torstai 16. huhtikuuta 2020

Talvi? Ei... takatalvi? Ei sekään.

Pääsiäisen jälkeen satoi lumiräntää lähes joka päivä. Termisestä talvesta ei voi Etelä-Suomessa puhua, eikä takatalvestakaan, kun varsinaista talvea ei ole ollut kuin muutama päivä. Iltapäivisin aurinko paistaa ja sulattaa yöllä/aamulla sataneen lumen. Aika kuluu edelleen lenkkeillen, lukien ja laiskotellen. Ruuanlaittoon saa kulumaan jonkun aikaa, mutta varsinaiseen tekemiseen en ole vieläkään ryhtynyt. Pitäisi siivota kaappeja, pestä ikkunoita ja kuurata kylppärin kaakeleita. Ihan tässä laiskistuu, kun aikaa tuntuu olevan yllin kyllin. Yksi ovelta-ovellekauppias kävi koputtelemassa, eikö se nyt ainakin pitäisi lailla kieltää? Maakuntarajan avautuminen tarkoittaa sitä, että pääsemme Meri-Teijoon, on edes jotain mitä odottaa.
Dokumenttiprojekti "Nepalin morsian" (2019).

Perjantai oli tuulinen ja aurinkoinen, lumista ei ollut tietoakaan. Kävelylenkillä keräsin kotiin eri puista oksia tulppaanien joukkoon. Naapurin Siiri kertoi, että isi, äiti ja pikkuveli tulevat yökylään hänen huoneeseensa ensi yöksi. Kerroin hänelle, että Lohjalla asuessamme mekin kokeilimme yhden kerran parvekkeella nukkumista, kun oli tosi kuuma kesäyö. Hannu hipsi sisälle jossain vaiheessa, kun selkä ei kestänyt kovalla alustalla nukkumista. Ja tämä vielä haikailee telttareissua Eurooppaan!
 
Peltiruokaa
Illalla tapastelimme, kuuntelimme Paco de Luciaa ja katsoimme yhden Andalusian reissun kuvat. Vasta tänään hiffasin, että minullahan on Lohjan vuosiltani tunnukset myös Lukki-kirjastoon. Sainkin heti lainattua Cilkan tarinan e-kirjana.
Illan dokkari "Unelmien maatila" (2019).

Ankkalampi
Koko viikonlopun oli keväisen kaunis keli. Kokki sai vapaata lauantain keittiövuorosta ja hain meille valmiiksi pakatut tuoreet sushit Cittarista. Illalla söimme taas uunitapaksia.

Koronakorvikset, Tallinnan Loomelinnak
Sunnuntaina tein pitkän kävelylenkin, Hannu kävi fillaroimassa ja kunnosti neukkupyöränsä myyntikuntoon. Ruoka kypsyi grillissä, syötyämme katsoimme Fotografiska Tallinnan opastetun Tom of Finland - The Darkroom -näyttelyn. Ihanan ymmärrettävää englantia ja lisäksi ilahdutti, että näyttely on saanut kolme kuukautta lisäaikaa (19.7. saakka). Ehkä ehdimme katsomaan sen livenäkin?
Illalla 3-osainen ruotsalaissarja "Tsunami".


Matarinkoski
Tiistai oli tähän asti kevään lämpimin päivä. Tein kanasämpylät evääksi ja kävelimme Matarinkoskelle Keravanjoen rannalle piknikille. Pian voisin ottaa fillarin käyttöön, jaloissa alkaa olla jo rasitusvammoja jatkuvasta kävelemisestä.
 
Päivän proteiinit
Oikeasti kevät on jo pitkällä! Auringon lämmittäessä talon eteläseinää muurahaiset tunkevat jostain raosta makuuhuoneeseen (ensimmäisen kerran minun aikanani tässä talossa). Hannu laittoi niille houkuttimeksi juomalasiin hunajavettä ja johan marssisuunta muuttui. Aamulla juomalasi oli aivan mustana muurahaisista. Lohjalla rivarissa asuessani meillä oli sama ongelma, silloin Suvi oli juuri oppinut etusormi-peukalo-otteen ja napsi murkkuja lattialta suuhunsa.
Aloitin fillarikauden kevyellä lenkillä polkaisemalla Honkanummelle ja Ikeaan.  
Kävin pitkästä aikaa Lohjalla, kun kuskasin Hannun hakemaan DragStariaan. Menomatkalla haimme lounaat Perttilän Ismetistä. Tyhjällekään terassille ei saanut istua, joten menimme syömään Mäntynummen koulun aurinkoiselle pihalle. Virkkalassa rupattelin takapihalla kummisetäni kaksosten kanssa, ennen kuin ajoin Suvin takapihalle. Sisälle en edes yrittänyt, näinkin tapasin Onnin ja Noelin silmätysten. Ei voi antaa kuin ilmahaleja ja -suukkoja.
Perjantaina aloittelin ikkunoiden pesua, sitä hommaa olen siirtänyt viikosta toiseen. Ja todellakin aloittelin! Pesin vain kuistin ikkunat ja verhot. Hannu sen sijaan pesi Sinipiialla kaikki alakerran ikkunat ulkopuolelta. Sen jälkeen grillasimme raakamakkaroita ja kasviksia, mutta sään viilennyttyä söimme sisällä. Vantaan kaupunginmuseo näytti netissä näyttelyn "Kohti tuntematonta". Kävimme sen jo aiemmin katsomassa ilman opastettua kierrosta. Naapurin tytöt pyrähtivät pihallemme. "Sitten kun saadaan tulla teille sisälle, voidaan taas syödä herkkuja", sanoi Ella. Aivan kuin heillä ei kotona herkuteltaisi, kun äiti on varsinainen kakkumaakari!
Illan elokuvana absurdi "Hotel Artemis" (2018), päätähtenä loistava Jodie Foster.


Lauantaina oli tuulinen sää. Lenkin jälkeen Hannu keskittyi DragStarin huoltamiseen ja silittelyyn, minä ruuanlaittoon. Tein meksikolaista papusoppaa, johon lisäsin punaisia linssejä ja purkillisen erinomaista lenšoa, josta on tullut suosikkini. Soppaa tuli niin paljon, että lähetin Hannun viemään yhden annoksen Matti B:lle.
Nyt löytyi uusi lempivalkkari; eteläafrikkalainen Fairhills.


Hiirilampi
Sunnuntaina oli pitkästä aikaa tyyni päivä. Vallitsi ihana sunnuntairauha, kun lähdin lenkille. Ei juurikaan autoja ja vain muutama kävelijä oli näkyvissä. Möskärin kuntorapuilla oli kuitenkin sen verran paljon porukkaa, että kurvasin Hiirilammelle, hyvä piknikpaikka sekin.

Kotona tuunasin Lidlin uunivalmiin lihapadan kuullottamalla Hackmanin padassa sipuleita, chilihiutaleita ja savupaprikaa. Lappasin lihat pataan, lisäksi purkillinen lenšoa, paloiteltua parsakaalia, vihreitä pikkupaprikoita ja punaisia linssejä. Lorautin joukkoon ruokakermaa, punaviiniä ja vähän soijaa. Pata porisi uunissa pari tuntia ja hyvää tuli! Helppoa kuin heinäteko, suurin homma oli avata portugalilainen punkku (kuiva korkki) ja poistaa pimientosten siemenet, joita tuntui leviävän pitkin keittiötä. Olisihan ne voinut syödäkin.

Kevään kirjoja:
Heather Morris "Cilkan tarina". Itsenäinen jatko-osa Morrisin kirjalle "Auschwitzin tatuoija". Todellisuuteen pohjautuva kirja kertoo nuoresta tytöstä, joka selvisi hengissä kärsittyään kolme vuotta Birkenaussa. Venäläiset tulkitsivat Cilkan veljeilleen omasta tahdostaan natsien kanssa ja passittivat tämän 15 vuodeksi pakkotyöleirille Siperiaan. Pystyykö hän selviämään vielä tästäkin hengissä? Kirjassa on raakaa tietoa Stalinin Gulag-vankijärjestelmästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti