torstai 20. heinäkuuta 2017

Kuldīga - Pohjolan Venetsia

Aamujoogan ja aamiaisen jälkeen lähdimme kokopäiväretkelle Kuldīgaan. Muut pakkautuivat pikkubussiin, Irma ja minä pääsimme Oton, Saaran ja Annun seuraksi henkilöautoon. Perillä kaupunkiopas johdatti meitä pari tuntia pitkin poikin kaunista kaupunkia.

Monument Teleport

Monument Teleport
Oppaamme vanhan kotitalonsa portailla


Vierailimme entisessä kaupungintalossa, jossa nykyisin on turisti-info ja käsityöläisiä valmistamassa ja myymässä tuotteitaan. Ihania pellavia!

Līvija Rezevska: Mother with children
Kävelimme läpi kaupunginpuiston, jossa on lukuisia Līvija Rezevskan veistoksia.

Līvija Rezevska: Suitu Folk Singers
Opastettu kierroksemme päättyi näköalatasanteelle, josta voi ihailla Baltian leveintä vesiputousta, Ventas Rumbaa.

Ventas Rumba

Söimme lounaan Banger's Restoransin terassilla. Sen jälkeen oli vapaata aikaa kierrellä kaupungilla. Ohitimme parikin hääseuruetta. Irma katosi shoppailemaan, minä istuin terassille paikalliselle oluelle.

Pieni merenneito ja sulhonsa kivellä
Ennen Kalteneen paluuta kokoonnuimme kaikki Mārtiņsalan uimarannalle, jossa osa ryhmästämme oli pulahtanut uimaan. Minä säästin uimisen Kalteneen. Kotimatkalla näimme taas useita haikaranpesiä ja tytöt lauloivat Ultra Bran "Haikara"-biisin.

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Asanoita auringonpaisteessa - joogaleiri Latviassa

Leirille saapui viime kesästä tuttua porukkaa ja muutama uusi tuttavuus. Kuka milläkin kyydillä. Mukana myös kiintiö-Joonas (viime kesänäkin leirillä oli Joonas) ja kiintiö-matkaaja (Marianne, joka osallistuu vain Shaktan joogamatkoihin). Kahden perheen lapset tuovat mukavaa vilskettä toimintaan, tosin isit vievät lapsukaiset uimaan tai muihin puuhiin joogatuntien ajaksi. Leirin avauksen ja esittelykierroksen jälkeen Otto ohjasi aurinkoisella pihalla ensimmäisen joogasession. Illallinen meni aika myöhäiseksi ja oli niin tukeva, että sen jälkeen porukka painui suosiolla pehkuihin. Kokki on viime kesästä vaihtunut, nyt on tarjolla kasvisruokaa latvialaisella ja intialaisella twistillä.

Aamiaiseksi oli tietenkin tarjolla puuroa, mutta myös hyvää leipää ja erilaisia juustoja. Joka aamu harjoittelemme pareittain ayurvedistä kävelyhierontaa. Sain parikseni Tainan, joka on käynyt joogaopettajakoulutuksen ja pystyi neuvomaan minua. Ehkä vanhat taidot löytyvät perjantaihin mennessä? Yöllä oli satanut ja maa oli märkä. Miska veti joogatunnin sisällä ja lounaan jälkeen lähdin pienelle kävelylle.

Kävin katsomassa Kaltenen kaikki nähtävyydet; pienen kirkon, hautausmaan ja rannan. Jätin rahat tarkoituksella kämpille, ettei tullut houkutusta poiketa pieneen kyläkauppaan. Aurinko alkoi paistaa ja kävin vaihtamassa uikkarit jalkaan ja pulahdin mereen. Vesi oli yllättävän kylmää, johtunee tuulesta.

Aurinko paistoi taas lämpimästi ja saimme nauttia iltajoogan ulkona. Loppurentoutuksessa olin aivan horroksessa, ehkä pitäisi nukkua päikkärit silloin, kun siihen on aikaa. Joutsenet kerääntyivät lahdelle.

Illallisen jälkeen kaikki kokoontuivat Satsangaan (keskustelua, "kokoontuminen totuuden ympärille"). Sen loputtua kello olikin jo kymmenen ja hetken luettuani nukahdin.

Aamiainen oli vasta kahdeksalta, meidän huone hereillä jo seitsemältä. Ehdin käydä rauhassa suihkussa ennen runsasta aamiaista. Ei täällä laihtumaan pääse, vaikka kaikki onkin terveellistä kasvisruokaa. Kävelyhieronnassa olin Irman parina, hän on sentään vuoden aikana kerrannut jo opittua jonkun kerran. Juli (jonka laskettu aika on elo-syyskuun vaihteessa) ohjasi aamupäivän joogan, aloitimme sen ulkona auringonpaisteessa. Olimme Makra-asanassa ("horroksissa oleva krokotiili"), kun alkoi sataa ripotella ja siirryimme jatkamaan horrosta sisälle.

Lounaaksi oli tarjolla lämpimiä sämpylöitä, hyvää kasviskeittoa ja eilisestä jäänyttä kylmää punajuurikeittoa. Lounaan jälkeen kävin uimassa ja suihkussa, sen jälkeen kävelin vielä kyläkaupalle ostamaan oluet (tumma Mežpils 1,18€). 


Tiistain parivenyttelyjen jälkeen Otto ohjasi joogan, joka aloitettiin eteentaivutuksilla. Teki tosi hyvää kireille koivilleni! Ihmettelin, kun matolla maatessani kuului rapinaa, silti taivas oli kirkas enkä tuntenut ihollani sadepisaroita. Ilmeisesti olin asettunut muurahaispesän päälle ja sen valtasi pakokauhu. Illallisen jälkeen osa porukasta meni illan Satsangaan, istuin hetken nuotiopaikalla ilta-auringossa ja vietimme Irman kanssa hiljaisen luku- ja kirjoitusillan. Tuuli oli tyyntynyt ja avoimesta ikkunasta tuli hyttysiä sisälle. Ikkuna oli kuitenkin pakko pitää auki, oli niin lämmintä.

Vähän muutakin kuin joogaa
Aamiaisen ja kävelyhieronnan jälkeen siirryimme hiekkarannalle rantajoogaan. Alkulämmittelyn jälkeen ohjelmassa oli samoja temppuja kuin viime kesänä; päälläseisontaa, käsilläseisontaa, mittarimatoa, kärrynpyöriä, haarahyppelyitä, kottikärryä ym. Yhteiskuvan jälkeen suurin osa lähti kahlaten matalaa rantaa isoja kiviä väistellen uimaan. Tällä puolella kannasta vesi tuntui lämpimältä, kävin uimassa (ja suihkussa) alusvaatteilla ja shortseilla, tulipahan nekin huuhdottua. Lounaan jälkeen alkoi ukkostaa ja satoi hetken aikaa. Nukahdimme Irman kanssa ja heräsimme kolmelta, kun tuli jo kiire pihalle tekemään perinteisiä Aurinkotervehdyksiä (x 12). Taivaskin selkeni sopivasti.

Päivällisen söimme aikaisin, sillä tietäjänainen, "saunanoita" (sama kuin viime vuonna), saapui opastamaan vihdan teossa ja kertomaan saunomistavoista. Jätin session suosiolla väliin, kävelin kyläkaupalle jäätelölle ja suihkun jälkeen jäin Irman kanssa rantapenkille istumaan.


Kuldīgan retken jälkeen menin heti uimaan ja suihkuun. Viimeisenä iltana söimme päivällisen leirinuotiolla. Kiitimme kokkia (jonka koko perhe on majoittunut Kalteneen leirimme ajaksi) loistavista ruuista. Hänellä on Riiassa Garuda-niminen kasvisravintola.

 Irma kävi vielä saunassa ja perinteitä noudattaen levitti jonkun mutanaamion naamaansa.

Lähtöaamuna teimme hieronnat ulkona nurmikolla, sillä sali oli jo koristeltu perjantain häitä varten. Aamupäiväjoogan jälkeen menimme rannalle pitämään viimeisen satsangin ja vaihtamaan ajatuksia leirin kulusta. Lounaan jälkeen olikin aika pakata ja lähteä bussilla kohti Riikaa.

Joogaleiri oli kaksi päivää viime vuotista lyhempi (johtui majapaikkamme häävarauksista), ehdimme kuitenkin joogata 14-15 tuntia, harjoitella aamuisin kävelyhierontaa ja viettää hienon retkipäivän Kuldīgassa. Yhdistin leiriin pari päivää Pärnussa, Riiassa ja Tallinnassa ja sain loistavan kombon. 

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Riian ja Jurmalan kautta Kalteneen

Nukuin yön huonosti, vaikka olikin sopivan viileää ja hiljaista. Brittipoika tuhisi flunssaansa ja rapisteli pussukoistaan itselleen lääkkeitä. Hiivin aamupesulle, pakkasin tavarani ja menin keittiöön syömään jogurttia myslillä. Laskin sen varaan, että käyn bussia odotellessani aamukahvilla. Bussiaseman läheinen leipomokahvila oli kuitenkin vielä kiinni, samoin kaikki muutkin keskustan kahvilat. Onneksi Lux Express tarjosi kahvit matkalla Riikaan. Rajalle, Latvian puolelle, on rakennettu iso Super-Alko. Ehkä siellä (vielä) on hieman edullisemmat hinnat kuin Virossa

Minulla oli Riiassa tunti aikaa odotella jatkokuljetusta Kalteneen. Kävin tutulla terassilla pikkuoluella, sen jälkeen tapasin muita joogaleiriläisiä. Myös Irman, jonka kanssa viime vuonna jaoimme yhteisen huoneen. 

Jurmalassa meillä oli aikaa jaloitella ja käydä lounaalla. Rannalle asti emme lähteneet.

Matkan jatkuessa tienvarsilla oli paljon parkkeerattuja autoja, kun paikalliset olivat lähteneet joukolla rannalle tai mustikkametsään. Myyntikojuja oli runsaasti ja yhden kohdalle pysähdyimme ostamaan marjoja.

Perillä pääsimme Irman kanssa tuttuun huoneeseen, seuraksemme saimme Pian ja Päivin.

perjantai 14. heinäkuuta 2017

Baltia 2017; Pärnu

Makasiiniterminaalin laiturissa oli Silja Linen risteilijä parkissa, kun saavuin ratikalla perille. Linda Linen katamariini joutui odottamaan, kunnes risteilijä lähti alta pois. Matkalla Tallinnaan pikkuinen Miksu hihkaisi: "Isi kato, pelkkää merta, vähän makeeta!" Myöhästymistä ei kiritty kiinni ja minulla alkoi olla kiire Pärnun bussiin. Nappasin satamasta taksin, mutta se juuttui A-terminaalista tulevien rekkojen ja autojen ruuhkaan. Minuutit kuluivat ja taksamittari tikitti. Kuskikin myönsi, etten millään ehdi 12.30 bussiin. Kun pääsimme vihreille valoille, pyysin kuskia ottamaan kiinni Lux Expressin bussin, mikä onnistuikin keskustan ulkopuolella. Maksua kertyi 20€, mutta se oli pieni hinta, sillä Hannu oli viestittänyt, että seuraavat bussit olivat jo täynnä. Taksi kurvasi bussin eteen ja joltain pysäkiltä nousin sen kyytiin. Täyteen tuli tämäkin bussi. Onneksi olin aamulla tehnyt itselleni ruisleivät evääksi.

Pärnun bussiasema on viime näkemältä purettu ja bussi pysähtyi kadun varteen. Onneksi kaupunki on sen verran tuttu, että osasin suunnistaa suoraan Strangers in the Night Hosteliin, jonka sijainti Uus-kadulla on erinomainen (Maarja Magdaleena Gildin vieressä). Sain petini dormista, jossa ilmeisesti on vain tyttöjä/naisia. Tässä hostelissa ei kerrossänkyjä ole ja vanha kivitalo on kauniisti sisustettu. 

Höbe Taldrik
Hain kaupasta aamiaistarpeita ja vein ne kellarikerroksen jääkaappiin. Keittiön lisäksi kellarissa on myös oleskelutila, mutta hajusta päätellen siellä on jonkinasteinen kosteusvaurio. Lähdin kävelemään torille (Turg, Suur-Sepa). Sen yhteyteen on tullut aasialaisravintola Höbe Taldrik. Istuin aurinkoiselle terassille syömään salaatin ja mustekalarenkaat.

Kävelin joen varteen (Vallikäär), läheisessä puistossa oli nuorisolle suunnattu skeittitapahtuma. Jäin kahville Wirre öllebaarin terassille ja palasin hosteliin. Suihkun jälkeen menin ala-aulaan istumaan, seurustelemaan muiden asukkaiden kanssa ja päivittämään blogiani.

Uus 3
Strangers in the Night Hostel
Aamiaiseksi söin pahanhajuisessa keittiössä jogurttia ja mysliä. Ulkona paistoi aurinko pilvettömältä taivaalta ja kävelin Pai Kohvikin terassille kahville ja lihapiirakalle (2,20€). Aamupäivän lenkin tein kävelemällä rannan kävelytien päästä päähän.

Rantapuistoon oli rakennettu useita kasvipenkkejä, joihin oli istutettu kukkia, juureksia, raparperia, yrttejä ja marjapensaita. Tiedä siten, kuka niitä käyttää hyväkseen vai ovatko ne vain koristeena.

Olisi ollut hieno uimakeli, mutta koska hostelilla ei ole parveketta tai piha-aluetta, uimapuvun kuivattaminen on hankalaa ja jätin pulikoimisen Kalteneen. Jatkoin matkaa lintutornille, jonka läheisyydessä laiduntavat kaupunkilehmät.

Villa Johanna
Kävin vielä katsomassa viimekesäisen majapaikkamme Villa Johannan ja palasin hosteliin vähentämään vaatteita, ennen kuin kävelin Pärnu Museon kahvilaan lounaalle. Seljanka (2,50€) ei ollut niin tummaa kuin vuosi sitten, mutta hyvää kuitenkin.

Pärnu Museo kohvik
Kohvihoovik
Viime käynnillä en huomannut viehättävää Kohvihoovikia, jonka aurinkoisella pihalla join iltapäiväkahvit. Tarjoilijat puhuivat niin hyvää suomea, että taitavat olla suomalaisia. Kaikenkaikkiaan Pärnussa asiakaspalvelijat ovat kielitaitoisia ja englannilla pärjää joka paikassa.

Palasin kämpille suihkuun, olimme saaneet dormiin brittipojan. Onneksi vielä on kuitenkin akkavalta, joten poika saa luvan käyttäytyä kunnolla. Jätin pojan ja hollantilaistytön ("Netherlands no Holland") huilimaan, itse en malttanut jäädä päikkäreille vaan lähdin katsastamaan Pärnun Nykytaiteen museon näyttelyn "Mies, nainen, meri".

Sen jälkeen en jaksanut isommin miettiä illallispaikkaa, vaan menin entuudestaan tutun Edelweiss ravintolan terassille syömään.

Iltakahvini join Hoov Kohvikin terassilla, jossa soi suomalainen hevimusiikki.