keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Talvi tuli!

Muutaman järkyttävän tuulisen pakkaspäivän jälkeen saimme lunta tänne Vantaalle ja Helsinkiin. Maailma muuttui heti kauniimmaksi, hiljaisemmaksi ja pakkasesta huolimatta sää tuntui leppoisalta. Hirvittää katsella, kun teinitytöt edelleen kulkevat ulkona tennareissaan nilkat paljaina. Rautatieasemalla näin Novitan Naisten Pankki -langasta tehdyt villasukat, samanlaiset minäkin sain joululahjaksi.

Torstaina menin työkavereitten kanssa töiden jälkeen Riviera-elokuvateatteriin katsomaan Solsidanin. Ennen leffaa ja sen aikanakin saimme nauttia salaateista ja juomista mukavissa nojatuoleissa istuen.
 
Hannun sairausloman aikana omakotiasuminen tuntuu raskaalta, kun kodin sisä- ja ulkotyöt jäävät minun vastuulleni ja vapaa-ajalleni. Onneksi ehdin myös joogatunneille ja ulos nauttimaan talvisäästä. Viikonloppuna eksyin parin tunnin lenkillä Sipoon puolelle ja löysin uusia, mukavia reittejä. Kotimatkalla poimin pajunoksia värikkäiden tulppaanien joukkoon.

Pidin maanantaina vapaapäivän, kävin lenkillä ja tein lumityöt. Iltapäivällä kuskasin Hannun terveyskeskuksen kautta Peijakseen hakasten poistoon. Samalla reissulla kävimme syömässä Koivukylän uudessa nepalilaisravintola Indrenissä.

Viikonloppuna kävin katsomassa äitiä ja ipanoita. Illalla kokeilimme tortilloja Mifusuikale + paputäytteellä, nam! Innostuimme tekemään matkavarauksia; maaliskuussa perinteinen Tallinnan Romantica-paketti ja kesäkuulle lennot Krakovaan. Tähän päädyimme katsottuamme Varsovan lentojen hintoja. Norskin suorat meno-paluulennot Krakovaan maksoivat vain 70€/töö, joten tulee edullisemmaksi ostaa juna/bussiliput paikan päällä, mikäli saamme kutsun Varsovaan. Jos Moselin reissu Arjan kanssa toteutuu, saan ruksattua kolme kohdetta tämän vuoden matkahaavelistasta. 
https://illusiafinland.blogspot.fi/2017/12/matkahaaveet-vuodelle-2018.html
 
Perjantaina kalaa, lauantaina kasvisruokaa ja sunnuntaina vaihteeksi lihaa. Hyvin harvoin teen mitään possusta, mutta nyt kokeilin marinoitua porsaanfilettä uunikasvisten, salvian, sienien ja ilmakuivatun kinkun kera.

Arja sai lääkäriltään huojentavia uutisia ja varasimme heinäkuulle Finskin suorat lennot Frankfurtiin. Nyt alamme suunnitella Moselin vaellusreittejä ja etsiä sopivia majoituksia.

Tammikuun (työpaikan lukupiirin) kirja: Margaret Atwood "Nimeltään Grace". Todellakin kuukauden kirja; 650 sivua! Minä, kuten muutkin, jouduin jonottamaan kirjaa kirjastosta, sillä Atwood on nyt suosiossa vanhoillakin kirjoillaan johtuen elokuvista/tv-sarjoista. Vähän turhan tuhti kirja junalukemiseksi. Pienesti tositapahtumiin pohjautuva tarina vei kyllä mennessään ja kirja oli sujuvaa luettavaa. Ennen lukupiirin kokoontumista en ihan ehtinyt kirjaa loppuun asti lukea, keskusteluissa tuli juonipaljastuksia, mutta se ei estä minua lukemasta hyvää kirjaa loppuun. Saatan tarttua Atwoodiin toistekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti