Željka jäi muutamaksi yöksi Mostariin serkkunsa luokse. Aamiaisen jälkeen siistimme huoneiston ja jätimme avaimet sovittuun paikkaan. Laskeuduimme alas bussiasemalle, vetolaukkujen kanssa vältimme osan rapuista ja vedimme niitä tietä pitkin. Bussia odotellessa ostin itselleni kahvin. Jälkiviisaina totesimme, että olisimme voineet kaikessa rauhassa odottaa kämpillä bussia, joka ajoi Nunciatan kautta. Bussipysäkki on melkein Željkan kotia vastapäätä tien toisella puolella.
 |
| House Ina Ston |
Syy, miksi halusin Stoniin, on Ston Walls, Euroopan pisin linnoitusmuuri. Olemme kerran nähneet sen bussin ikkunasta, matkalla Korčulaan. Pitäähän minun päästä sekin kävelemään! Pääsimme majoittumaan heti Stoniin saavuttuamme, vaihdoimme kevyemmät vaatteet päälle ja lähdimme tutustumaan pieneen, kauniiseen kylään. Dubrovnikin häslingin jälkeen Ston vaikuttaa varsin levolliselta paikalta. Kävimme kaupassa ja palasimme kämpille suihkuun ja nauttimaan tapaksia omalle terassille. Siitä on suora näkymä muurille, jolla näemme turistien kävelevän. Sinne minäkin aion huomenna, jos sää vain sallii.
 |
| House Ina Ston |
 |
| Kod Baća |
 |
| Kod Baća |
Illemmalla lähdimme uudelleen keskustaan. Kävimme toisilla antipastoilla (tarjous tapas + 2 lasia viiniä = 95 HRK) Cardossa; juustoa, hyvää kinkkua ja huonoa viiniä, maksu vain käteisellä. Ilallisen söimme Kod Baćassa. Hyvä valinta; kanacaesar ja cevapčiči. Digestiivit otimme omalla terassilla, jota tuuli viilensi sopivasti.
 |
| House Ina Ston |
 |
| Ston Walls |
 |
| Ston Walls |
 |
| Ston Walls |
 |
| Ston Walls | |
