maanantai 26. maaliskuuta 2018

Virvon, varvon...

Palmusunnuntaiviikonloppuna kyläilimme Eijan ja Timon uudessa kodissa meksikolaisherkuista nauttien ja saunoen. Sunnuntaina ehdimme kotiin vastaanottamaan vielä muutamat pienet virpojat. Pääsiäisviikolla sulatin pakastimen ja kävin hammashoitajalla. Hannua vaivasivat flunssan ensioireet. Toivottavasti en saa nyt mitään tartuntaa, työkaverit ovat vuoronperään olleet sairauslomalla ja vatsatauti kaatoi Annan sänkyyn.

Jo pari viikkoa ennen pääsiäistä yritin löytää lähimarketeista keltaisia kynttilöitä, mutta ilmeisesti ne ovat niin last season. Ikeastakaan ei löytynyt keltaisia, vaan minun oli tyydyttävä vaaleanpunaisiin kynttilöihin. Samalla söimme lounaspuffetin (10€/hlö), jossa pääsiäistä oli ainoastaan ajankohta. Vai tekeekö joku oikeasti pääsiäisenä kaalikääryleitä ja lihapullia?

Kiirastorstaina oli (näillä näkymin) viimeinen työpäiväni. Sen kunniaksi menimme porukalla syömään Kiilan karitsapyörykät ja haimme Briossista hyvät rahkapullat.

Pitkäperjantaina oli uskomattoman hieno ilma. Pyykit kuivuivat terassilla, kävelylenkillä törmäsin Mirjaan ja Masaan. Belgialaisen lenkkioluen tasasimme tallin takana auringossa paistatellen. Pääsiäisen kunniaksi söimme lammasta minttukastikkeella ja uunikasviksia.

Lankalauantaina Suvin porukat tulivat meille syömään ja toivat mukanaan herkulliset passion possetit jälkiruuaksi. Sofia oli vuorostaan vatsataudissa.

Pääsiäismaanantaina uhmasimme liikennetiedotteita ja lähdimme lumipyryssä ajamaan Lohjalle. Äidin 85v-synttäreille saapuivat myös Virkkalan Marttojen edustajat kukkien kera. Kakkukahvien aikana vaihdoimme kuulumiset, pyryn laannuttua palasimme kotiin ruuanlaittoon.

Maaliskuun kirjoja:

Lukupiirien paksujen kirjojen jälkeen työkaverini Cia lainasi minulle kevyeksi iltalukemiseksi Jan-Philipp Sendkerin kirjan "Sydämenlyönneissä ikuisuus". Päähenkilö, amerikkalaissyntyinen Julia lähtee etsimään yllättäen kadonnutta isäänsä tämän kotimaasta Burmasta. Matkalla hän (sattumalta vai kohtalon johdatuksesta) tapaa burmalaismiehen, joka kertoo Julian isän lapsuudesta ja nuoruudesta, ennen kuin tämä varakkaan sukulaismiehen toimesta lähetettiiin Amerikkaan opiskelemaan ja tekemään uraa. Samalla tämä joutui jättämään synnyinseudulleen nuoruudenrakastettunsa Mi Min. Runollista, helppolukuista ja juuri sopivan kevyttä ja rentouttavaa lukemista. Ja vieraista maistahan on aina mukava lukea.

Maja Säfström "Tärkeitä tietoja eläimistä". Ostimme kirjan ja pidämme sen itsellämme, että kaikki ipanat voivat sitä halutessaan selailla. "Tiesitkö, että pigviinit nauravat, kun niitä kutitetaan? Tai että mehiläiset eivät koskaan nuku? Entä oletko kuullut, että vuohet puhuvat murteilla ja strutsit eivät osaa peruuttaa?" 

Junalukemisena kertasin espanjan alkeita vanhoista oppikirjoistani "Este pais 1" ja "¿Qué tal?" 

Andy Symington "Camino de Santiago" ja vielä parempi karttakirja John Brierleyn "Camino de Santiago maps".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti