Loppukesän
allakassa oli jo tyhjää tilaa, oli aika aloittaa pyörälenkit ja jatkaa uimista.
Puolan reissun jälkeen kävin verenluovutuksessa. Yleensä hemoglobiini heikkenee
helteellä, kun ihminen hikoilee ja juo paljon vettä, mutta minun arvoni taisi olla korkein ikinä
(137). Korkeanpaikanleiri Zakopanessa teki siis tehtävänsä! Viinimarjoja tuli
tosi vähän, tein punaisista hyytelöä ja mustista liköörin. Samalla karsin
kuivia oksia vanhoista puskista, joten ensi kesän sato jäänee vielä pienemmäksi.
Pesin tyynyt ja verhot, jotka kuivuivat helteessä hetkessä. Kävin Naisten
Pankin tapaamisessa ja ehdimme polkaista terassillekin, samalla teimme treffit
Mirjan ja Masan kanssa, jotka ovat ahkerasti reissanneet kesällä. Vihdoin minulla oli aikaa myös nostaa kansituoli pehmusteineen pihalle ja loikoilla siinä päivittäin hetki lukemassa.
Suvin
vauva kiehui liemissään eikä pitänyt mitään kiirettä, toisin kuin isoveljensä
Onni, joka syntyi (2005) viisi viikkoa etuajassa. Ylläs-infotilaisuudessa Tikkurilassa tapasin muita reissuun lähtijöitä, saimme pakkausohjeet ja viikon ohjelman. Perjantai(rai-rai)iltana tein sangriaa, istuimme kotiterassilla leppeässä kelissä ja suunnittelimme syksyn Espanjan-matkaa.
Lauantaina polkaisimme kirkolle Laurin Elojuhliin, sieltä mukaani lähtivät puiset, punaiset sydänkorvikset. Hannun synttärin kunniaksi söimme lounaaksi gyros-annokset Tikkurilan Souvlaki-kioskilla. Illan tullen kelpaa istua omalla terassilla, kun pahin helle helpottaa, päivä pimenee ja voi sytyttää kynttilät lyhtyihin.
Ylläksen reissusta jäi patikkavaihde päälle ja kävin lähes päivittäin lenkillä. Jäin kaipaamaan tuntureita, isoja mäkiä ei ihan läheltä löydy. Kun Tallinnaan pääsee päiväksi 9,50 eurolla, niin voihan siellä käväistä syömässä ja ostoksilla. Kävelin satamasta suoraan Telliskiviin ja jäin lounaalle F-hoonen terassille. Bruschetta-annoksessa oli neljä tummaa leipäsiivua erilaisilla päällysteillä, onneksi tilasin pääruuaksi "vain" caesar-salaatin, joka oli ilokseni tehty uudella tavalla. Syötyäni poikkesin samassa kiinteistössä (kadun puolella) oleviin pikkuputiikkeihin. Rautatieaseman viereisestä Selveristä lähti kotiin edulliset mausteet, pähkinät ja kosteusvoiteet. Keskustaan kävelin puiston läpi, tarkoitukseni oli istahtaa oluelle jollekin aurinkoiselle terassille. Olutravintola Koht on auki vain iltaisin, eikä siinä ole terassia. Jostain syystä Hell Huntin terassi oli kiinni ("ei siellä kukaan istu" selitti tarjoilija), joten oli kuitenkin mentävä vanhan kaupungin toiselle laidalle, Müürivahelle asti. Sää suosi koko päivän ja mustat pilvet nousivat Tallinnan ylle vasta kun olin jo laivalla lähdössä Helsinkiin.Lauantaina polkaisimme kirkolle Laurin Elojuhliin, sieltä mukaani lähtivät puiset, punaiset sydänkorvikset. Hannun synttärin kunniaksi söimme lounaaksi gyros-annokset Tikkurilan Souvlaki-kioskilla. Illan tullen kelpaa istua omalla terassilla, kun pahin helle helpottaa, päivä pimenee ja voi sytyttää kynttilät lyhtyihin.
|
Sunnuntaina
päräytimme Hondalla Fagervikiin systerin mökille, samalla tapasin pitkästä
aikaa pikkuveljemme. Vaihdoin herukkahyytelön siskon kasvattamiin jättikokokoisiin kasviksiin, ne
mahtuivat juuri ja juuri tankkilaukkuun. Kävimme Virekodissa katsomassa äitiä,
joka nuokkui nalle sylissään kahvihuoneessa. Kotimatkalla poikkesimme hautausmaalle
kastamaan kukat sukulaisten haudoilla, ennen kuin ajoimme Vantaalle nauttimaan
ilta-auringosta omalla pihalla. Naapurin Milakin poikkesi pihan yli kertomaan, että hänellä ei ole kissaa, vaan koira, joka piti jättää mökkiviikonlopun ajaksi hoitoon, kun "sillä on tylsää mökillä".
Serkkutapaaminen Tuulan kanssa Helsingissä; Tove Janssonin 100-vuotisnäyttely Ateneumissa, lounas Kiilassa ja vauvalasilliset Black Doorin terassilla.
Ukkonen löysi vihdoin myös Vantaalle ja kuiva nurmikko sai odottamansa kastelun. Aloin käydä uimassa Keravanjoessa, rannan vesi on testituloksen (14.8.) mukaan puhdas bakteereista ja sinilevästä. Ipanat aloittivat lukuvuotensa ja rannalla on päivisin todella rauhallista. Lauantaina oli sen verran sateista, että lähdimme autolla Nummi-Pusulaan Jussin mökkivieraiksi. Grillasimme, saunoimme, uimme ja grillasimme. Loppuilta kului kortinpeluun merkeissä. Sunnuntaina ajoimme kotiin Lohjan kautta ja kävimme katsomassa kahta vaipanvaihtoa tarvitsevaa; äitiäni ja Suvin vauvaa.
Serkkutapaaminen Tuulan kanssa Helsingissä; Tove Janssonin 100-vuotisnäyttely Ateneumissa, lounas Kiilassa ja vauvalasilliset Black Doorin terassilla.
Pikku-Torava |
Äiti kotiutettiin sairaalasta, onneksi mitään vakavampaa ei löytynyt, tajuttomuuden syy oli kaiketi nestehukka (äiti ei itse muista juoda tarpeeksi, jos ei joku siitä häntä muistuta). Ennen Virekotia ja äidin lenkittämistä kävin katsomassa pientä tonttupoikaa, joka oli kasvanut ja vihdoin viimein näin hänet hereillä. Illalla Mirja ja Masa poikkesivat meille aperitiiveille ja menimme yhdessä katsomaan Tikkurilan Teatterin hauskan "Housut pois" -esityksen.
Noel 28. elokuuta |
Kesän kirjat 3:
Elif Şafakin "Kirottu Istanbul" on niin ihana kirja, etten soisi sen loppuvan. Kolmen sukupolven naisia lappaa lisää joka luvussa, mutta luku luvulta he tulevat tutuiksi kaikkine eroavaisuuksineen. Nykypäivän Istanbulia kuvataan myös mukavasti. Kirja kertoo Armenian kansanmurhasta, josta Şafak sai Turkissa syytteen. Pitänee lukea Şafakin muutkin (kaksi) suomennettua kirjaa.
Elif Şafak "Rakkauden aikakirja". Kirjassa on kaksi tarinaa, toinen 1200-luvulta, toinen 2000-luvulta. Molemmat mielikuvitusrikkaita, voisivat olla tottakin. Şafak tuo taas esiin eri uskontokuntia edustavien ihmisten mahdollisuuden yhteiseloon ja –ymmärrykseen.
Sándor Márai "Kynttilät palavat loppuun" (kirjaston lukupiiri). Vanha kenraali on 41 vuotta odottanut nuoruutensa ystävää selvittääkseen menneisyyden. Yhden yön kestävä keskustelu on lähinnä entisen sotilaan monologi. Pieni kirja täynnä symboliikkaa. Kauniisti kirjoitettu, rikasta kieltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti