lauantai 15. helmikuuta 2014

Ei niin heleää helmikuuta

Kylätoimikunta päätti järjestää perinteisen metsäretken makkaranpaistoineen vasta maaliskuussa, lauantaina jolloin me olemme jossain muualla. Siksipä sytytimme nuotion omalle takapihalle ja paistoimme siinä makoisat lammasmakkarat.

Tulevaan Portugalin matkaan valmistauduin ostamalla halpahallista saippuakotelon Marseille-saippualle. Edellinen taisi unohtua Murciaan. Muita hankintoja ei matkan takia tarvitse tehdä, vanhat vaatteet saavat taas kelvata. Kunhan sää nyt kirkastuisi ja lämpenisi, ettei tarvitse palella hosteleissa.

Onni soitti haluavansa tulla meille yökylään. Sovimme, että haen hänet tiistaina ja käymme samalla äidin ja kummieni luona. Sain kuitenkin flunssatartunnan Hannulta (taas!) ja Suvi kielsi minua tulemasta lähellekään Onnia. Turha myöskään tartuttaa vanhuksia, joten jäin kotiin potemaan ja juomaan Finrexiniä. Olin jo ehtinyt hankkia tarvikkeet tortilloja ja mangolassia varten, nyt jouduimme syömään Onninkin osuuden.

Flunssaisena tuli seurattua vähän urheiluakin sohvalla maatessa. Loppuviikosta olo koheni sen verran, että kävin torstaina Tikkurilassa hammasröntgenissä ja kävelin kotiin, illalla joogaa. Perjantaina punnersin kevyen viikkosiivouksen ja illalla jaksoin vielä jumpata puoliteholla. Etsimme sopivaa ajankohtaa Salon vierailulle. Kun se saatiin sovittua lauantaille, Sofialle vuorostaan tuli oksennustauti. En siis nähnyt ipanoita lainkaan heidän hiihtolomallaan. Ajoin lauantaina vesisateessa Lohjalle ja vein äidille tulppaanikimpun. Sisko oli vihjannut, ettei hänelle kannata viedä ruukkukukkia, hän kastelee ne hukuksiin. Jostain syystä hän täyttää vedellä myös kannellisen karkkipurkin, päivävoidepurkin (sisko heitti sen pois ja vei tilalle tuubi-mallin) ja joskus myös ämpärin tai muun astian. Äiti istui oleskelutilan kiikkutuolissa nalle sylissä, päällään viisi paitaa ja toppatakki, päässä baskeri. "Siinä hän on istunut aamupäivästä asti", naureskeli hoitaja (mikset sitten pyytänyt vähentämään vaatetusta, mietin minä mutten sanonut mitään). Menimme äidin huoneeseen riisumaan turhat kerrokset, samalla komensin hänet vessakäynnille ja pukemaan sen jälleen kerran unohtuneen housuvaipan. Sää oli sen verran kehno (samoin minun kuntoni), että jätimme kävelylenkin toiseen kertaan ja menimme kahvihuoneeseen muiden asukkaiden seuraan rupattelemaan. Tutuksi tulleista asukkaista saa mukavaa juttuseuraa, vaikka jutut saman tien heiltä unohtuvatkin. Hannulla oli soittokeikka, tarjosin itselleni kotimatkalla lounaan Perttilän Ismetissä. Illalla kuuntelin vanhoja vinyylejä vintissä.

Vesisateiden, tuulen ja lämpöasteiden ansiosta lumet katosivat pihalta helmikuun viimeisellä viikolla. Ennusteet lupasivat lämpenevää myös Portugaliin, Portossa pitäisi olla aurinkoista ja liki +20 kun sinne asti pääsen. Pinhãon majoittaja otti yhteyttä sähköpostilla ja varasin varuiksi vielä kolmannenkin yön. Miten matka siitä jatkuu, jää nähtäväksi. Kävin Annelin kanssa lounaalla ja Philippellä parturoitavana. Tällä kerralla poika leikkasi rohkeasti minulle reissutukan. Kevättä ilmassa; päivä oli aurinkoinen, tiet kuivia ja pölyisiä, moottoripyöriä jo liikenteessä. Seuraavana päivänä kävelin Tikkurilaan (ja takaisin) ostamaan Onnille nimpparilahjan. Sen jälkeen tuntui jalkahoito ihanalta.

Siirsin talvitakit vinttiin, kun ei sitä talvea nyt tulekaan. Laskiaisen lähestyessä tein hernerokkaa, päivitin senkin reseptin savupaprikajauheella. Savunmakua lisäsi myös joulusta jäänyt kalkkunasilppu. Tasoitin omenapuun yläoksia, eikös se homma pidä hoitaa näin "keväthangilla". Päivät pitenevät, illalla joogatunnille kävellessä on vielä valoisaa ja aamuisin on mukava herätä linnunlauluun.

Kuukauden kirja 4: Hanna Tuuri "Irlantilainen aamiainen - kertomuksia vihreältä saarelta"

Kuukauden kirja 5: Ian McEwan "Makeannälkä". Nuori nainen värvätään Ison-Britannian turvallisuuspalveluun 70-luvulla. McEwanin kirjat ovat yleensä ahdistavia trillereitä, tämä on mukavasti huumorilla höystetty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti