Tammikuun lukuelämykset

Anthony Doerr ”Kaikki se valo jota emme näe”. Kuten arvasin, joulunpyhät eivät riittäneet tämän tiiliskiven lukemiseen, vaan jatkoin sitä ripotellen muiden kirjojen ohessa vielä alkuvuodesta. Saksalainen tekniikan ihmelapsi Werner pääsee pois orpokodista opiskelemaan muiden huippujen joukkoon haaveilemaansa uraa. Samaan aikaan sokea ranskalainen tyttö lähtee sotaa pakoon isänsä kanssa. Juonessa on mukana myös salaperäinen jalokivi, joka on annettu tytön isän huostaan. Rakkaustarinahan tästä tulee, kun Werner ja Marie-Laure ajan kuluessa lähestyvät toisiaan.

Emmi Itaranta ”Teemestarin kirja”. Ilmastonmuutokseen kantaa ottava tarina ajoittuu tulevaisuuteen ja sijoittuu jonnekin Pohjois-Suomeen. Talvi ja lumi ovat vain muistoja menneisyydestä, vedet ovat saastuneet ja vähissä, Skandinavian on vallannut sotilasjohto ja joka puolella soditaan. Kirjan kieli on runollisen kaunista ja tarina imaisee mukaansa.

Satu Koskimies ”Hurmion tyttäret” (lukupiirin kirja). Kirjailija-runoilija Koskimies on tehnyt romaanin Katri Valasta, Elina Vaarasta ja heidän aikalaisistaan. Alkuun tuli tuttuudentuntu; teini-ikäisenä minäkin rakastumisen asteesta riippuen luin ja kirjoitin ahkerasti runoja. Se runotyttö minussa jäi reissunaisen jalkoihin. Eniten minua kirjassa häiritsi se, etten tiennyt mikä on totta ja mikä kirjailijan mielikuvitusta.

Juha Itkonen "Ajo". Taattua Itkosta; juoni polveilee kahdessa ajanjaksossa, 1960- ja 2010-luvuilla, kunnes suvun tarinat kohtaavat toisensa. Ajankuvaus (ml. nippelitieto sen ajan musiikista) on taas osuvasti kohdallaan. Nautinnollista luettavaa!

Näiden lisäksi tutkailin Espanjan ja Italian matkaoppaita kevään reissuja silmällä pitäen.