Málaga, Andalusia

 

Bussi saapui Almáchariin lähes ajallaan, matkalla vuoristossa oli ruuhkaa, kun vuohilauma tukki tien. Málagassa jäimme kyydistä tutulla pysäkillä ja kävelimme vanhan kaupungin läpi kohti majapaikkaamme. Soitin isännälle, joka tuli päästämään meidät sisälle. Saimme siistin, pienen apartamentoksen kahdella parvekkeella. Mittari näytti +21.

 

Illan pimentyessä lähdimme kävelemään ravintolakaduille ja jäimme tuttuun Pepa y Pepeen tapastelemaan. Lasku oli vain 12.60, ehdin jo maksaa sen kortilla, ennen kuin huomasimme, että kuitissa luki aqua (meillekö vettä!). Maksoimme siis jonkun edullisemman laskun, mutta tarjoilija antoi asian olla.

Pepa y Pepe

Kävelimme vielä hetken leppeässä illassa ja palasimme kämpille huilimaan. Yhtäkkiä olimme palanneet keskelle ihmislaumoja ja tiivistämättömistä parvekkeenovista kuului puheensorinaa ja kadulla ajavien autojen ääniä.

Plaza la Merced

Meteliä riitti aamuyöhön saakka, kunnes roskisautot tms. aloittivat oman metelinsä. Hannu haki aamulla lähikaupasta hyvää, lämmintä sekaleipää. Ei ollut mihinkään kiire, söimme aamiaisen rauhassa ja annoimme lämpötilan nousta lähelle kahtakymmentä. Kävelimme Plaza la Mercedille ja ohimennen vilkaisimme tapastarjontaa.

Castillo de Gibralfaro

Lähdimme nousemaan rinnettä ylös Castillo de Gibralfarolle. Matka ei ollut pitkä, mutta mäkitreenit jatkuivat. Otimme ylhäällä lenkkioluet, ennen kuin palasimme alas vanhaan kaupunkiin.

Picasso Bar Tapas

Lounaalle ja sangrialle istuimme Picasson aurinkoiselle terassille. Ostokset jäivät tekemättä, näinköhän jäävätkin tekemättä, kun palasimme kämpille suihkuun ja siestalle. 

Casa Lola

Ilta-auringon vielä paistaessa lähdimme kävelemään vanhan kaupungin kujille. Yhdellä aukiolla oli meneillään opiskelijoiden mielenosoitus. Pysähdyimme Casa Lolan terassille tapaksille. Naapuripöydän tyttövauva imeskeli oliiveja ja nauroi Hannun ilmeilyille.

Toisen yön Málagassa nukuimme hyvin. Harmi vain, että se jäi tällä kerralla viimeiseksi. Aamiaisen ja keittiön siistimisen jälkeen kävelimme juna-asemalle. Lentokentällä kaikki sujui joutuisasti (ja minun tavarani taas huumetestiin!) joten odotusaikaa oli runsaasti. Vantaalla meidät vastaanotti räntäsade, matkasimme kotiin lähimmälle bussipysäkille ja jouduimme kantamaan laukut sohjossa. Me sentään pääsimme turvallisesti kotiin. Toisin kävi Hannun bändikaverille, joka vaimonsa kanssa sairastui Teneriffalla koronaan ja he joutuivat jäämään sinne.