Trogir

Bussi lähti Splitistä ajallaan, matka (yht. 14,40 + laukkumaksut 2,60) kesti tunnin verran. Kävelymatka Studio Apartman Brunoon ei ollut pitkä ja isäntä odotti meitä talon ulkopuolella. Saimme kauniin huoneemme, vaihdoin lyhyempää vaatetta päälle ja lähdimme uudelleen ulos. Majoituksen varasin Hannun toiveesta läheltä bussiasemaa ja mantereen puoleisia rantoja. Niillä on kuitenkin niin likainen vesi, että minä en ainakin ui siellä (eikä uinut Hannukaan). 

Trogir on vanhastaan tuttu (nyt jo kuudes kerta) ja sen sijainti Kaštelan lentokenttään nähden on erinomainen reissun viimeiseksi kohteeksi.Teimme niin kuin ennenkin; ostimme Big Maman hyvät tortillakebabit, jotka söimme puistonpenkillä istuen. Hannu oli taas sitä mieltä, ettei tänään tarvitse syödä enää mitään. Ostin kuitenkin Konzumista salaattiaineksia, hedelmien ostamisen jätin huomiselle torikäynnille, unohtaen että huomenna on sunnuntai.

 

Suihkun ja torkkujen jälkeen Hannu testasi tämän huushollin kapselikahvikoneen, kyllä niitä riittääkin monta erilaista. Pyhäkellot soivat viideltä ja kuudelta. Sen jälkeen alkoivat autojen torvet soida ja renkaat vinkua; onhan lauantai ja Trogirissa vietettiin monia häitä. Tarkoitukseni oli lähteä vielä ottamaan auringonlaskukuvia, mutta nyt ei jaksa. Ja onhan noita täällä jo otettu. Oli niin mukava istua varjoon jäävälle parvekkeelle. Näköalalla ei voi kehua, se on suoraan parkkipaikalle (jossa on myös yksi suomalainen auto parkissa), mutta vehreyttä riittää tännekin. Tein meille salaatin, johon käytin suolapähkinöitä ja purkkijuustoa, jonka taas luulin (väärin!) olevan jonkunlaista fetaa. Vähän suolaa ja paprikajauhetta päälle, niin johan kelpasi. 

Netin mukaan Konzumin piti olla auki 8.00-20.00 vaan ei ollut, eikä mikään muukaan kauppa. Ostin torilta hedelmiä ja leipomosta hyvän siemenleivän. Aamiaisen syötyämme puin uikkarin alle ja lähdin oikoteitä kävellen Okrug Kornjin hienolle rannalle. 

Okrug Kornji

Okrug Kornjissa on Trogirin hienoin ranta. Harmi, ettei Hannu tällä kerralla kyennyt kävelemään sinne ylös-alas mäkiä. Olisi pitänyt ottaa taksi, tai kumivene, kuten tyttärensä ehdotti. Rannalla on kolikoilla toimivat suihkut ja useita, ilmaisia ja siistejä vessoja.

Vähän on raskasta lomalukemista, onneksi välillä voi käydä uimassa (toimiston lukupiirin valinta).

Palasin kotiin suihkuun ja lähdimme yhdessä syömään.

Hannu oli valinnut Konoba Poon Pijatin (kuulostaa aivan aasialaiselta), jonka hetken harhailun jälkeen löysimme. Hyvät oli ruuat ja ihana tarjoilija. Onneksi jätimme tilaamatta talon salaatin, Dalmatian plate ja frittimustekalat riittivät mainiosti. Hetken huilin jälkeen istuimme partsille kahvittelemaan ja lukemaan. Hannu oli jo seitsemältä maski naamassa menossa nukkumaan, kun tein meille hedelmäisen juustosalaatin. Istuimme taas pimeässä illassa tuijottamassa tähtitaivasta. Jossain naapurissa oli bänditreenit, kaikesta päätellen ainakin rumpali oli päissään. Niinpä!

 

Kirkonkellot soivat maanantaina 5.30 ja nousin sulkemaan parvekkeen oven. Kauppaan ei ollut asiaa, lähdin aamiaisen syötyäni taas Okrug Kornjiin uimaan. Kiersin Trogirin vanhan kaupungin nyt toista kautta. Kyllä oli porukkaa!
 

Kävelin taas oikoteitä pitkin Okrug Kornjiin. Alamäissä nuoret miehet laskettelivat skuuteilla aivan hullun rohkeina, vauhtia oli taatusti enemmän kuin autoilla. Ja tietenkin ilman kypärää tai muita suojia. Rannalla kerättiin jo merestä pois "pomppulinnat" ja ne pestiin painepesurein. Kaikesta päätellen kausi on loppumassa, vaikka turisteja riittää niin Splitiin kuin Trogiriin. 

Kävin taas ihanasta paikasta uimassa, kuivattelin hetken ja vaihdoin penkillä istuen kuivat vaatteet. Eilisestä baarista oli Tomppa loppunut (huomenna tulee lisää), toiselta terassilta löytyi tummaa olutta. Harkitsin niemen kiertämistä leirintäalueen kautta, mutta päätin kuitenkin oikaista suoraan mäen yli. Hain Konzumista lisää mehua ja hyvän rosén.

Kävin suihkussa ja lähdimme syömään. Ehdotin, että haemme tänään eväät Big Mamasta ja kulutamme huomenna aikaa jossain ravintolassa. Sitähän riittää, kun meillä on Finskin iltalento. Kämpän check out on 11.00 mikäli seuraavat asukkaat tulevat ajoissa. En siis enää ehdi uimaan. 

Illan tullen tyhjensin jääkaapista salaattiaineet ja istuimme parvekkeelle syömään ja katsomaan, kun Venus näkyi sitä kirkkaammin, mitä tummemmaksi taivas muuttui.

Split on edelleen niitä kenttiä, joille ei voi tehdä check-inniä etukäteen. 

Viimeistä viedään (22. päivä)! 

Olisin sittenkin ehtinyt aamu-uinnille, rouva laittoi viestin, että voimme pitää asunnon viiteen saakka. Olin jo käynyt hakemassa lämpimät sämpylät ja enköhän ole jo uinut tarpeeksi. Mukava tietää, että tarvittaessa voimme vielä käydä suihkussa. 

Lähdin etsimään meille sopivaa lounaspaikkaa vanhasta kaupungista. Tapasin uudelleen seinäjokelaispariskunnan, johon eilen törmäsin uimarannalla. He saapuivat eilen ja ovat viikon matkalla.

Kävelin toisen sillan yli Ciovon saarelle ja katsastin uimarannan, joka oli lähirantamme, kun majoituimme kerran ylös mäkeen.

Teimme treffit rantakadulle, otimme oluet ja lähdimme katsomaan ehdottamiani ravintoloita.

Valinta osui Bistro Jamboon, jossa tilasimme yhteisen shopska salaatin, čevapit ja mustekalat. 

Palasimme viimeisen kerran kämpille, suihkun jälkeen keitin kahvit ja istuimme parvekkeella. Lentokenttä on niin lähellä, että bussimatka (2×5€) ei kauan kestänyt. Yllättäen minun laukkuni painoi 9 kiloa ja se lähti ruumaan. Hannun rinkka 6 kiloa, kuka siis kantaa pesuaineet ja kahvit? Kahvipaketti muuten riitti kolmelle viikolle, kun saimme joissakin majoituksissa keitellä kapselikahveja. Turhia vaatteita oli molemmilla mukana (ja minulla sandaalit), kun sää suosi ja käytimme koko ajan samoja (siis omia) kesävaatteita ja pestiin niitä välillä. 

Kotiin! 🇫🇮

Naapurin Soili oli hoitanut postit ja kukat. Verannalla odottivat synttärikukat, kortti ja karkit. Yksi päivä kotona ja heti lähdin sienimetsään! Hannu jäi kotiin tyhjentämään pyykkikonetta ja putsasi sienisaaliini, kun lähdin käymään kaupassa ja kirjastossa. Tein sienirisottoa, illalla Hannu tyhjensi omenat viinisaavista ja maistoimme lasilliset. Ei ollut käynyt liian kuivaksi, vaikka pulputtikin vielä harvakseltaan, kun tulimme yöllä kotiin.

Lokakuun kirjoja;

Kalle Päätalo "Kunnan jauhot". Iijokisarjan kolmas osa. 

Trogir, Čiovo

Bol, Brač

Franka tuli aamupäivällä kertomaan, että normiaika ulos kirjautumiselle on 10.00 ja mitenhän se sopii meille. Pyysimme tunnin verran lisäaikaa, vaikka olimmekin jo pakanneet. Katamaraani Bolilta Splitiin lähtisi 11.55. Juttelin mukavia emäntämme kanssa ja jaoin hänelle Zeljkan vinkin (liitua) keittiössä mellastavia muurahaisia vastaan. Hän toivoi näkevänsä meidät uudelleen, eihän sitä koskaan tiedä!

Bol, Brač

Odottelimme aluksen saapumista rantakahvilan terassilla. Katamaraani tuli ajallaan ja sisällä oli hyvin tilaa. Matka Splitiin kesti vajaan tunnin. Lähtiessämme näytin Hannulle katamaraanin ikkunasta eilisen patikkamatkani päätepisteen - Vidova Gora - Kroatian saariston korkeimman kohdan. Aika huikealta matka näyttikin näin alhaalta päin katsottuna.

View from our terrace, Apartment Salov

Bussi Trogiriin lähtisi vasta kahdelta, kävin postissa vaihtamassa lisää valuuttaa (kurssi 7,21). Posti menikin lauantaista johtuen yhdeltä kiinni. Saavuimme tutulle Trogirin bussiasemalle, haimme Konzumista ruokaa ja juomaa mukaan ja nousimme kujia myöten uuteen majapaikkaamme, Apartment Saloviin. Rouva jo odottelikin meitä ja saimme ihastuttavan kaksion hienolla näköalalla Trogirin kaupunkiin. Keittiö on erinomaisen hyvin varustettu, harmi että olimme ostaneet niin paljon leivänpäällysteitä, tässä keittiössä olisi ollut ilo kokkailla. Jääkaapissa odotti kaksi litraa tuoremehua ja pöydällä vadillinen hedelmiä. Kaikki sekä kylppärissä että keittiössä on kovin korkealla tällaiselle persjalkaiselle. Onneksi en tarvitse kylppärin peilikaapin pistorasiaa, sinne yltääkseni tarvitsisin tuolin alleni. Hyvästä varustelusta (mm. tiskikone, pyykinpesukone, silitysrauta ja -lauta, jopa kahvinkeitin) päätellen epäilenkin, että asunto on sesongin ulkopuolella jonkun muun (paljon meitä pidemmän) koti ja alakerrassa asuva vanhempi pariskunta hoitaa kaikki hommat lomakaudella.

Čiovo

Majoituttuamme kävelimme takaisin Trogirin keskustaan ja päätimme, että yksi kerta sitä lajia saa riittää ja etsimme mukavaa ruokapaikkaa.

Konoba Storija

Sellainen löytyi vanhan kaupungin laidalta; Konoba Storija. Vaikka olimme olleet päivän vähällä ruualla ja yhteinen alkupalalautanen näytti pienikokoiselta, söimme itsemme taas ähkyyn. Taitavat friteeratut mustekalat riittää tällä reissulla.

Čiovo

Loppuillan istuimme omalla terassilla ihaillen alapuolella avautuvaa näkymää seuraten samalla vilkasta iltalentoliikennettä. Ihan kuin kotona olisi! No ei ehkä näköalan puolesta.

Sammutimme ilmastoinnin yöksi ja oli varsin kuuma, vaikka jätimmekin ikkunat auki. Vasta aamuyöstä sain nukuttua kunnolla. Seitsemältä alkoi lentoliikenne ja läheisen kirkon kellot soittivat hilpeää sävelmää.

Čiovo

Vaikka reiteni kiljuivatkin kivusta mäkisessä maastossa, kävin aamulla alakaupungin leipomossa ja aamiaisen syötyämme lähdin päivän kävelylenkille. Suorinta reittiä rantakadulle ei tahtonut löytyä ja laskeuduin sinne pitkin kivistä kinttupolkua. Mitä pidemmälle Trogirista kävelin, sitä kirkkaammaksi vesi muuttui ja sitä mukavampia uimapaikkoja löytyi. Parissa oli jopa suihkut ja vaatteidenvaihtokopit.

Arbanija

Tein saman kävelylenkin Arbanijaan kuin viime syksynä. Tällä kerralla asumme samalla puolella saarta ja matka olikin yllättävän lyhyt. Käytyäni hautausmaalla mietin, mihin lähteä. Olimme sopineet treffit Big Mamaan vasta yhdeksi, minulla oli reilu tunti käytettävissä.

Ei muuta kuin mäkeen, kuinkas muutenkaan! Kävelin saaren toiselle puolelle, Okrug Gornjin. Olihan hikinen mäki kulkea, muutama fillaristikin siellä punnersi. En halunnut laskeutua alas rantaan saakka, sillä se on vuorossa huomenna. Kävelin asutusten läpi (täällä ei todellakaan ole pelkoa jäädä ilman majapaikkaa), lopulta ohi meille tutun Apartments Panoraman ja siitä suorinta tietä alas Čiovon sillalle, jossa meillä oli treffit. Myöhästyin vain kymmenisen minuuttia. Kilometrejä kertyi mittariin taas 14.

Big Mama

Tämäkin oli etukäteen sovittu; lounaaksi syömme Big Maman tortillat. Niitä odotellessa kävin torilla (auki myös sunnuntaina) ostamassa pussillisen kuivattuja viikunoita vanhalta mummolta. Istuimme puistonpenkille syömään tortillat, jälkkäriksi ostimme hyvät jäätelöt. Kavuttuamme ylös kämpille vaihdoin vielä vaatteet ja laskeuduin uudelleen rantakadulle. Kävin lähirannalla uimassa, yllättäen siinäkin on suihku ja pukukoppi. Viereisellä terassilla oli häävalmistelut meneillään; Rammstein rämähti soimaan, kun kajareitten kestävyyttä koeteltiin. Hääparia varten oli kukin somistettu kaari ja valkoiset muovituolit vieraille. Suihkun jälkeen vetäydyimme siestalle. Lounas oli ollut sen verran tuhti, että pysyimme loppuillan kämpillä. Ihailimme taas illan pimentymistä ja nautimme +24 asteen "viileydestä". Lentokoneet laskeutuivat, tähdet syttyivät, me söimme hyvää juustoa ja hedelmiä punkun kera.

Jätimme taas ikkunaluukut auki ja yö oli viileähkö. Hääjuhlat rantahotellilla jatkuivat pitkälti yli puolenyön, muuten olikin hiljaista. Arkipäivästä johtuen kirkonkellot aloittivat kalkatuksen jo kuudelta. Yhdeksältä jätin Hannun nukkumaan ja lähdin leivän hakuun. Naapuritalon pihalta kuului omituista ääntä ja yritin paikallistaa sen pihan puista olettaen, että siellä joku lintu kujertaa. Takaisin tullessani huomasin, että pihalla on kymmenkunta erikokoista kilpparia, ihan vauvoista parikymmentäsenttisiin. Söimme aamiaista terassilla, kun isäntämme Ivan toi meille pihalta poimimiaan viinirypäleitä. "If you are happy, I'm happy". Mahtava paikka, suuri suositus!

Päivän agenda oli lähteä saaren toiselle puolelle, Okrug Gornjin rannoille uimaan. Mäkitreenistä ei siis vältytty viimeisenäkään reissupäivänä.

Okrug Gornji

Meri on sillä puolella saarta tyynempi ja vesi kirkkaampaa. Uituamme yritin käydä jossain rannan suihkussa, mutta niistä ei jostain syystä tullut vettä. Vessoja sentään on useita ja yhdessä niistä kävin vaihtamassa pois uikkarit ja huljuttelin vähän yläkroppaa lavuaarissa. Tasasimme uintioluen ja lähdimme kävelemään rantaa reunustavaa tietä pitkin kohti Trogiria. Oikaisimme taas alas kaupunkiin Apartment Panoraman kohdalla, kävelin edeltä kauppaan ja treffasimme Big Maman kioskilla. Söimme puistonpenkillä istuen hyvät kanatortillat (salaatteja ja keittoja saa kotonakin) ja palasimme kämpille. Tämä päivä oli toisinto eilisestä; ei enää jaksettu lähteä keskustaan, vaan vietimme leppoisan iltapäiväsiestan ja illan terassilla istuen. Oli pakkokin tyhjentää jääkaappia; sillä aamulla on lähtö lentokentälle.

Tein taas etukäteen reissubudjetin (kahdelle) ja tämä kyllä yllätti minutkin; alitimme arvioni noin 500 eurolla! Neljän viikon varsinaiset matkakulut olivat 620€ per nuppi, sisältäen lennot 142,00 majoitukset 380,00 ja siirtymiset 98,00. Ei paha!

Söimme viimeisen aamiaisen Balkanilla ja pakkasimme tavarat. Kun menimme pihalle, Ivan tarjoutui viemään meidät kentälle. Hienoa, vaikka olimmekin siellä nyt turhan aikaisin. Terminaalissa oli väljästi tilaa, teimme ostoksia ja odottelimme lennon lähtöä.