Barcelona 2017

Catedral

Oli tullut aika lähteä Annan joululahjamatkalle Barcelonaan. Hän ajoi meille, söimme vähän ja lähdimme junalla kentälle. Meillä molemmilla oli ainoastaan käsimatkatavarat, jotka kentällä lisääntyivät Annan kaverin Mian antamilla kempparituotteilla. Olisi pitänyt jättää kaikki omat rasvat, pesunesteet ja hajusteet kotiin.

Lentokenttäbussin jono oli tolkuttoman pitkä, puolisen tuntia odotettuamme pääsimme sen kyytiin (5,90€) ja ajoimme päätepysäkille, Catalunian aukiolle. Siitä on periaatteessa lyhyt matka majapaikkaamme, Itaca Hosteliin, mutta huonon kartan ja olemattoman suuntavaiston kanssa teimme kunniakierroksen katedraalille asti, ennen kuin hostelli löytyi. Saimme sängyt dormista, jota kaksi brittityttöä jo asuttaa ja lähdimme kävelemään. Auringon laskiessa kävimme Ramblalla ja Boqueriassa, näytin Annalle myös suosikkipintxopaikkamme Basca Iratin.  

Olimme olleet koko päivän niin vähällä ruualla, että menimme syömään Travel Bariin tapaksia, aivan liikaa. Kaupan ja katedraalin aukion kautta palasimme hiljaiseen hostelliimme. Nuoriso vietti aikaa yhteistiloissa.

Olimme jo sängyissä lukemassa, kun tytöt tulivat dormiin ja hiljaa kuiskien suorittivat iltatoimensa. Yö oli hiljainen, mutta kuuma, kun kaikki ovet ja ikkunat olivat kiinni. Kävimme aamulla suihkussa ja keitimme keittiössä neskahvit eilisten tapasten (juustoa ja chorizoa) seuraksi. Kymmenen jälkeen tytöt vielä vetelivät hirsiä.

Puimme aivan liikaa vaatteita päälle, kun lähdimme kävelemään keskustan kapeille kujille. Aurinkoisissa paikoissa tuli heti kuuma. Kävimme katsomassa Mercat Santa Caterinan, joka ei ollut niin ruuhkainen kuin Boqueria. Ostimme leipomosta sämpylän ja suklaacroisantin ja jatkoimme Arc del Triomfin kautta Sagrada Familialle. Tällä hetkellä meillä molemmilla on tummat hiukset ja heti, kun laitamme kartan kassiin, joku onneton eksynyt tulee kysymään meiltä (yhtä eksyneiltä) neuvoa.

Kiersimme Sagrada Familian ympäri (ulkoa) ja jäimme yhdelle aurinkoiselle terassille virvokkeille. Veimme ylimääräiset vaatteet kämpille ja istuimme katedraalin aukiolle syömään menu del diat. Sen jälkeen tarkoitus oli löytää Santa Maria del Mar -kirkko, mutta jotenkin teimme täyden ympyrän ja käytyämme Casa de l'Ardiacassa palasimme katedraalille.
 
Katedraalin aukiolla esiintyi akrobaattiryhmä (mahtoiko olla samat pojat kuin elokuussa 2015?), joiden temppuja seurasi myös japanilainen hääpari.

 Vietimme siestan hiljaisessa hostellissamme ja lähdimme kävelemään Ramblan loppuun, siitä rantaan Kolumbuksen patsaalle ja Plaza de Españalle. Kun aamupäivällä kävelimme reilut yhdeksän kilometriä, niin illalla vähintäänkin yhtä paljon. 

Tarkoituksemme oli käydä katsomassa Fuente Mágica, mutta kävelimme sinne turhaan, sillä suihkulähdettä ei valaistakaan näin sesongin ulkopuolella. Palasimme kävellen pitkää Gran Via de les Corts Catalanesia Ramblalle ja siitä Basca Iratiin syömään muutamat pintxot.

Tulimme kämpille myöhään, mutta tytöt valvoivat vielä myöhempään. Vihdoin kaikki kotiutuivat ja alapedin tyttö aloitti kuorsaamisen.

Aamulla nukuimme pitkään ja otimme ensimmäiset suihkuvuorot. Päivästä oli tulossa kuumin tähän asti ja puimme kevyemmät vaatteet päälle. Park Güellin retkikään ei sujunut suunnitelmiemme mukaan; menimme metrolla L3 Lessepsiin, josta kävelimme puistoon, osan ylämäestä siirryimme liukuportailla. Polkujen varsilla oli korujen ym. rihkaman myyjiä ja Annan piti taas pysähtyä ostamaan tuliaisia. Uhkasin jo, että huomenna hän saa shoppailla ihan rauhassa yksin, minä en jaksa jokaisen kaupustelijan ja kaupan kohdalla pysähtyä odottamaan.

Puistossa sai vapaasti kuljeskella ja viimeksi täällä käydessämme pääsi vapaasti katsomaan myös Gaudin kaakeloituja mestariteoksia. Mutta ei enää! Alue on aidattu ja päivässä sisään pääsee vain 400 kävijää. Meillä ei ollut etukäteen ostettuja lippuja eikä niitä enää tälle päivälle olisi saanutkaan. Kiersimme puiston ja sen verran harmitti, että päätimme kävellä takaisin keskustaan.

Barcelona on täynnä suoria, pitkiä teitä ja kauniita puistomaisia kävelyteitä. Kävelimme Passeig de Sant Joania Arc del Triomfille saakka, siitä käännyimme kohti katedraalia. 

Aivan hostellimme nurkalla on suosittu vietnamilainen Bun Bo -ravintola, jossa söimme hyvän menu del dian (kevät- ja kesäkääryleet, nuudeli-kanasalaatit). Jälkkäriksi valitsimme kahvit, sillä halusimme ostaa Chocolat-Boxista jäätelöt, jotka söimme katedraalin rapuilla istuen. 

Palasimme hostelliin siestalle. Keittiössä hääri sähkömies, joka yllättäen katkaisi sähköt ja nettiyhteyden.

Iltakävely sujui taas Annan kaupoissa käyntien ja tuliaisten oston tahtiin, itse ostin vain savupaprikajauhetta Boqueriasta. Vihdoin sain kiskottua esikoisen mukaani ja menimme hostellin naapuriin, Taverna Babiaan syömään. Suosittu paikka sekin, taisimme saada viimeisen vapaan pöydän. 

Tytöt kotiutuivat joskus neljän aikaan tupakanhajun saattelemina. Ei siinä paljon nukuttu. Aamupäivällä kiskoin Annan ylös sängystä ja kävimme Chocolat-Boxissa syömässä aamiaiseksi churrot maitokahvin ja paksun kaakaon kera.

 

Katedraalin aukiolle oli levittäytynyt kirpputorikojuja, ne katsottuamme kävelimme Barri Goticin kautta rantaan. Sää oli aurinkoinen, mutta tuulinen. Oli yritettävä välttää palamista, kun kummallakaan ei ollut aurinkorasvaa matkassa mukana. Lisäksi sain jo eilen sen verran vetoa, että oloni on tukkoinen.

Rantakadulla kapustelijat myivät mojitoja, aurinkolaseja ja rantapeitteitä. Annan lentolaukkuun eivät kohta tulaiset enää mahdu. Palasimme La Barcelonetan läpi takaisin katedraalille, matkalla löysimme vihdoin Santa Maria del Marin, mutta siihenkin kirkkoon on nykyisin sisäänpääsymaksu. 

Syötyämme keskustassa kanasämpylät tiemme erkanivat; Anna lähti vielä shoppailemaan ja minä kävin kahvilla yhdessä kahvilassa Merkat Santa Caterinan takana. Mukavan tuntuista seutua kahviloineen ja pikkubaareineen. Palasin hostelliin, respan tyttö mainosti kymmeneltä alkavaa sangria-iltaa. Voi ei, meillä on aikainen herätys, mahdammeko saada lainkaan nukutuksi?

Siestan vietettyämme lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Päädyimme meksikolaisravintolaan ja taas söimme vähän liikaa. Palasimme kämpille pakkaamaan, nuoriso-osasto oli vasta valmistautumassa illanviettoon.

Anna ei ole oikein tottunut tällaiseen yhteisölliseen hostellimajoitukseen, mutta minulle se sopii mainiosti. Itaca Hostelissa on mukavat yhteiset tilat, erilliset kylppärit miehille ja naisille ja kolme parveketta asukkaiden käytössä. Dormeissa on jokaiselle oma lukuvalo ja pieni hylly sängyn vieressä. Huoneessa on tarpeeksi pistorasioita, lisäksi jokaisessa lokkerissa on pistorasia, jos haluaa jättää jotain latautumaan lukkojen taakse.

Mistään sangria-illasta ei kuulunut illalla ääniä, luultavasti sitä vietettiin alakerrassa. Brittitytöt lähtivät kesämekoissaan ja minihameissaan bilettämään ja tulivat kahden-kolmen aikaan kämpille, sitä ennen naapurin britit olivat jo pitäneet meitä metelillään hereillä. Yksi tytöistä voi kaikesta päätellen huonosti, muiden hoidellessa ja lohduttaessa tätä.

Meillä oli aikainen herätys, ehdimme 5.40 Airport bussiin (aloittaa liikennöinnin viideltä). Olimme kentällä turhankin aikaisin; Norwegian ilmoitti lähtöportin vasta 40 minuutin kuluttua kentälle saavuttuamme. Kävimme aamiaisella ja ostimme tuliaiset. Vantaalla oli maa valkoisena, kun laskeuduimme, illalla alkoi kuitenkin aurinko paistaa.