennukset on hienosti entisöity asuinkäyttöön. Alueella on mukavaa pöhinää ja kyläyhteisön tunnelmaa. Jäimme Kakola Brewing Companyn terassille erinomaiselle Imperial Stoutille ja hyville pizzoille. Oma merellinen pizzani extrasardellilla meni kyllä listani kärkeen, eikä Hannun prosciuttopizza pistaasiöljyllä jäänyt juurikaan huonommaksi. Oltiin niin täynnä, että tultiin funikulaarilla mäki alas.

Laivahostel s/s Bore

Turun linna

Vanitas-näyttely
Hyvän aamiaisen jälkeen pakkasimme laukut ja poistuimme Borelta. Pyöriään pakkaamassa oli kaksi muutakin pariskuntaa, olivat käyneet Ahvenanmaalla. Kello oli sen verran vähän, että kävin kiertämässä Turun linnan. Olen kerran ollut opastetulla kiertoksella, nyt marssin yksin vähän rivakammin. On se hieno! Ennen poistumista katsoin myös Vanitas-näyttelyn. Matka jatkui Naantalin kautta Rymättylään.