Vielä on kesää jäljellä

Yöt viilenevät ja ovat kosteita, mutta päivisin on vielä aurinkoista ja lämmintä. Tiistaina tein viikkosiivouksen, pesin lattiat ja levitin niille puhtaat matot (kesti kaksi päivää kuivattaa ne ulkona). Kävelin Kuusijärvelle uimaan ja lounaalle. Ruuhkaa ei ollut, vaikka järvivesi oli yli +20-asteista. Edelleen voin istua iltaisin pihanperälle lukemaan ja nauttimaan ilta-auringon lämmöstä.

Kävin tunnin opiskelijahieronnassa, kylläpä teki hyvää! Tyttö sanoi oikean puoleni olevan ihan jumissa, johtunee kahden vuoden aikana sattuneista kahdesta luunmurtumasta. Voisin lyödä vaikka vetoa, että tyttö on hyvä leipomaan pullia ja sämpylöitä, niin oli rivakat otteet. Hannu sai toivomaansa kesäkeittoa vasta nyt, tein sitä ison kattilallisen. Muutenkin olemme yrittäneet keventää; kantarellipastaa, lohisalaattia ym. Mitä nyt välillä grillattiin possua kasviksilla, lisäksi salaattia..

Perjantaina tuuletimme taas Hondaa ja ajoimme Lohjalle. Ostin pullat mukaan Hilman Herkusta ja rimputin Caritan ovikelloa, jota tämä ei kuullut. Vastasi viimein puhelimeen ja tuli päästämään meidät sisälle. Keitin kahvit, sillä aikaa Hannu sai harjoitella ruotsinkieltään. Kun teimme lähtöä, saimme taas moitteet Caritan mielestä liian lyhyestä vierailusta. Poikkesimme vielä moikkaamaan Meeriä, siellä odotettiin lapsenlapsen perhettä ja kuulumiset vaihdettuamme jatkoimme kotiin uhkaavien sadepilvien saattelemina. Säästyimme kastumiselta, mutta tie oli märkä Bemböleen saakka.

 

Elokuun kirjoja;

Vilmos Kondor "Budapestin raunioissa". Luokiteltu sarjaan Budapest Noir. Kertoo sodanjälkeisistä vuosista 1946-47. Toimittaja Gordon yrittää selvittää kaupungissa tapahtuneita murhia, vankilassa tapahtuneita "itsemurhia" ja venäläisten osuutta kaupungissa rehoittavassa rikollisuudessa. Kamalan paljon ihmisiä ja kaikilla kummallinen nimi, muutamaa lukuunottamatta en pysynyt kärryillä, kuka on kuka ja kenen puolella (sitä ei Gordonkaan tainnut aina tietää). Liikaa väkivaltaa minun makuuni.

Olli Jalonen "Miehiä ja ihmisiä". Eletään kesää 1972, kun pojasta kasvaa mies. Paljon tapahtuu ensimmäistä kertaa; ensimmäinen ihastuminen, ensimmäinen kesätyöpaikka, ensimmäinen autolla ajo (ei sitä kortilla ajeta, sanoo isä). Poika oppii ottamaan vastuuta omista tekemisistään, perheestään ja muista ihmisistä. Pojat rassasivat mopojaan (kuten minunkin teinivuosina) ja rukkasivat radiolähettimiä, onnistuivat jopa perustamaan laittoman radioaseman. Kesän edetessä on osattava tehdä oikeat ratkaisut tulevaisuuden suhteen.