Maaliskuu - matkakuu

Maaliskuusta olen puolet reissusta, puolet kotona. Huhtikuu onkin sitten toinen tarina.

Hannu veti jo sunnuntaina kesävaatteet esille, tosin Andalusiaan on vielä ensi viikolle luvassa sateita ja koleaa keliä. Minä säästin itseni liukastumisilta ja kastumiselta ja jäin sisälle tekemään kotihommia.

Teemme taas reissusta mahdollisimman hankalan. Päästäksemme lempipaikkoihin - Cádiz ja Arcos- istumme busseissa ainakin ensimmäisen matkapäivän. Jos sääkin on surkea, Andalusian kevätreissut voidaan minun puolestani jatkossa unohtaa. Tosin jos Anna haluaa lähteä kanssani synttärireissulle parin vuoden kuluttua, voin suunnitella helpomman reitin. Jotain Málaga, Nerja, Frigiliana tapaista.

Tiistain lenkillä nilkkoja alkoi taas särkeä ja (laiskuuttani) päätin jättää illan joogatunnin väliin. Pakkasin laukkuni, sääennuste vaatii mukaan myös pitkiä ja lämpimiä vaatteita. Pressopannun kohdalla mietin pitkään. Majapaikat lupaavat kahvinkeitintä, mutta useimmiten ne ovat vedenkeittimiä. Optimistina pakkasin mukaan myös arskat, kaprit ja yhden kesämekon (voihan sen alle pukea tarvittaessa topin ja trikoot).

Muistellen vuotta 2016

Syvästock 2016; Ozzy, Elvis ja Pelle

Nythän on kovin trendikästä lisätä somekanaviin vuoden 2016 kuvia. Minä en ole Facessa enkä Instassa, joten muistelen sitä vuotta lämmöllä blogissani, kuvien kera.

Äiti oli vielä kävelykunnossa, vaikka asuikin jo muistisairaiden hoivakodissa. Ipanat olivat niin pieniä, voi että! David Bowie ja Prince menehtyivät. R.I.P.

Taidemuseoissa tuli käytyä paljon, samoin Tallinnassa. Sinäkin vuonna tuli matkailtua aina kun oli lomaa.

 Setenil de las Bodegas

Maaliskuussa teimme jo perinteeksi muodostuneen reissun Andalusiassa. Minä taas pidempään, kun olin enemmän vapaana töistä. Ronda, Olvera, Setenil de las Bodegas, Jeres, treffit Sevillassa, Arcos de la Frontera, Cádizin pääsiäishulinat ja Málaga. Ihana palata nyt kymmenen vuoden jälkeen Cádiziin ja Arcos de la Fronteraan.

Bella Italia! Tein yksin matkan Italiaan; Toscana, Liguria ja hieno Cinque Terre. 

Kesällä tein bussimatkan Viron, Latvian ja Liettuan läpi Puolaan, jossa patikoin Arjan kanssa Tatra-vuorilla. Paluumatkalla jäin kyydistä ja vietin viikon joogaleirin Latviassa.

Heinäkuussa harrastimme myös kotimaanmatkailua; jurttamajoitus Kustavin Lootholmassa ja ikimuistoinen Syvästock 2016 Pertunmaalla Hannun silloisten bändikaverien kanssa.

Syyskuussa kävin Pärnussa nauttimassa kesän viimeisistä helteistä, ennen kuin lähdimme yhdessä Balkanille viettämään synttäreitäni.

Aloitimme reissun Dubrovnikista Željkan luota, jatkoimme matkaa Perastin ja Kotorin kautta kohti Albaniaa, jossa viihdyimme toista viikkoa. Kotiin lensimme Makedonian Skopjesta.

Joulukuussa kävimme Tallinnan lisäksi myös Prahassa.

Matkahaaveet ja -suunnitelmat vuodelle 2026

Viime vuonna oli monta mukavaa matkaa, mutta myös peruutuksia. Nyt lähdemme liikkeelle varovasti, turhia hötkyilemättä, kun elämästä ei koskaan tiedä. Silti voi haaveilla ja tehdä suunnitelmia, ainakin lähikuukausille.

Andalusia

Olemme viettäneet Andalusia-viikkoja keväisin jo kuusi kertaa sen eri pikkukylissä. Parina edelliskertana sää ei ole suosinut ja olen uhannut heivata koko keväisen Andalusian. No can do! Norwegianin tarjouslennot houkuttelevat meidät taas Málagaan, sen lisäksi varasimme majoitukset Cádizista ja Arcos de la Fronterasta. Molemmat tuttuja paikkoja edellisiltä Andalusian-retkiltä. Taas tullaan istumaan pitkään busseissa, huoh!

Tallinna

Sain taas Eckeröltä joululahjaksi ilmaisen reittimatkan (kaveri puoleen hintaan) Tallinnaan ja alustavasti varasimme Marelta majoituksen 3-4 yöksi maaliskuun puolenvälin jälkeen.

Camino del Norte

Viime vuoden suunnitelmani lähteä vaeltamaan Fisherman's Trailia peruuntui perhesyistä. Sen jälkeen jalkateräni alkoivat kipuilla (kilometrit kävelty loppuun?) ja olen joutunut vähentämään/lyhentämään kävelylenkkejä. Toivon kuitenkin levon ja jumpan helpottavan kipua niin paljon, että voin keväällä lähteä taas vaeltamaan. Fisherman's Trail olisi ehkä helpompi, mutta kalliimpi vaihtoehto ja tilasin Camino del Norte -oppaan. Aika hurjan näköinen profiili, varsinkin kun jalkaterät eivät tällä hetkellä tykkää yhtään alamäkikävelystä. Lopulta varasin Finskin Madridin lennot, ettei hinta karkaa taas käsistä. Hannu seuraa perässä, minulle tulee viiden viikon reissu, hänelle kahden viikon. Kävelen sen minkä koivet kestävät. Loppureissulle pitää keksiä uusia kohteita, sillä olemme kolunneet Madridin provinssin jo aika tarkkaan. Kaupunki itsessään on ihana!

Viro Hondalla

Hannun jokakeväisistä moottoripyöräkuumeista huolimatta olen sinnikkäästi pitänyt Magnan puolta (onneksi se on minun nimissäni!) ja yllyttänyt häntä käymään punttisalilla, että jaksaa pitää pyörän ja minut pystyssä. Tuuli kyseli jo viime vuonna, olemmeko tulossa Hiidenmaalle, mutta ei, silloin pyörimme vain mantereella. Tänä kesänä haluan taas saarille, siihen on helppo liittää Haapsalu ja Pärnu. Museokortti vinkumaan!

Synttärimatka Balkanille?

Niin haluaisin syksyllä Sarajevoon, mutta saa nähdä. Tallinnasta lentäisi edullisesti Albaniaan, se olisi yksi vaihtoehto, mutta pitkä matka Bosniaan. Željkaa olisi ihana käydä tapaamassa, muuten on Kroatiaa nähty jo tarpeeksi.

Kotimaan retket

Päiväajelut Hondalla eri kaupunkeihin, Hannun mysteerimatka elokuussa, joku kesäinen ryhmäleiri, koiranhoitoa Lohjalla, Turku/Tampere, Salonsaari? Näitä pitää miettiä kesän tullen. Unohtamatta sieniviikkoa Mathildedalissa. Joulu onkin mietinnän paikka, kun halvin vuokraviikko Mathildedalissa on perjantaista perjantaihin ja jouluaatto on torstaina. Ehkä raskimme varata joulun perään myös viikonlopun?

Vuoden 2025 jälkimietteet

Vuosi 2025 surren, iloiten ja reissaten

Vuosi 2024 oli surkea, vuosi 2025 oli umpisurkea. Monta perheenjäsentä kuoli ja hautajaisissa olimme neljä kertaa. Kesällä arki normalisoitui ja siihen auttoi mm. Kroatian reissu. Syksyllä vietimme totuttuun tapaan mökkiviikon Mathildedalissa keräten ja kuivaten talven sienet. Joulun mökkiviikolla saimme relata, ulkoilla, saunoa ja syödä hyvin.

Andalusia maaliskuussa

Tällä kerralla kohteeksi valikoitui Canillas de Aceituno. Ei taaskaan tehty reissusta helppoa, vaan perille päästäkseen piti turvautua taksiin tai ”taksiin”. Kohteen valitsin taas vaellusreittien perusteella. Harmi vain, että sää ei taaskaan suosinut. Majoitus oli hyvä, kylä oli kiva, mutta aurinkoa ei juuri näkynyt. Viisi yötä Canillasin kylässä ja loput kaksi tutussa Málagassa.

Tallinna maaliskuussa

Käytimme Eckerön joululahjan, ennen kuin se umpeutuisi ennen pääsiäistä. Majoituimme taas Maren naapuriin, minä kolusin taidenäyttelyitä ja Hannu teki omia kävelylenkkejään. Sain hänet houkuteltua mukaani Lennu Sadaman merimuseoon. Hyödynsimme arkilounaita, iltaisin tein meille tapakset kaupan antimista.

Kevään vaellusreissu Portugalissa; peruttu!

Tarkoitukseni oli lähteä vaeltamaan Fisherman’s Trailia Portugaliin, mutta viikkoa ennen Lissabonin lentoa Timo kuoli ja jäin hoitamaan hänen hautajaisiaan ja kuolinpesän asioita. Vietin viikonloppuja Suvin ja Annan luona ja teimme myös parin päivän reissun Tallinnaan, että sain muutakin ajateltavaa.

Kroatia touko-kesäkuussa

Vahingossa varasin meille lennot 15 päivälle, kun tarkoitus oli viettää Kroatiassa 10 päivää. Hups! Valinnanvaraa siis oli, silti jätimme saaret tällä kerralla väliin, teinhän jo vuoden 2024 kesäkuussa pienen saarihyppelyn. Pääasia oli nähdä Željka ja auttaa häntä tarpeen tullen. Vietimme mennessä pari yötä hänen luonaan ja suuntasimme bussilla kauimmaiseen kohteeseemme, Promajnaan. Saimme mukavan majoituksen, jossa vietimme muutaman yön. Matka jatkui bussilla Tučepiin, siellä viihdyimme muutaman päivän uiden, patikoiden ja hyvin syöden. Seuraava kohteemme - Brist - olikin niin rauhallinen ja ihana, että varasimme sieltä yhden ylimääräisen yön. Patikointia naapurikyliin, uintia vakipaikassa, vakibaari ja pari hyvää ravintolaa. Lähikaupan ja mukavan majoituksen lisäksi ei voi muuta toivoa! Viimeiset kolme yötä vietimme taas Željkan kotona.

Koiraviikko Lohjalla

Perhe lähti heinäkuussa viikoksi Kreikkaan, minä Lohjalle Sipen seuraksi. Onhan hän vieläkin villi ja entistä voimakkaampi, mutta ikään kuin muistaisi, että veti minut viime lokakuussa nurin ja oli nyt hippasen varovaisempi. Sateet loppuivat kuin seinään, kun olin Lohjalla. Vietimme paljon aikaa ulkona ja kävin myös moikkaamassa vanhoja kavereitani lounaan merkeissä. Hannu liittyi pariksi päiväksi seuraamme, vierailimme kummitätini ja Onnin luona. Kävimme keskustassa lounaalla, ennen kuin hän päräytti Hondalla takaisin kotiin.

Mökkimatka Salonsaareen

Hondaakin piti ulkoiluttaa ja varasin meille pari yötä Salonsaaren Lomakylästä. Saimme siistin ja viihtyisän pikkumökin läheltä uimarantaa ja rantasaunaa. Jos ei muuta keksitä tulevina kesinä, niin tänne uudestaan!

Tallinna heinäkuussa

Varasin pari yötä Tallinnasta toivoen, että Sofia lähtisi mukaani. No ei lähtenyt, joten kiertelin museoita, kävin katsomassa upean Da Vinci Genius -näyttelyn ja vilvoittelin helteessä rantapromenadia kävellen.

Hannun synttärimatka Viroon

Honda sai taas kyytiä, kun tein varauksia elokuulle Hannun synttärimatkalle. Lahjaksi minulta hän sai kolmen yön saunallisen majoituksen Tartosta. Suunnistimme Tallinnasta Rakveren kautta Peipsijärvelle ja majoituimme Kuruun pariksi yöksi. Sieltä suunnistimme Kallasten kautta Tarttoon. Synttäri-illallisen tarjosin Aparaatissa. Viljandissakin oli mukava majoitus ja pääsin taas uimaan ja käymään museoissa. Viimeiset yöt vietimme Tallinnassa Maren naapurissa. Sää suosi reissuamme, saaret jäivät väliin, ehkä lähdemme niille ensi kesänä?

Puola, Liettua, Latvia ja Tallinna

Olen jo parille syksylle suunnitellut maata myöten Baltiaan -reissua, nyt oli aika toteuttaa se. Lensimme syyskuussa Krakovaan ja palasimme busseilla Baltian läpi Tallinnaan. Sää oli vielä kesäinen, lähes helteinen, kun vietimme ensimmäiset kolme yötä Krakovassa. Ihana kaupunki, aina vaan! Junamatkat ovat kallistuneet ja teimme kaikki siirtymät busseilla. Varsovassa majoituimme pariksi yöksi Hannun vieraanvaraisen ystävän luokse, nautimme metsän rauhasta ja kävimme myös Varsovan keskustassa. Meille uusi Białystok on viehättävä, käveltävän kokoinen kaupunki. Sieltä lähdimme bussilla Vilnaan kolmeksi yöksi. Missio oli viedä ”rakkauslukko” Uzupisin ”tasavallan” sillankaiteeseen 20-vuotishääpäivämme kunniaksi. Kaksi yötä tutussa Riiassa kului etsien uusia nähtävyyksiä. Loput kolme yötä vietimme Tallinnassa vielä kesäkeleistä nauttien ja palasimme kotiin syntymäpäivänäni lokakuun alussa.

Mathildedalin sienimetsät

Perinteisesti vietimme lokakuussa sieniviikon Matildassa, PRO:n tutussa mökissä. Kuutena päivänä kolusimme sienimetsiä, joten käveltyäkin tuli. Iltaisin lämpeni sauna ja sienikuivuri pyöri päivisin parikin kertaa. Menomatkalla kävin katsomassa Chappen uudet näyttelyt, kotimatkalla poikkesimme Salon Veturitalliin ja Halikon Kurpitsaviikolle.

Tallinnan joulumarkkinat

Hyödynsimme Eckerön tarjouksen ja lähdimme marraskuun lopulla kolmeksi yöksi Tallinnaan. Houkuttelin Tarun ja Birren varaamaan matkat ja saimme heidät perjantaina luoksemme glögille. Lauantaina teimme treffit vanhaan kaupunkiin, kävimme Vallibaarissa (tietysti!) ja yhteisellä illallisella. Muuten kolusin museoita ja kävelin Noblessneriin, käyden tietenkin Shishin outlet-myymälässä ostoksilla. Kotimatka kului rattoisasti Tarun ja Birren seurassa.

Mökkijoulu Mathildedalissa

Jo seitsemäs kerta! Aikatauluttaminen oli hankalaa, kun menimme mökille jo perjantaina ja jouluaatto oli vasta keskiviikkona. Ratkaisin ongelman niin, että valitsin Hannun voittokinkuksi viiden kilon painoisen, niin se sai rauhassa sulaa ennen kuin maanantaina laitoin sen koko päiväksi uuniin. Paistoin myös laatikot vasta mökillä, joten joulunalushommiksi riittivät kodin siivoaminen ja koristaminen, piparkakkujen ja pikkuleipien paistaminen. Hannu toivoi lumetonta joulua, että pääsisi sienimetsään. No ei ollut lunta, mutta ei ollut sieniäkään. Sunnuntaina saimme Amin ja Roksun luoksemme ruokavieraiksi, tiistaina vietimme Valimossa kylän yhteisen joulunavauksen ja keskiviikkona kävimme Teijon kirkossa aattohartaudessa. Viikon aikana saunoimme, kuuntelimme joulumusiikkia, katsoimme telkkarin joulukalenterit, kävimme kävelemässä (sen minkä kipeä jalkani kesti), söimme hyvää ruokaa ja lepäsimme. Meidän näköisemme joulu! Luovuimme mökistä perjantaina, joka oli Tapaninpäivä ja menimme kotimatkalla Annan ja Aapon luokse kahvittelemaan.

Vuoden aikana vingutin Museokorttia paljon sekä Suomessa että Virossa. Syksyn aikana tuli jumpattua Rekolan Raikkaan tunneilla 3-4 kertaa viikossa. Kipeytynyt jalka esti pidemmät lenkit ja pahoin pelkään, että se tulee vaikuttamaan myös ensi kevään vaellukseen. Konserteissa ja leffassa kävimme jonkun kerran. Kirjoja luin vuoden aikana 41, kiitos kahden lukupiirin. Retkeilimme lähimetsässä ja Sipoonkorvessa, uimisen aloitin Kuusijärvellä vasta elokuun lopulla. Mp-ajeluilla kävimme Lohjalla, Kellokosken ruukissa, Riihimäellä ja Porvoossa. Vietimme paljon aikaa myös kotoillen, kaksin tai ystävien ja naapureiden kanssa. Surkeasta vuodesta tuli lopunkaiken ihan mukava, mutta ensi vuodesta on tultava vielä parempi!

Vuosi 2025

Uusi perheenjäsen

Sinnan ja Onnin pieni joulunihme, joka sai nimekseen Rymy. Mahtaako olla nimensä veroinen?

Vietimme taas vuodenvaihteen kahdestaan kotona. Ritun oli tarkoitus tulla meille yökylään ja lupasin tarjota blinejä omatekoisen sienisalaatin ja lohimoussen kera, mutta hän sai jostain flunssan eikä arvannut tulla tartuttamaan sitä meihin. Yllättävän paljon on sairastelua liikkeellä, niin perheessä kuin ystävillä. Turun seudulla puhutaan jo uudesta korona-aallosta. Pari kaveria onnistui myös matkimaan minua kaatumalla ja katkaisi tai mursi luitaan. Vuoden viimeisenä iltana muistelimme mennyttä vuotta ja katsoimme kaikki vuoden 2024 kuvat. "Joulukuusemme" eli kuusenoksat, jotka hain metsästä itsenäisyyspäivän jälkeen, ei ole karistanut neulastakaan. Päinvastoin; nyt se on alkanut kasvaa.

Tove Jansson

Halusin viedä Pihlan Helsinkiin katsomaan Tove Janssonin laajan näyttelyn HAM:oon. Lounaspaikaksi ehdotin Kampin Fusionia, jonka puffetista löytyy jokaiselle jotain, vähän liikaakin. Hannu vei Pihlan vielä Ateneumiin katsomaan Gothic-näyttelyn, itse halusin nähdä HUS:n kokoelman Taidehallissa, sillä se on esillä enää tämän viikon. Sattumalla osuimme samaan junaan, kun lähdimme kotiin päin.

Anssi Kasitonni; Grand Safari

Ritu oli parantunut flunssasta ja tuli meille loppiaisena. Nyt ei ollut tarjolla blinejä, vaan Rusasen sienipiirakkaa, sitruunasiikaa ja kreikkalaisia säilykkeitä. Otimme glögiskumpat, Hannu vain alkoholitonta glögiä, kun hän on tipattomalla. Kannattaako tuo, kun verenpaine alkoi jo viikossa heittelemään?

Toiveet ja suunnitelmat vuodelle 2025

Isoin toive on tietenkin, että pysymme terveinä ja pääsemme silloin tällöin reissuun. Saimme molemmat Eckeröltä joululahjaksi reittimatkat Tallinnaan (kaveri puoleen hintaan). Minun on käytettävä omani ennen huhtikuuta. Vuosi 2025 sisältää merkkipäiviä, joten jotain spessua pitäisi keksiä loppukesälle.

Andalusia

Maaliskuun alussa on taas vuorossa Andalusia, tällä kerralla valitsimme Málagan lisäksi pienen Canillas de Aceitunon vuoristokylän (pääsen vuorille eksymään). Löysimme molemmista mukavat majapaikat, mutta joulunpyhinä Canillas de Aceitunon majoittaja perui varauksemme (olimme ainoat varaajat koko tulevalle vuodelle). Onneksi löytyi toinen, vähän edullisempi keittiöllinen huoneisto.

Portugali, Fisherman’s Trail

Varasin Finskin lennot Lissaboniin huhtikuulle. Tämä vaellus ei seuraa pyhiinvaellusreittejä, joten ilman majataloja ja pilgrim’s menuita siitä saattaa tulla paljon kalliimpi. Ensimmäisen kerran vaellan Lissabonista etelään päin, luultavasti tulen polttamaan muutakin kuin niskani. Reitti (noin 230 km) seuraa Atlantin rannikkoa ja siitä 60-70% on kulkemista hiekassa (jos ei polkuja ole laudoitettu). Saattaa siis olla lähes yhtä raskas kuin umpilumessa tarpominen. TV4:n Tsunami-sarjan seuraaminen ei juuri nosta odotuksia. Vaelluksen jälkeistä yhteistä aikaa ei ole vielä suunniteltu. Lentojen kalleuden takia Hannu saattaa heivata koko Portugalin.

Viro Hondalla

Hannullakin on ollut olkapäävaivoja. Kesän moottoripyöräajelut riippuvat kokonaan hänen kuntoutumisestaan. Muutenkin suunnitelmissa on vähän kevennetty versio, kunhan löydämme jostain vielä käymättömiä kyliä. Toki minä olen aina valmis hyppäämään Hiidenmaan lauttaan.

Mysteerimatka ja syksy

Hannun synttäri ja meidän hääpäivämme ovat molemmat elokuussa. Minulla on edelleen mielessä viime vuodelle suunnittelemani Maata myöten Puolaan -reissu, luultavasti käännän sen toisin päin, sillä saimme kyläkutsun Varsovaan. Hannu haikailee Kreikkaan, toki hän haluaa myös Balkanille ja molemmat haluaisimme tavata Zeljkan. Kreikan ja Balkanin kierrosten yhdistäminen veisi tolkuttomasti aikaa (ja rahaa!), eikä kumpikaan meistä halua sinne suunnalle elokuussa hikoilemaan.

Joku kesäleiri kotimaassa olisi vaihteeksi tosi mukava. Muuten vuosi kulunee tuttuun, hyväksi koettuun tapaan; lyhyitä kotimaan reissuja toivottavasti Hondalla, Tallinnassa käyntejä, mökkiviikot Mathildedalissa ainakin lokakuussa ja joulun aikaan. 

Vuosi 2024 matkaillen

Ristikheinä Kohvik, Tallinna

Olihan taas vuosi. Matkailua, vaellusta, kotoilua, mutta (minulle) myös harvinaisen paljon sairastelua.

Aloitin vuoden viettämällä viikon yksin Tallinnassa. Olikin niin mukavaa, että siitä voisi tehdä vuosittaisen tavan.

Cómpeta

Cómpeta ja Málaga, Andalusia

Perinteisen viikon Andalusiassa vietimme maaliskuun alussa Cómpetassa ja Málagassa. Taas meille uusi vuoristokylä ja mikä mukavinta, teimme sinne treffit Hellun ja Markun kanssa, he lomailivat samaan aikaan Nerjan lähettyvillä.

 

Portugali ja Espanja; Camino Senda Litoral

Kuudes caminoni, mutta ensimmäinen, jolle pyysin kaverin mukaan. Pirjo on noitakerhosta ainoa, jonka tiedän pystyvän siihen. Harmi vain, että Pirjo nyrjäytti polvensa, kun siirryimme Portugalista Espanjaan, mutta ehti hän päästä vähän caminon makuun. Minä jatkoin vaellusta yksin ja treffasimme päivittäin seuraavassa majapaikassa tai lounaalla ennen majoittumista.

Santiago de la Compostelan jälkeen meillä oli Hannun kanssa perinteisesti treffit, tällä kerralla Portossa. Vietimme yhdessä parin viikon aurinkoisen loman viidessä eri kohteessa. Harmikseni sain jostain pitkäkestoisen yskän (korona/hinkuyskä/adenovirus?).

Korčula

Kroatia

Melkein heti (käytyäni ensin terveydenhoitajalla) vaellusreissun jälkeen lensin Dubrovnikiin auttamaan Zeljkaa. Vajaan viikon ajan hoidin kaupassakäynnit, siivoamiset, pyykkien pyörittämiset ja seuraneidin virkaa. Uhkasin jo Hannulle, että jään Dubrovnikiin majataloa hoitamaan. No ei vaineskaan! Tein muutaman päivän Dalmatian kierroksen; Korčula, Hvar ja Baška Voda, ennen kuin palasin Dubrovnikiin Zeljkan luokse.

Vasta Kroatiasta palattuani pääsin vihdoin lääkärin vastaanotolle ja monen vuoden jälkeen minulta otettiin kaikki verikokeet, keuhkoröntgen ja sydänfilmi. 10 päivän antibioottikuurin jälkeen alkoi helpottaa, mutta kesän uimiset ja fillarilenkit jäivät todella vähiin.

 

Sääretirp, Kassari

Viro Hondalla

Kesällä hankin Viron Museokortin ja sitähän piti päästä käyttämään. Ajoimme satamasta suoraan Haapsaluun, Koidu Majutukseen, jossa vuosi sitten yövyin yksin. Yhden päivän vietimme Vormsin saarella. Hiidenmaalla yövyimme Jaanin ja Maren mökissä, sekin oli Hannulle uusi kokemus. Sen sijaan Kassarin majoitus ”leikkimökissä” on tullut vuosien varrella molemmille tutuksi. Hiidenmaalta jatkoimme Saarenmaalle, Upan kylään, jossa meillä oli mukava majoitus. Hondalla päräytimme Kuressaareen syömään, uimaan ja Piispanlinnaan. Mantereella asuimme pari yötä Vana-Pärnussa, minä pääsin museoihin, uimaan ja hierontaan. Reissun viimeiset yöt vietimme Tallinnassa Maren asunnossa ja minä käytin taas ahkerasti Museokorttia. 

Café Ekkulla

Kotimaan reissut

Heinäkuussa vietin viikon Lohjalla Sipen seurana, kun perhe oli Kreikan lomalla. Ilman Hannua olin myös Karkkilassa Ritun vieraana ja kävimme katsomassa Virpi Suutarin dokkarin ”Havumetsän lapset”. Hondalla ajelimme Porvooseen ja ruukkikierroksella kävimme kahvittelemassa kovasti hehkutetussa Ekkullassa. Helsinkipäiviä pidin silloin tällöin käyden mm. Suomenlinnassa, näyttelyissä ja lukupiirin kokoontumisissa. Hondalla päräytimme myös Riihimäen lasimuseoon, kotimatkalla poikkesimme Keravan Purkutaidetaloon. Hannun tämän kesäinen Mysteerimatka suuntautui Hattulaan ja Iittalaan, syynä Anneli Kannon kirja ”Rottien pyhimys”. Kumpulassa kyläilimme Leenan siirtolapuutarhamökissä.

Tatra Mt. Zakopane

Puola

Hannu olisi halunnut syksyllä Balkanille, minä olin suunnitellut maata myöten reissun Baltian maihin. Olin kuitenkin ollut kevään ja kesän aikana niin paljon pois kotoa, että vaihdoin suunnitelmat lennossa lyhyempään Puolan reissuun. Neljä yötä Zakopanessa – pääsin Tatralle vaeltamaan – ja neljä Krakovassa, jossa vietimme helteisen kaupunkiloman. Puolan reissun jälkeen menin taas Lohjalle Sipeä hoitamaan ja aamulenkillä poika veti minut vauhdissa nurin ja solisluuni murtui. Siitä tulikin kivulias ja pitkään kestänyt vaiva.

Raeapteek

Tallinna, ”toinen kotikaupunkini”

Tallinnassa kävin vuoden aikana usein, mm. Ritun kanssa tämän synttärin hoodeilla. Vietin siellä myös oman synttärini lokakuussa, kun majoituimme vaihteeksi Kadriorgiin. Se olikin niin mukava paikka, että menin sinne myös marraskuussa lepuuttamaan kipeää kättäni. Tallinnan joulutoreilla käydessämme majoituimme taas Maren naapuriin kolmeksi yöksi.

Matildanjärvi

Mathildedal, toinen (vai kolmas?) kotimme

Varasin Matildan mökin lokakuun viimeiseksi viikoksi ja kävimme viitenä päivänä sienestämässä. Talvivarastot täyttyivät nopeasti kuivatuista suppiksista, niitä jaoimme myös joululahjoiksi. Kuudes mökkijoulumme Matildassa kului rauhallisesti, olihan aatto vasta tiistaina ja me majoituimme jo perjantaina, mukana piparit ja bataattivuoat. Sää ei oikein suosinut eikä sieniäkään enää löytynyt, mutta oli taas joulu ilman säpinää. Uusina perinteinä osallistuimme aatonaattona Valimolla kyläläisten kera joulunavaukseen ja aattona Teijon kirkon aattohartauteen.

Kulttuuria

Kaksi lukupiiriä ja kaksi Museokorttia edesauttavat vaihtelevien kirjojen lukemisen ja erilaisten näyttelyiden näkemisen. Viron Museokorttia käytin heinäkuusta alkaen peräti 19 kertaa, lisäksi käynnit Fotografiskan ja Banksyn näyttelyissä (ja Nigulisten kirkossa). Kotimaan Museokorttia käytin 36 kertaa. Konserteissa ja elokuvissa kävimme muutaman kerran, teatteri jäi väliin tänäkin vuonna. Kirjoja tuli vuoden aikana luettua 36 kappaletta. ”Alastalon salissa” on edelleen keskeneräisenä puhelimessani.

Jumpat alkoivat syksyllä lupaavasti; 4-5 kertaa viikossa joogaa, pilatesta tai zumbaa. Ne loppuivat kohdallani lokakuussa kaatumiseen ja solisluun murtumiseen. Pyrin kuitenkin kävelemään noin 200 km kuukaudessa, lisäksi vähän rapputreeniä ja kotijumppaa, etten ole ihan pohjakunnossa kevään vaelluksella. 

Vuoden 2024 asumiskulut (ml. kaikki) olivat yhteensä 5.500€. 

Kesän 2023 matkasuunnitelmia

Minulla on tälle kesälle peräti neljä Viron reissua. Heti kohta lähden Annan ja Sofian kanssa Tallinnaan, se on synttärilahjani näille keväällä synttäreitä viettäneille tytöilleni. Juhannuksen jälkeen on vuorossa 12 päivän moottoripyöräreissu. Luvassa on pääosin tuttuja kohteita, vain kaksi meille uutta. Yritin tehdä reitin niin, että pääsen mahdollisimman monessa paikassa uimaan. Naapurin Grete kutsui meidät vanhempiensa luokse yöksi ja vinkkasi monta lähistön nähtävyyttä tai mukavaa kohdetta. Heinäkuussa lupasin viedä Ilonan Tallinnaan, häntä näkee nykysin aivan liian vähän, ehkä kahden kesken saamme vietettyä yhteistä laatuaikaa.

Elokuussa lähden himoitsemalleni patikkareissulle Hiidenmaalle. RMK:n vaellusreitti on 240 km ja se kiertää koko saaren rantoja myötäillen. Ikävä vain, ettei siellä ole mitään palveluja, joten joudun suunnittelemaan reitin majapaikasta toiseen. Huonoa on myös se, että joudun joka paikassa (paitsi Tallinnan hostellissa) maksamaan yksin 2hh. Aikataulu määräytyi Kassarin majoituksen mukaan, nappasin kaksi yötä tutusta "leikkimökistä", jonka lähellä on Kassari poodi ja 2-3 hyvää ravintolaa. Mikäli ovat vielä auki elokuun loppupuolella. Hannu pääsee alkumatkalle mukaan tasaamaan majoituskuluja Tallinnaan ja Haapsaluun. Hiidenmaalla minulla on aikaa vain viisi yötä, ja joudun tekemään osan matkasta bussilla, kun allakka on taas kummasti täyttynyt. Ehkä pääsen ensi kesänä jatkamaan vaellusta Pohjois- ja Länsi-Hiidenmaalle.

Kotimaata pyörimme Hondalla mahdollisuuksien ja aikataulujen mukaan. Lähiseudun otamme haltuun fillaroiden. Kotonakin on kiva olla, varsinkin näin hienolla kelillä. Pihalla puuhastellen, grilliruokia herkutellen ja kirjoja lukien. Välillä käyn pulahtamassa Keravanjoessa. Olisin halunnut lähteä Hondalla Ahvenanmaalle, mutta se olisi tullut majoituksineen niin kalliiksi, että vaihdoimme sen mökkiviikkoon Mathildedalissa. Tarkoitus on ottaa fillarit mukaan, että pääsen vihdoin tutustumaan Kemiönsaaressa sijaitsevaan Söderlångvikin museoon ja puistoon. Menomatkalla voisimme poiketa Tammisaareen ja uuteen Chappe nykytaiteen museoon.

Loppukesän-alkusyksyn sunnitelmia ei ole vielä olemassa. Hannu haikailee Kreikkaan, minä muualle Balkanille tai Portugaliin. Ehkä jätän Portugalin ensi kevääseen ja lähden sinne vaeltamaan. Pitkään on roikkunut haaveissa Kiova, toisaalta edullisimmat (suorat) lennot ovat Pristinaan, mutta herrat sotaherrat pistivät nämä suunnitelmat jäihin. Jos serbit lopettavat uhoamisensa Kosovossa, se on yksi varteenotettava vaihtoehto syksyn reissulle. 

Matkatoiveet ja -haaveet vuodelle 2023

Tästä vuodesta tulee luultavasti (toivottavasti) samankaltainen kuin matkailuvuosi 2022 oli. Jos ei sitten tule jotain ikäviä yllätyksiä.

Ehkä voi jo kehua perinteellä, kun lähdemme taas helmikuussa viikoksi Andalusiaan vastaanottamaan kevättä. Tällä kerralla uutena kohteena on Mijas Pueblo, josta varasimme tilavan huoneiston.

Kerran vuodessa (vähintään) minun on päästävä yksin reissuun ja mieluummin vaeltamaan. Jos löydän edullisen lennon Málagaan, lähden pääsiäisen jälkeen vaeltamaan Via de la Plataa, tai paremminkin puolet siitä. Koko camino on noin 1000 km, Sevillasta Salamancaan 500-530 km ja se riittäisi minulle. Molemmat kaupungit ovat vanhastaan tuttuja, mutta kaikki niiden välillä on uutta minulle. Santiago de Compostelassa olen ollut jo kolmella caminolla, joten sinne ei ole mikään hinku. Via de la Plata yhtyy Camino Francésiin, joka sekin on jo kävelty. Vaelluksen jälkeen on tarkoitus tehdä taas treffit Hannun kanssa jonnekin päin Espanjaa, kunhan edulliset paluulennotkin löytyvät. Vaikka pidänkin pienistä kylistä/kaupungeista, ehkä käymme vihdoin tsekkaamassa Segovian ja Toledon, ennen kuin palaamme Madridiin, joka on yksi lempikaupungeistamme. 

Balkanin lisäksi Baltia houkuttelee aina ja Viroon on helppo lähteä moottoripyöräilemään. Ensi kesälle olen suunnitellut reitin Latviaan saakka. Vaeltaminen on minun juttuni ja mieli tekisi lähteä kiertämään Viron RMK:n 130 km:n reitti Hiidenmaalla. Majoittuminen tulee kalliiksi yksin, kuten totesin Viron vaelluksella elokuussa 2021. Treffit tekisimme vaikka Haapsaluun tai Rohukülan satamaan, josta voisi poiketa Vormsin saarelle, jossa emme ole vielä käyneet. 

Kesä kulunee pääosin kotimaassa. Vaihteeksi voisimme käydä Kopparössä mökkeilemässä. Hannun mysteerimatka elokuulle pitää suunnitella. Sienestysviikko ja joulunvietto Mathildedalissa ovat itsestään selviä, mikäli mökkien vuokraushinnat eivät nouse paljon. 

Syksylle 2020 suunnittelemani reissu Unkari-Slovenia-Kroatia peruuntui koronan takia, nyt sen voisi ottaa uudelleen harkintaan (unohdetaan Unkari), kun Finnair aloittaa taas lennot Ljubljanaan. Toinen vaihtoehto on lähteä pitkästä aikaa äkkilähdöllä Kreikkaan, jos äkkilähtöjä on yleensäkään tarjolla.

Matkailuvuosi 2022

Almáchar

Almáchar ja Málaga, Andalusia 

Kaksi koronavuotta pitivät meidätkin maassa. Ensimmäinen lentomatka suuntautui helmikuussa Andalusiaan, jossa tutustuimme pieneen Almácharin vuoristokylään nauttien kauniista maisemista ja hyvästä kelistä. Pari viimeistä yötä vietimme tutussa Málagassa. Espanjassa maskipakko ulkona oli juuri päättynyt ja ihmiset olivat taas vapautuneita ja iloisia.

Camiño Portugués, part two

Maaliskuun lopussa lensin Lissaboniin, jossa vietin muutaman päivän ennen siirtymistä junalla Portoon, viettäen sielläkin pari päivää, ennen kuin lähdin vaeltamaan kohti Santiago de Compostelaa. Alkumatkan Lissabonista Valençaan olin kävellyt jo 2019, ennen koronavuosia. Oli mukava palata osittain tutuille reiteille. Vaellus toi minulle taas uusia ystäviä ja muodostimme Camino Family -WhatsApp ryhmän. Santiagosta jatkoin ilman "perhettäni" vielä Muxiaan ja Fisterraan. Vuoden harvoista reissuista ehdottomasti paras!

Zamora

Espanja huhti-toukokuussa

Lopetettuani vaelluksen aloitin lomani Ourensessa, sieltä lähdin Zamoraan, jossa meillä oli Hannun kanssa tämänkertaiset treffit. Yhteinen loma kului tapaksista nauttien Zamorassa, Salamancassa, Ávilassa, Las Navas del Marquesissa ja Madridissa, josta lensimme kotiin. 

Kallaste

Viro Hondalla, kesä-heinäkuu

Kesäkuun lopulla lähdimme kahden viikon mp-reissulle Viroon. Maa on kutakuinkin koluttu, mutta aina sinne on yhtä hauska palata. Tämä reissu piti sisällään kahdeksan kohdetta; Toila, Peipsijärvi, Tartto, Viljandi, Haapsalu, Kärdla, Kassari ja Tallinna. Kilometrejä kertyi vajaa tuhat.

Muhu Museum, Hannu ja vihertävä vaimonsa

Viro Hondalla, elokuu

Heinäkuun reissulla jäi väliin Pärnu ja Saarenmaa, joten oli ajettava takaisin Viroon. Kahdeksan päivän reissun kohteita tällä kerralla olivat Pärnu, Muhu, Hiidenmaan Kassari (tietenkin!) ja Tallinna. Kilometrejä tuli mittariin 613.

Stonin emännän tervetuliainen

Dalmatia, Kroatia

Norwegian laittoi Dubrovnikin lennot tarjoukseen ja lähdimme moikkaamaan Zeljkaa, jonka syöpä oli taas levinnyt. Kymmenen päivän reissuun valitsin neljä kohdetta Dalmatian rannikolta; Dubrovnik, Ston, Promajna ja Trogir, josta on lyhyt matka Splitin lentokentälle.

Tallinna, "toinen kotikaupunkimme"

Meidän on hävyttömän helppo lähteä Tallinnaan, siksi siellä tuli aiemmin käytyä lähes kuukausittain päiväristeilyillä. Nykyisin haluan olla pari yötä paikoillaan, jotta ehdin kävellä ja tutkia kaikki paikat rauhassa. Onneksi olemme löytäneet Maren, jonka majoitusta käytämme aina kun mahdollista. Kesän alussa meillä oli varattuna lennot ja majoitus Krakovaan, mutta aikataulujen muututtua peruimme koko reissun ja lähdimme Tallinnaan. Lokakuussa hyödynsin Viking Linen synttärimatkan ja vietin päivän Tallinnassa. Seuraavan kerran juhlistimme itsenäisyyspäivää Tallinnassa. 

Oi kallis (todellakin!) kotimaa

Vantaa, Helsinki, Lohja, Salo, Mathildedal, Perniö, Turku, Rymättylä, Loviisa, Porvoo ja mitä näitä nyt on. Tänä vuonna emme kovin pitkälle Hondalla ajelleet, kunhan kiertelimme Uuttamaata ja Varsinais-Suomea. Vantaa kotikaupunkina on tullut tutuksi kävellen ja pyöräillen. Helsingissä käyn lounastreffeillä, näyttelyissä ja lukupiirin kokoontumisissa. Lohjalla ei tule enää äidin kuoltua käytyä niin usein, harvemmin minua tarvitaan enää sinne lapsenvahdiksikaan. PROn mökkiä Mathildedalissa käytimme 2022 kolme kertaa; maaliskuussa, lokakuussa sieniä keräillen ja joulukuussa joulua viettäen. Heinäkuun lopulla teimme viikon reissun Turku-Rymättylä-Nauvo-Parainen-Salo, jossa ainoa harmitus oli sinilevä uintivesissä. Hannun synttärimatka elokuussa suuntautui tällä kerralla Loviisaan ja Porvooseen, päivänsankarille se oli yllätys viimeiseen saakka. Aikaa on kulunut  jumppatunneilla, elokuvissa, konserteissa ja paljon, paljon myös kotona. Kirjoja ehdin lukea 36.