Merkkipäivänä matkoilla; Rooma ja Tivoli

Norwegian laittoi helmikuussa ystävänpäivätarjouksen kaupunkikohteiden lennoille ja Anna innostui Roomasta. Minulle sopiva ajankohta löytyi allakasta vasta lokakuussa, joten vietän synttärini reissun päällä esikoisen kanssa. Menolennot saimme 19 eurolla, paluulennot hieman kalliimmalla. Varasin meille ensimmäisen ja viimeisen yön majoituksen Roomasta, kaksi keskimmäistä yötä Tivolista, kaikki 50-60€/yö.

Menolennolla söin ihan kelvollisen tapaslajitelman. Vieressäni istui viehättävä tamperelaispariskunta, rouvan kanssa juttelimme mm. matkoista. Laskeuduimme Rooman helteeseen, ilma oli painostava ja olimmekin varautuneet ukkoskuuroihin. Ostimme automaatista liput Leonardo Express -junaan, matka kesti reilun puoli tuntia raidetöiden takia. Laitoin viestiä majapaikkaamme ja vielä uudelleen, kun seisoimme jo Termini Accommodationin ulkopuolella. Joku signora tuli vastaan, selitti jostain problemasta ja kävelytti meidät Cristina Roomsiin. Luultavasti saimme samantasoisen huoneen, joten ei auttanut valittaa. 

Vähensimme vaatteita ja kävelimme ohi Tasavallan aukion Vittorio Emanuel II:lle, jonka lähettyvillä kuvasin lempikirkkokupolini. Siitä jatkoimme Fontana di Treville, joka viime käynnillä taisi olla remontissa. 

Kotimatkalla pysähdyimme terassille syömään pastat, ostimme kioskista jäätelöt ja kävimme vielä katsomassa kuunvalossa loistavan Santa Maria Maggioren. Siinä vaiheessa Annan vatsa heitti volttia ja kiirehdimme takaisin majapaikkaamme.

Tivoli

Ennen ensimmäistä Rooman-matkaani silloinen kampaajani suositteli ottamaan pikkumustan ja korkkarit mukaan, kun roomattaret ovat niin fiinejä. Ilmeisesti viime vuosina roomalaiset ovat rentoutuneet, sillä katukuvassa näkyy paljon "pyjamahousuja" niin naisten kuin miestenkin päällä.

Tiburinan juna-asemalle oli majapaikastamme parin kilometrin matka ja koska meillä oli aikaa ja sää oli kaunis, kävelimme asemalle. Siellä etsimme lähijunien lippuautomaatin ja ennen kuin löysimme oikean laiturin (1 EST), oli pistettävä juoksuksi. Hikihän siinä tuli. Juna pysähtyi kaikilla asemilla, maisemia pääsimme ihailemaan vasta vähän ennen Tivolia, sitä ennen juna kulki tunneleissa tai puskissa. Minulla oli vanha Tivolin kartta mukana, sen avulla löysimme La Mensa Ponderarian, joka sijaitsee aivan Duomon vieressä. Kun pällistelimme aukiolla, jossain yläkerroksissa avautui ikkuna ja Giovanni huhuili meille avaavansa ulko-oven. Hän tuli kantamaan laukkumme yläkertaan, saimme avaimet ja lähdimme tutustumaan Tivoliin. 

https://lamensaponderaria.com/

Tätä majoitusta voin todellakin suositella!

Näkymä kattoterassilta

Kattoterassimme

Näkymä kattoterassilta

Jäimme kävelykadun varrelle lounaalle, sen jälkeen kiertelimme keskustaa ja vanhan kaupungin kujia. Paikalliset asukkaat eroavat suuresti roomalaisista; kaikki tervehtivät, ovat ystävällisiä ja kohteliaita.

Ennen majapaikkaan paluuta näytin Annalle, missä edelliskerralla asustelin ja kävimme pikkukaupassa. Giovanni oli laittanut meille jo hintaan kuuluvan aamiaisen valmiiksi tarjolle, söimme hedelmäsalaatit pois jääkaapista ja kävimme kattoterassilla katsomassa sieltä avautuvat näköalat. Naapuripihalla mies kylvetti ja ulkoilutti kahta pientä kilpikonnaa.

Kotikatumme Duomolle

Illemmalla kävelimme raput ylös vanhaan kaupunkiin ja menimme Taverna Quintilan terassille illalliselle. Viimeksi söin täällä mieleenpainuvan hyvän merellisen pastan, hyvä oli tämänkin kertainen, mutta hieman erilainen. Pois kävellessämme paikkoja pistettiin jo kiinni, vaikka kello oli juuri ja juuri kahdeksan. Hiljainen oli majapaikkammekin, kun yhdeksän aikoihin palailimme kotiin. 

Villa d'Este

Yö oli hiljainen, vasta aamukahdeksalta (?) Duomon kirkonkellot kalkattivat pitkään. Annalla oli hyvä yritys keittää meille espressot makean (croissanteja, keksejä ja hilloa) aamiaisen kostukkeeksi. Vettä tuli ensin väärästä paikasta, mutta minä sain kelvollisen kahvin. Kelloni heittäytyi taas lomalle; se oli pysähtynyt, kun illalla otin sen pois ranteestani.

Miksi reissaan mieluummin yksin?

A) Kun sanon, että nyt voitaisiin lähteä (ennen kuin Giovanni tulee laittamaan meille huomisen aamiaisen valmiiksi), tytär parahtaa "Eeeeiiiiiii!!!!! Mun pitää käydä vielä suihkussa, laittaa tukka ja meikata!"

Noin tunnin kuluttua lähdemme vihdoin ulos. Käymme Duomossa, joka on osittain remontissa ja kävelemme Villa D'Esteen. Kuljemme välillä eriksemme, minullehan paikka on jo entuudestaan tuttu. 

Käymme keskustassa salaattilounaalla ja matka jatkuu Ponte Gregorianolle, jonka lähettyviltä emme löydä Giovannin suosittelemaa ravintolaa. Haahuilemme sillan läheisillä pikkukujilla.

B) Lapsella on vessahätä, nälkä/jano tai sitten hän haluaa shoppailla. Kaikki kissat ja koirat pitää pysähtyä rapsuttamaan. Anna lähtee edeltä kämpille (pitää päästä vessaan), minä istun aurinkoiselle terassille stoutille ja kierrän vielä vanhan kaupungin kapeita kujia, etsien samalla meille illallispaikkaa. Tälle päivälle luvattin +26 astetta, siltä se tuntuukin. Silti paikalliset eivät luovu tikkitakeistaan tai nahkasaappaistaan. 

Palaan mutkien kautta Duomon aukiolle ja huhuilen Annaa (jotta tämä heittäisi minulle avaimet). Samainen vanhempi mies, joka eilenkin päivysti aukiolla, selittää minulle jotain (ettei ääneni kuulu, kun ikkuna on kiinni?), kunnes Anna vastaa WhatsAppilla olevansa kattoterassilla ja tulee avaamaan minulle ulko-oven.

Suihkun ja siestan jälkeen lähdemme keskustaan. Katsastamme kaksi iltapäivällä valikoimaani pizzeriaa; toisessa ei ole ketään ja toinen on jo sulkeutumassa. Palaamme vanhaan kaupunkiin ja jäämme Pizzeria Trevion terassille syömään. Ihan baarin näköinen paikka, josta paikalliset hakevat eväät mukaansa, mutta tilaamani pizza Napoli (kokki selittää, että hän tekee Margaritasta minulle Napolin) on erinomainen ja punkkupullo maksaa vain vitosen. Pysähdymme vielä kotimatkalla kahville, ilma on mitä ihanin ja tällä kerralla porukkaakin on mukavasti liikkeellä. Onhan vielä varhainen ilta Italian mittapuun mukaan. 

Seuraavaan kertaan jäi Tivolin ylle kohoavan kukkulan laella olevalle ristille patikointi.

C) Kämppäkaveri kuorsaa. Niin varmaan minäkin.

Trastevere, Rooma +30

Aamupäivällä hyvästelimme Giovannin, joka kantoi laukkumme lähes juosten kapeat raput alas aukiolle. Ostimme automaatista junaliput Tiburtinaan (2,60€/kpl), samoilla lipuilla pääsimme toisella junalla Terminin asemalle. Siitä suunnistimme Old Rome Apartmentiin, jossa Claudio kipitti portaat alas ja kantoi laukkumme ylös neljänteen kerrokseen. Hyvää treeniä, kuten hän totesi. Poika keitti meille espressot, ne juotuamme lähdimme kävelemään kohti Trastevereä. 

Tarkoituksemme ei todellakaan ollut katsella enää mitään nähtävyyksiä, mutta niin vain kävelimme suoraan Colosseumille. "Mama Afrika!" huutelivat mustat miehet ja yrittivät kaupitella kaikenlaista turhaa tilpehööriä. Siitä matkamme jatkui taas Monumento Vittorio Emanuel II:lle, ennen kuin ylitimme Tevere-joen ja saavuimme Trastevereen.

Tingin itselleni kympillä (ovh. 18€) samanlaisen feikki Desigual-laukun, jonka kolme vuotta sitten ostin täältä markkinoilta 12 eurolla. Söimme lounassalaatit Baccanalen terassilla, ennen kuin palasimme kämpille, kuvaten taas lempikirkkokupolini. Matkalla piti pysähtyä kahville, että pääsimme molemmat käymään vessassa.

Illalla menimme syömään Terminin lähettyvillä olevaan (yllätys, yllätys) albanialaisomisteiseen Aquila Nera Ristoranteen. Tarjoilijat olivat kovasti kiinnostuneita minun Albanian matkoistani. Jätimme shoppailut sikseen ja syötyämme kävelimme takaisin kämpille, aamulla on edessä aikainen herätys.