Kutsutin itseni Arjan luokse Jyväskylään, tai oikeastaan Vesankaan. Alkukesästä kävin katsomassa Helsingin Aalto-näyttelyt ja toivoin Arjalta opastettua Aalto-kierrosta. Ja onhan muutenkin mukava tavata pitkästä aikaa. Hän itse ehdotti kahden yön vierailua ja lupasi rantasaunan ja uintia, kalaa ja perunaa (arvatenkin omasta maasta). Kuulostaa paratiisilomalta! Varasin junaliput, menomatkan pääsen pendolinolla Tikkurilasta Jyväskylään, paluumatkalla pitää vaihtaa Tampereella. Hmmm... sinnehän voisi jäädä viikonlopun viettoon. Tai Jämsään Marja-Leenan luokse. Kahden vuorokauden vaihtovaatteet ja tuliaiset eivät mahdu reppuun, joten pakkasin vastapestyn rinkkani.
Arja oli minua pysäkillä vastassa ja kävelimme yhdessä loppumatkan hänen kotiinsa. Siellä meitä odotti naapurin hoitokoira Urho. Söimme savukalaa, skagenia, oman maan perunoita ja salaattia. Katsoimme tilukset, tutkin herukkapensaat ja kannoimme vedet saunaan.
Joimme saunakahvit etukäteen, Arja lenkitti Urhon, minä kävin vadelma- ja herukkavarkaissa. Vieraanvarainen emäntäni päästi minut nauttimaan puulämmitteisen saunan lempeistä löylyistä ja kävin kolme kertaa uimassa. Kateellisena totesin Arjan elävän suomalaista unelmaa. Iltapalaksi söimme rahkaa tuoreilla marjoilla, sen jälkeen Arja lähti Urhon kanssa päätaloon nukkumaan, minä sain jäädä yksin hiljaiseen torppaan. Täällä maalla nukutaan ovet lukitsematta.
Heinäkuun kirjoja;
Lydia Sandgren "Läpileikkaus". Järkälemäinen kirja kirjallisuudesta. Joku blogisti (Julia Thurén?) sitä suositteli. Ainakin riittävän paksu 3-4 tunnin junamatkoille. Kustannustoimittaja-Martinin vaimo otti ja lähti - katosi kokonaan - ja lapset jäivät Martinin huolehdittaviksi. Tytär Rakel seuraa äitinsä esimerkkiä ja opiskelee psykologiaa. Kas, esikoiskirjailija Sandgrenkin on ammatiltaan psykologi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti