Nauruasi vailla
Olen se linnuton puu
Lehtiä täynnä
Linnuton puu
Lämpöäsi vailla
Olen vain ylpeä kuu
Loistavan kylmä
Ylpeä kuu
Ruoka- ja kahvitarjoilusta jouduimme lähtemään kiirehtien Savoyn konserttiin. Olisi ollut mukava jäädä muistelemaan Marjan ja minun murrosiän ja varhaisaikuisuuden kohelluksia ja juttelemaan minulle niin tuttujen Marjan lasten, äidin ja sisarusten kanssa. Harmi, että viime aikoina olemme tavanneet vain hautajaisten merkeissä. Ismo Alangon kolmetuntiseksi venyneen konsertin synkät sanoitukset sopivat päivän surulliseen tunnelmaan.
"For my lady". Sateisena sunnuntaina soitimme ystäväni muistoksi Moody Bluesia. Sitähän me teineinä kuuntelimme jonkun kaverimme (vai Marjan perheen?) rivarivintissä (silloisten poikaystäväehdokkaiden?) kanssa.
"For my lady". Sateisena sunnuntaina soitimme ystäväni muistoksi Moody Bluesia. Sitähän me teineinä kuuntelimme jonkun kaverimme (vai Marjan perheen?) rivarivintissä (silloisten poikaystäväehdokkaiden?) kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti