Ihan parasta lähiruokaa

Sienet metsässä

Sienet lautasella

Innostuimme käymään lähimetsässä aina, kun sää oli suosiollinen. Suppilovahveroita ei siellä kasva mitenkään mättäinä (kuten Bromarvissa tai Raaseporissa), vaan yksittäisten sienien löytämiseen pitää käyttää aikaa ja kärsivällisyyttä. Mukavahan metsässä on kulkea ihan huvikseenkin ja parasta on, jos tuo tullessaan litran verran sieniä. Niistä ja Tainan palstalta hakemistani lehtikaaleista tein kastikkeen pintamaustetuille broilerifileille. Näiden raaka-aineiden lisäksi tarvittiin vain voita/öljyä paistamiseen, ruokakermaa nesteeksi, puolikas Tuulalta saatua chilipalkoa, mausteita ja hieman soijaa. Ja vähän myös virolaisvodkassa liotettuja marjoja. Syksyn paras ateria oli valmis!

Perjantaina vein äidille kukkia ja karkkia, samalla syötin ja juotin hänet. Isänpäivänä olemme muualla, sytytin jo nyt kynttiläni isän haudalle. Sen jälkeen poikkesin kahville Sirkulle, sieltä jatkoin Suville yöksi. Ennen aamuseitsemää Noel tunki viereeni ja herätti minut kahvinkeittoon. "Tuuksää meille vielä 100 kertaa?" Olihan se luvattava.