keskiviikko 6. joulukuuta 2023

Joulukaupunki Tallinna

Matka Tartosta Tallinnaan sujui lähijunalla, joka pysähtyi tiuhaan asemille. Ilmankos matka kestikin yli 2,5 tuntia. Mare odotti meitä ja pääsimme majoittumaan Kalamajan asuntoon. Vaihdoin vaatteet ja kävelimme Rotermanniin.

Siesta

Itsenäisyyspäivänä halusin syödä tapasravintola Siestassa, annoksia kun on mukava jakaa kaverin kanssa. Musiikki soi pienessä ravintolassa turhan kovaa, joten keskustelupaikaksi se on huono.

Rotermanni

Rotermanni-kortteliinkin on ilmestynyt juoma- ja ruokakojuja. Halusin kuitenkin juoda glögini Raatihuoneentorilla. Glögin hintaan lisätään tänä vuonna 1-2 euron mukilisä, jonka saa takaisin palauttamalla muki tietylle kojulle. Hinnat ovat muutenkin lähes tuplaantuneet edellisvuosista.

Raatihuoneentori

Palasimme Suur-Patareille kaupan kautta, rönttövaatteet päälle ja skumppa auki. Sytytin kynttilät ja ryhdyin seuraamaan linnanjuhlia. Hannu osoitti mieltään ja siirtyi keittiön sohvalle nukkumaan.

Noblessner

Torstai oli tuulinen päivä ja oli kylmä. Aamupäivällä suuntasimme omille lenkeillemme. Kävelin rantaa myöten Noblessneriin, iglukylän kautta Shishi Outletiin ostamaan muutaman joulukoristeen. Kävin myös Telliskiven korukaupassa, mutta en löytänyt mitään itselleni (tai muistin, että onhan noita kotona).

Literaat

Treffit teimme Literaatiin, mikä oli minulta hukassa, vaikka olemme käyneet siellä ennenkin. Aikani Telliskivessä pyörittyäni löysin kirjakauppa-kahvilan ja söimme hyvät sapuskat (6,90€/annos). Tarkoitukseni oli käydä vielä Toompealla ja Raatihuoneentorilla, mutta puhelimeni akku loppui pakkasessa. Palasimme Patareille päikkäreille. Mare kutsui meidät illalla glögille ja vaihtamaan kuulumiset.

Mukava reissu päättyi perjantaina, kotiin tulimme kaupan kautta ja tein itämaista kanawokkia. Hämmästyin taas siitä, miten paljon enemmän Virossa on lunta. Illalla katsoimme telkkarin joulukalenterit nauhoitettuna.

Joulukuun kirjoja:

Jenni Haukio "Sinun tähtesi täällä"

sunnuntai 3. joulukuuta 2023

Joulukaupunki Tartto

Sain syksyllä Hannulta synttärilahjaksi kolmen yön majoituksen Tartossa. Ajankohdaksi valitsimme joulukuun alun, kun Tarton joulutori avautuu. Olemme käyneet Tartossa viisi kertaa, mutta aina kesäaikaan (neljä kertaa Hondalla). Kerran ehdimme jo varata majoituksen joulumarkkinoilla käymistä silmällä pitäen, mutta jouduimme perumaan sen pandemian takia. 

Sunnuntaina oli aikainen herätys, kun lähdimme harvakseltaan kulkevalla lähijunalla Helsinkiin. Länsiterminaali ja Eckerön Finlandia olivat täynnä porukkaa (ja minä kun olin ajatellut, että sunnuntaina on vain paluumatkaajia Tallinnasta Helsinkiin). Käytimme kumpikin maskia; näin pitkälle olemme selvinneet sairastumatta koronaan. Laivamatka meni mukavasti lukien. Tallinnassa tuntui lämpimämmältä kuin Vantaalla. Kävelimme Balti Jaamalle, haimme piirakat Selveristä ja nousimme Tarton junaan.

Parin tunnin junamatka kului lumisia maisemia ihaillen. Kuten olin arvellut, juna oli täynnä opiskelijoita, jotka palasivat viikonlopun vietosta Tarttoon. Siksi mekin varasimme liput ennakkoon. Asemalta oli lyhyt kävelymatka Kastanimajaan, jossa olemme majoittuneet ennenkin. Hannu oli varannut meille kaksion, jonne pääseminen osoittautui hankalaksi. Olimme lämpimässä aulassa ilman mitään ovikoodia tai huonenumeroa. Vilkkaan viestittelyn päätteeksi kävin katsomassa toisenkin sisäänkäynnin ja vihdoin löysimme oman asuntomme. Talo taitaa olla yliopisto-opiskelijoiden asuttama. Tarkoitus oli mennä Aparaattiin syömään, mutta se sulkeutuisi jo kuudelta, enkä matkapäivän päätteeksi halunnut kiireen tuntua. Vaihdoimme suunnitelmaa ja laskeuduimme Raatihuoneentorille joulumarkkinoille. Talosta poistuessamme naapuriaulassa harhaili italialainen (?) mies, joka ei löytänyt asuntoaan. Neuvoin hänet toiselle ovelle ja näytin hänen puhelimestaan huoneen numeron ja ovikoodin. Tori oli tupaten täynnä emmekä nähneet oikein mitään. "Lasikopeissa" myytiin glögiä ja luultavasti myös käsitöitä ym. mutta jokaiseen oli pitkät jonot.

Sormia alkoi palella ja menimme Püssirohukelderiin syömään. Tilasimme Vanatallinn glögit, yhteiset tiikeriravut, Hannulle pelmenit ja minulle kanacaesar.

Kävimme vielä Raatihuoneentorilla, jonka luistinradalla musiikki raikasi. Glögikojuihin oli edelleen pitkät jonot ja lähdimme nousemaan kohti Kastania.

Opiskelija-asukkaista huolimatta talo on hyvin hiljainen. Aamiaisen jälkeen pidimme paussia niin kauan, että Hannu sai mitattua verensokerinsa. Laskeuduimme joulumarkkinoille, nyt ei ollut porukkaa, mutta eipä ollut mikään aukikaan. Kävin turisti-infossa kysymässä, koska joulutori aukeaa. Ensinnäkin virkailija ei ymmärtänyt englantia, toiseksi hän ei tiennyt. Menimme Crepp Kohvikiin lämmittelemään kuumille glögeille.

Kävimme kaupassa ostamassa tapas-aineksia ja menimme Vaga Mamaan syömään hyvää Pekingin kanaa (5,50€/annos). Sisarravintola Viljandissa tulikin jo kesällä hyväksi todettua. Palasimme kämpille päikkäreille.

Ilta kämpillä olisi ollut turhan pitkä, lähdimme illan pimennyttyä omille kävelylenkeille. Täytyy sanoa, että virolaiset ovat jouluihmisiä siinä kuin suomalaisetkin; lähes jokaisen talon ikkunoissa oli kynttelikköjä tai jouluvaloja. Suuntasin Toomealle, harmikseni Piispanlinnaa ei ole valaistu, ainoastaan sen sivuitse kulkevat kävelytiet. Pikkupojat laskivat pulkilla hurjia mäkiä. Laskeuduin näköalatasanteen kautta Raatihuoneentorille; nyt glögikojut olivat avoinna (avautuvat kahdelta, kertoi tyttö). Mitään herkkulahjoja tai käsitöitä ei ole myynnissä vrt. Tallinnan joulumarkkinat. Join glögini istuen (kylmässä) "saunassa", jossa nauhalta tuli saunottajien lauluja.

Hannu oli palannut jo kämpille, otimme lämpimät glögit ja Jouluradiota kuunnellen valmistin iltapalaksi tapaslautaset.

Tiistaina oli niin rapsakka pakkanen, että tein vain lyhyen kävelylenkin Coopiin, juna-asemalle ja Vaksali Parkiin. Kotimatkalla harhauduin pidemmälle kuin piti ja tulin Paulus Kirikin ohi kämpille.

Tarkoitus oli vihdoin mennä syömään Aparaatin ankkaa, mutta olimme niin aikaisin, että siellä toimi ainoastaan lounasmenü (kotletit). En halunnut kävellä eestaas (ja vaihtaa välillä vaatteita), vaan menimme naapuriin, Trikster Tihaneen. Siellä puolestaan oli jo lounaskalat syöty loppuun, huoh. Tilasimme ankkaburgerit bataattiraneilla ja syötyämme palasimme päikkäreille. Minä en enää ulos kaivannut, Hannu haki yrttiliköörin Coopista, keitin kahvit ja kippistelimme isälleni.

Illalla tapastelimme, lueskelimme ja kuuntelimme Jouluradiota.

Kastanimaja on siisti, hiljainen majapaikka hyvällä sijainnilla. Lähellä on ravintoloita ja iso kauppa, eikä keskustaan ole pitkä kävelymatka. Keittiö on pieni, sen varustus on meille riittävä. Pistorasioita on yksi/huone (lisäksi kaksi keittiössä), niissä jouduimme vuorottelemaan. Hannun "nuuhku" varasi makkarin pistorasian, joten siirsin ainoan lukuvalon olkkarin sohvan viereen.

Aamupäivällä kävelimme asemalle ajoissa, eilen totesin odotustilat lämpimiksi ja asemakahvilan varsin mukavaksi. Hannu osti eväät junamatkalle.

torstai 23. marraskuuta 2023

Jouluvalmisteluja

Joulukuussa on niin paljon ohjelmaa, että on paras aloitella jouluvalmisteluja viimeistään nyt. Hannu ripusti kausivalot terassille ja pihakuuseen jo isänpäivän aikoihin, minä vaihdoin tyynynpäällisiä ja pöytäliinoja tällä viikolla punaisiin. Torstaina tein piparitaikinan, samalla kuuntelin munkkikuorojen hyminöitä.

https://illusiasianreseptit.blogspot.com/2021/11/maailman-paras-piparitaikina.html

Perjantaina Hannu valmisti flammkuchenin kylmäsavulohesta ja lehtikaalisilpusta, illalla minä paistoin piparit. Vain yksi pelti siivistä palaneita enkeleitä!

Övre Nybacka

Lauantaina aloitimme tämän vuoden joulumarkkinoilla kiertämisen; haimme Mirjan ja Masan kyytiin ja ajoimme Övre Nybackan joulumyyjäisiin. Hieno tienoo, jossa ei olla ennen käytykään, vaikka olemmekin fillaroineet Ylästössä ja Vantaanlaaksossa. Sunnuntaina sataneet lumihiutaleet peittivät armollisesti myrskytuulen pudottamat lehdet ja oksat (samoin terassille tuulettumaan viemäni petivaatteet) ja tekivät kävelyteistä liukkaat. Hain kaupasta eilen unohtamani pekonin ja tein kukkoa viinissä.

Marraskuun viimeisellä viikolla maa sai lumipeitteen ja maailma muuttui hetkeksi hiljaisemmaksi. Se olikin pitkästä aikaa viikko, jolla ehdin kaikkiin neljään jumppaan/joogaan. Pianhan nuokin loppuvat tältä vuodelta.

Torstaina vaihdoin keittiön verhot ja ruokapöydän liinan punaisiin. Muutaman joulukoristeenkin hain vintin kätköistä, loput jäivät odottamaan viikkosiivousta.

Perjantai vaihtui joulukuuksi, tein viikkosiivouksen ja kävin kampaajalla. Pikkujoulun vietimme jo perjantaina kutsumalla Mirjan ja Masan meille glögille. Tarjolla oli (ei kinkkua vaan) naudan uunipataa, bataattivuokaa ja riisiä. Salaatin jätin tekemättä, koska olemme lähdössä Viroon, enkä halua jättää yli jääneitä kasviksia nuutumaan jääkaappiin. Torttukahvien jälkeen nautimme vielä juustoja, keksejä, hedelmiä ja hillokkeita.

Aloimme seurata Yle TV2:n "Talvipihan joulu" ja Femman "Tähtipölyä" joulukalentereita.

Joulukuun kirjoja;

Jukka Hako, Pia Vuorikoski "Arkkitehdit Vantaalla - Alvar Aallosta Väinö Vähäkallioon". Minullekin (uus-vantaalaisena) joitakin tuttuja kirkkoja, kappeleita, kouluja, ostoskeskuksia ja asuinrakennuksia.