lauantai 4. maaliskuuta 2023

Maaliskuu, kevään ensimmäinen kuukausi

Maaliskuun ensimmäiset päivät olivat lähes eufoorisen ihania sään puolesta; sinitaivasta, auringonpaistetta ja kuivia kävelyteitä. Viikonlopun lumisateiden jälkeen iski taas todellisuus; oikeasti nyt on vasta maaliskuun alku.

Aatoksen, Annan ja Tommin syntymäpäivän kunniaksi avasimme vuosikertaviinin. Kuten edellinen (2012), tämäkin omppu oli säilynyt kellarissa hyvin. Ensi syksyn etiketteihin pitää lisätä myös omenalajike, tosin maun määrää pitkälti se, miten kuivaksi annamme viinin käydä.

Maaliskuullekin riittää ohjelmaa; jumppaa, joogaa, Tallinnan reissu, vieraita, näyttelyjä, lukupiiriä ja hammashoitajaa. Viisi viikkoa aikaa tutustua vaellusreittiin ja kerrata espanjan alkeita.

Vietimme kahden kesken Kreikka-iltaa katsomalla vanhoja reissukuvia. Kunhan Mirjan silmät parantuvat (kaihileikkauksen jälkeen), voimme jatkaa kuvien katselua ja mezeistä nautiskelua heidän kanssaan.

"Kirsikankukkia maaliskuussa"

Naistenpäivä 2023

Perinteinen Naistenpäivän aamiaistilaisuus järjestettiin taas asukastilassa. Ohjelmassa mm. puheita (vähän politiikkaakin), musiikkia ja tanssia. Kirsikkana kakun päällä Ylen toimittaja O-P Kursi.

Marpha

Sain ajan suuhygienistille Keravalle. Olisin päässyt hyvin junallakin, mutta puhuin Hannun kuskiksi lupaamalla tarjota lounaan. Vähän harmitti, että päiväjumpat jäivät väliin, mutta sainhan hampaat kuntoon ennen pitkää lomaa. Ja olihan ravintola Marphan ruokakin hyvää. Ehdin vielä hyvin lukupiirin kokoontumiseen. 

Viikonloppuna Hannu teki kokkausvuorollaan merellisen Napoli-pizzan. Minä laskin kilometrejä tulevalle vaellusreissulle. Vaikka olen ladannut puhelimeeni Camino.ninja-sovelluksen, tilasin Amazon.comilta Via de la Plata -opaskirjan. Tähän voin tehdä omia merkintöjäni ja minä niin rakastan paperikarttoja.


Maaliskuun kirjoja:

Pertti Saloheimo "Meren ja tulivuoren välissä". Vierasmaalainen tutkija (mies/nainen?) saapuu viidakon valtaamaan, sammuneen tulivuoren juurella olevaan pieneen kylään (Amazon/Indonesia?) keräämään ja arkistoimaan kasveja ja pieneläimiä. Hän sopeutuu yksin olemiseen ja sulautuu kyläyhteisöön, kunnes hänen apupoikansa löytää viidakosta sotilaan päättömän ruumiin. Kylän väki alkaa vieroksua muualta tullutta muukalaista, varsinkin kun pahat ennusmerkit jatkuvat ja luontokin tuntuu olevan kaikkea vastaan. Mielenkiintoinen, päiväkirjanomainen kertomus ja hienot luontokuvaukset. Vaikka tarina on lyhyt, viimeisellä oikoluvulla olisi voinut pudottaa vielä muutamat turhat sanat pois.

Haruki Murakami "Suuri lammasseikkailu"

Gerald Kelly "Vía de la Plata and the Camino Sanabrés" (2023)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti