Ennen Barcelonan matkaa pidin hemmottelupäivän Helsingissä; lounas Annelin kanssa, kampaajalla käynti ja viimeinen hierontakerta. Jäin junasta Tikkurilassa ja osallistuin Naisten Pankin Vantaan aluesolun perustamiskokoukseen. Virekodissa oli edelleen vatsatautia, en ole nähnyt äitiä kolmeen viikkoon. Maa oli saanut valkoisen lumipeitteen, kun palasimme Espanjasta kotiin.
Annanpäivänä ajoin Lohjalle, vein vaatteita Pelastusarmeijan kirpparille ja kynttilän Anni-mummun haudalle, kävin Caritan synttärikahveilla ja vietin puurojuhlaa Virekodissa. Kotimatkalla poikkesin Suvin luokse, ipanat olivat paketoineet lahjoja (vanhoja lelujaan?) myös minulle ja Hannulle. Onni oli piirtänyt kissan kuvan ja kertoi, että se on uusi Leijona (vanhan, jo kuolleen tilalle). Sekin saa monta joululahjaa. Tiistaina ilma lämpeni, keli oli märkä ja liukas. Aloitin joulusiivouksen keittiöstä. Iltapäivällä kävelin Jumboon lahjaostoksille ja sieltä Maijalle iltakylään. Keskiviikkona läppärini tilttasi, onneksi suosikkireseptini löytyvät Joulukirjasta ja blogistani. Siivous eteni yläkertaan, sen jälkeen kävelin Tikkurilaan ja menimme iltakahville Terrylle ja Annelle. Torstai oli edelleen tihkusateinen, sumuinen päivä. Lämpimikseni leivoin hedelmäkakun (sitähän varten sen sherryn ostin) ja perkasin lehtikasoja, joista revin talteen mielenkiintoisimmat reseptit.
Illan vietin Lääkäriseuran glögikutsuilla - mukava tavata tuttuja ja nauttia keskustan parhaasta tarjoilusta. Perjantaina tuuletin tukkaa kävelylenkillä, tein viikkosiivouksen ja aloitin lahjojen paketoimisen. Lauantaina ajoimme kauniissa talvisäässä Lohjan Menneen Ajan Joulumarkkinoille, ostin joulukaloja ja äidille tuliaiseksi huovutetun joulutontun. Äiti oli taas pakannut kassin täyteen vaatteitaan ja oli valmiina lähdössä talvisaappaat jalassa. Virekodista ajoimme Perttilän Ismetiin syömään ja kotimatkalla poikkesimme vielä Honkanummelle.
Marraskuussa hankitut joulukukat vetelivät viimeisiään, ostin pari uutta jouluruusua. Maa on vielä niin pehmeä ja vetinen, että taidan istuttaa kukkineet jouluruusut pihalle. Ostimme äidille lahjaksi kynttilälyhdyn ja sen sisälle valosarjan, Virekodissa kun ei saa polttaa kynttilöitä. Teimme porkkanalaatikot ja kävin kuusenhakureissulla lähimetsässä. Tarkoitukseni oli leikata katajanoksia maljakkoon, mutta Seija-myrskyn ansiosta toinkin kotiin kaatuneen kuusen latvan. Koristelin sen oikeilla kynttilöillä, kultaisin kävyin ja punaisin tontuin. Illan vietimme Mirjalla ja Masalla, pääsimme myös joulusaunaan. Viikko päättyi vesisateeseen, kävelylenkillä pysyin sentään kuivana, luvassa on taas myrskytuulia. Keräsin pajunkissoja maljakkoon, ostan niiden seuraksi punaisia ruusuja tai tulppaaneja. Tein bataattivuoat (Koskenlaskijalla), nyt ovat pakastin ja jääkaapit aivan täynnä.
Kuukauden kirja 1: Victoria Hislop "Saari". Kreikkalais-englantilainen Alexis matkustaa Kreetalle selvittääkseen itselleen äitinsä menneisyyttä, josta tämä ei ole koskaan tyttärelleen kertonut. Traaginen tarina johtaa Spinalongan lepra-saarelle. Kirjaa lukiessani Teemalta alkoi samaan aikaan kirjan pohjalta tehty 26-osainen sarja, jonka alku on hidastempoinen ja tummasävyinen. Historia, maisemat ja pieni kyläyhteisö viehättävät ja Hannua tietenkin ilahduttaa kreikan kielen kuuleminen.
Kuukauden kirja 2: Hanna Jensen "940 päivää isäni muistina". Liikuttavan tuttua luettavaa. Aivan samoin siskoni joutui selvittämään äidin sairauden, sen hoidon, lääkityksen ja hänen sijoituspaikkansa. Samankaltaisuutta lisää sekin, että Jensenin isä asui Virkkalassa ja se, että Lohjan terveyskeskus saa (ansaitusti) kitkerää kritiikkiä.
Hei,
VastaaPoistakiitos blogi-kirjoituksista, oli lohdullista lukea.Löysin sivuillesi jouluohjeita etsiessä ja ahmin sekä vanhaa ja uutta blogiasi. Olen samanlaisessa tilanteessa Alzheimer-äidin kanssa ja välillä tunnen itseni melko riittämättömäksi. Voimia sinulle ja rauhaisaa joulunaikaa!
Kiitos viestistäsi! Onhan sanottu, että elämä on kuin räsymatto, siinä on niitä tummia ja kirkkaita sävyjä. Ihanaa joulunaikaa Sinullekin!
VastaaPoista