Kevään ensimmäinen kuukausi

Lumet olivat jo aikalailla sulaneet, kun tulimme kotiin Espanjasta. Kevätlinnut lauloivat aamuin, illoin ja aamut alkoivat olla valoisia. Sain kaikki reissuvaatteet tuuletettua ja kuivatettua ulkona pakkaskelissä. Kävelytietkin alkoivat olla jo sulia ja osittain kuivia. Oli mukava kokata taas kotona; paellaa, salaatteja, broileria ja pastaa.

Olin Nerjan vuorilla kaatumiseni jälkeen niin mustelmilla ja ruhjeilla, että siirsin varaamani kokovartalohieronnan viikolla eteenpäin. Se tekikin hyvää kireille jalkalihaksilleni, kuten kehonhuolto- ja joogatunnitkin.

Kävimme katsomassa loistavan kotimaisen Aurora-elokuvan. Suosittelen!

Siivouspäivän kunniaksi kävimme syömässä Tikkurilan Long Hua -ravintolassa hyvät sushit. Avasimme myös pihakauden tasaamalla siivousoluen takapihan aurinkoisella seinustalla.

Keith Flint R.I.P.

Hannu haluaa laskiaispullansa mantelimassalla, minä hillolla. Hain pullat leipomosta, niin molemmat saivat mieleisensä.


Viime aikoina on mediassa kohkattu kovasti vanhusten huonosta hoidosta. Omakohtaisesti joudumme sen karvaasti kokemaan, kun Virekoti siirtyi Mehiläiselle ja sen johtaja vaihtui. Tuntuu, että kaikki on mennyt huonommaksi äidin hoidossa. Hoivakotia on kyllä yritetty kosmeettisesti kohentaa kukilla ja pöytäliinoilla, mutta hoito vain huononee. Päiväohjelmaan on kauniisti kirjattu jokapäivänen ulkoilu, mutta minun siellä vieraillessani ei ketään ole kärrätty ulos. Yksi mummo sentään pääsee joskus pihalle tupakalle, kun hän sitä ensin useaan kertaan pyytää. Sisko kertoi olleensa kerran paikalla, kun äitiä oltiin siirtämässä ulos pakkaseen housut aivan märkinä. Muutenkin hygienia ja vessassa käynti on huonolla hoidolla, viimeksi tällä viikolla äiti oli niin märkä, että kun hänet nostettiin pyörätuolista ylös, kengätkin kastuivat ja takamus on tulehtuneen punainen märissä vaipoissa hautomisesta.
 

Helmi-maaliskuun kirjoja:

Romain Puértolas "Fakiiri joka juuttui Ikea-kaapppiin". Hauska ja vauhdikas kirja intialaisesta fakiirista, joka lentää Pariisiin vain ostaakseen Ikeasta uuden piikkimaton. Mies jää ilman tarjousmattoaan ja monen kommelluksen kautta hän kiertää Euroopan pääkaupunkeja näkemättä niistä muuta kuin lentokentät tai satamat. Matkalla hän päättää ryhtyä kirjailijaksi ja hurmaa mennessään paritkin ranskalaisneidot.

Joel Haahtela "Mistä maailmat alkavat". Haahtelan tyylikästä, kaunista kieltä. Nuori Visa innostuu taiteen tekemisestä nähtyään elokuvan Vincent van Goghista. Muut harrastukset saavat jäädä, kun poika  pääsee Vapaan Taidekoulun piirustustunneille. Myöhemmin hän saa stipendin ja matkustaa Italiaan tutustuakseen vanhojen mestareiden töihin ja oma tyyli alkaa pikku hiljaa löytyä.

Jean-Paul Didierlaurent "Lukija aamujunassa". Ihastuttava kirja poikamies-Guylainista (mikä nimihirviö, joka muuttuu milloin miksikin riippuen puhujasta). Kauhusta kankeana hän lähtee arkiaamuisin työpaikalleen, jossa hirviökone repii ja silppuaa kustantajilta ylijääneitä kirjoja. Ahdistustaan lieventääkseen hän lukee aamujunassa koneelta pelastuneita yksittäisiä kirjan sivuja ääneen ja saa pikku hiljaa itselleen uskollisen kuunteilijajoukon. Toinen tarina on Guylainin oppi-isän Giuseppen, jolta kone on vienyt molemmat jalat. Kolmannessa juonessa tutustutaan Julieen, jonka muistitikun Guylain löytää aamujunasta. Lukiessaan tytön tekstejä hän ihastuu kirjoittajaan ja Giuseppen avustamana yrittää löytää tämän. Tässäkin kirjassa on (toivottavasti!) onnelinen loppu.