Helsinki-päivä

Jouluvalmistelut olivat loppusuoralla ja lähdin sumuiseen Helsinkiin. 

Kävin Kiasmassa katsomassa Essi Kuokkasen "Pilvenpitelijä"-näyttelyn. Monissa teoksissa esiintyi koira tai koiria. Alemmasta taulusta tulee väkisin mieleen se, kun Sipe kiskaisi minut viime vuonna nurin. Teoksen nimi on "Sinun onnesi ei ehkä ole minun".

Viitoskerroksessa on englantilaisen Sarah Lucasin näyttely "Naked Eye - Paljas katse". Valokuvien lisäksi näytillä on veistoksia. Pistää miettimään, onko Lucasilla joku tissifetissi.

Katsoin taas etukäteen päivän lounastarjoukset ja tartuin Oodin puurobaariin. Herkkupuurot ovat nyt kovassa huudossa ja markkinoilla niistä kiskotaan 8-13€. Oodin tämän viikon lounaan hintaan sisältyvät kylmät salaatit, kinkkusiivut, focaccia päällysteineen, riisipuuro lisukkeilla (kinuskikastike, ruskistettu voi, granola, jouluinen omenahillo, mustikkahillo) ja jälkiruoka. Täyden vatsan kanssa menin Sanomatalon verenluovutukseen. Hemoglobiini 146, sitä se sienten syöminen tekee! Reipas sairaanhoitaja kehotti menemään luovutuksen jälkeen kahville. Nyt ei jaksa, sanoin ja kerroin Oodin lounaasta. Kyllä aina yhden pullan jaksaa, väitti tämä.

Kävelin HAM:iin katsomaan Marguerite Humeaun hienon näyttelyn "Soihdut". Teoksissa on käytetty kaikenlaisia tekniikoita ja materiaaleja, lasiset pollukatkin näyttivät aivan huurteisilta viinirypäleiltä. Ja valkoisen "norsun" ääntely oli sydäntäriipivän murheellista. Toisessa salissa on vielä esillä Ars Fennica -näyttely ja sain taas lipun, jolla voi äänestää mieleistään taiteilijaa.

Kukontorin joulutori olisi avautunut vasta neljältä, en jäänyt sitä odottamaan, vaan ennen kotiin lähtöä käväisin Tuomaan Markkinoilla. Pisin jono näytti johtavan Korean Snacks -kojulle.

Kaisa, Pihla ja Maija käväisivät illalla tuomassa joulutervehdykset. Heidän lähdettyään katsoin Areenasta Akuutin Lohtu-jakson, Ani Kellomäen toimittamassa ohjelmassa vieraili mm. Esko Valtaoja.

Joulukuun kirjoja;

J. P. Pulkkinen "Sinisiipi". Vantaa-trilogian ensimmäinen osa. En yleensä lue dekkareita, vaikka seuraankin BBC:n rikossarjoja. Tässä kiinnosti lähinnä tutut kaupunginosat. Hyvin kirjoitettu ja päässäni näin tapahtumat kuin tv-sarjassa. Löytyy ruumis, sitten toinen. Ja kolmas. Murhia tutkivat poliisit tulevat kirjassa tutuiksi, mahtavatko jatkaa muissakin sarjan kirjoissa?