Lauantai, pitkä paluupäivä Pulasta kotiin

Guest House Casa Mia, Rovinj

Lauantaina taivas oli pilvinen, ilma kosteankuuma. Luovutimme huoneemme kymmeneltä, saimme jäädä patiolle kuluttamaan aikaa. Ei huvittanut enää lähteä kaupungille hikoilemaan, kun suihkua ei ollut käytössä. Yhden jälkeen lähdin kävelemään bussiasemalle, isäntämme oli luvannut skootterikyydin Hannulle. Heitin kortit postiin ja kävin ostamassa meille liput Pulan bussiin. Sitä odotellessa otimme lähtöoluet kahvilan terassilla.

Vajaan tunnin bussimatkalla ohitimme pari mukavan näköistä, harmaata kivikylää, kuten Bale-Valle ja Vodnjan. Jälkimmäisen läpi puksutti graffitteja täyteen maalattu lähijuna, sinne voisi halutessaan tehdä päivämatkan Pulasta.

Kuusi vuotta sitten, kun edellisen kerran olin Pulassa, linja-autoaseman läheisyydessä oli mukava olutbaaari, jossa sai hyvää ruokaa. Sitä ei enää ole, sen sijaan kolme kahvilaa, leipomo ja linja-autoaseman tarjoamat palvelut. Kävelimme helteessä vanhaan kaupunkiin syömään. Hyvän kokemuksen saattelemana astelimme Pizzeria Jupiteriin.

Pizzeria Jupiter, Pula

Annokset olivat valtavia, mutta mustekaloja ei tule syödyksi vähään aikaan. Palasimme bussiasemalle ja jäimme kahvilan terassille odottamaan shuttle-bussia. Niitä menee todella harvoin ja meillä oli vielä kentälläkin runsaasti aikaa kulutettavana. Samaan aikaan, kun saavuimme kentälle, alkoi sataa kaatamalla. Kahdeksan jälkeen saapui ennustettu ukkonen ja se siirsi meidänkin koneemme lähtöä puolellatoista tunnilla. Koneessa oli hyvin tilaa ja Hannu siirtyi kakkosriviltä vapaana olevalle ykkösriville, jossa sai jalat oikaistua. Muitakin jalkavaivaisia oli kyydissä, yhdelle miehelle oli varattu koko rivi, jotta hän voi nousun jälkeen asettua makuulle kinttu kipsattuna. Kyytiin kuskattiin myös pahasti ontuva venäläinen nainen, heitä molempia oli Vantaalla vastassa kenttähenkilökunta pyörätuolien  kanssa. Olivatko pyöreät rantakivet vai kaupunkien liukkaat katukivetykset olleet liian petollisia? Laskeuduimme yhden, kahden aikoihin. Oli ihanan leppoisa yöilma. Ja ihanan hiljaista!

Kroatia saa puolestani olla rauhassa ainakin toistaiseksi. Eihän maassa mitään vikaa ole, mutta yhdistelmä elokuun helle-turistit-ruuhkaiset turistikohteet ei ihan uponnut. Toisaalta esimerkiksi Rovinj on niin kaunis paikka, että Norwegianin jatkaessa edullisia lentoja Pulaan, Rovinjiin voisin palata joku kevät tai myöhäisempi syksy. Ja Kroatian saaristohan on vallan ihastuttava. Istriasta pääse helposti myös Italiaan, mutta miksi lähteä kalliimpaan maahan, kun Istrian kohteet ovat niin italialaisia (kieltä myöten)?

Pula, Kroatia

Meillä oli iltapäivälento, joten ehdimme pakata ja syödä rauhassa kotona. Onneksi ei satanut, pääsimme kuivina juna-asemalle. Pelkillä käsimatkatavaroilla ei paljon tarvinnut jonotella tai odotella. Lento oli ajassaan, mutta perillä odottelimme lentokenttäbussin lähtemistä kovassa helteessä. Emäntämme Gordana odotti meitä kärsivällisesti Pulan bussiasemalla ja kuskasi meidät huoneistoomme. Hänen poistuttuaan mekin lähdimme kävellen keskustaan.

Kävelimme lähelle satamaa, mutta ei siellä sen viileämpää ollut. Istuimme yhden baarin terassille ja maistoimme tryffeliolutta, olipa aika erikoista. Kävimme katsomassa Gordanan suositteleman Jupiter pizzerian, mutta sinne oli tolkuton jono ja jäimme "ravintolakadun" varrelle kahden tädin pitämään Dva Ferala -ravintolaan.

Dva Ferala

Syötyämme kävelimme takaisin kämpille ja ehdin vielä hakea kaupasta juomat ja aamujogurtit. Istuimme hetken kuumalla parvekkeella, ei täällä taida lämpötila laskea yölläkään.

Eksoottinen helle jatkui läpi yön, onneksi huoneistossa on ilmastointi. Mittari näytti jo aamusta +32. Kävelimme satamaan, matkalla kävin pankissa vaihtamassa lisää kunia paremmalla kurssilla (7,35 vrt. Forex 6,93). Satama on pieni, eikä siellä paljon nähtävää ole. Söimme jäätelöt ja lähdimme vanhan kaupungin kujille.

Nousin linnoitukselle ja kapusin myös ylös torniin, josta avautui hieno näköala kaupunkiin ja merelle.

Hannu oli kävellyt perässäni ylös mäelle ja laskeuduimme yhdessä ravintolakadulle. Jäimme lounaalle Da Ena Trattorian terassille. Kotimatkalla kävin varaamassa pöydän illaksi Pizzeria Jupiterista. Siihen ei ensin meinattu suostua, mutta Hannun syntymäpäivään ja kainalosauvoihin vedoten sanoin, ettei hän voi seistä jonossa kauan.

Kävelin amfiteatterin ympäri, sen reunoilla on useita mukavan näköisiä kahviloiden/baarien terasseja, joista on hieno näköala amfiteatterin läpi merelle.

Cafebar Scala

Siestan jälkeen kävelimmekin ylätietä amfiteatterille ja nautimme aperitiivit Cafébar Scalan terassilla. Kävelimme Jupiteriin ja saimme varaamani kahdenhengen pöydän. Synttäri-illallinen muodostui salaateista ja yhteisestä pizzasta. Ei emäntämme turhaan kehunut paikan ruokia!

Pizzeria Jupiter

Kun alkukesästä suunnittelin tätä reissua, päätin että siirrymme Pulasta kauimmaiseen kohteeseemme eli Novigradiin. Siitä on sitten helppo valua takaisin Pulaan. Kun illalla tarkistin majoitusvaraukseni, huomasin, ettei se ole lähelläkään Novigradia vaan Karigadorissa. No, rannallehan minä halusin... Lähetin majapaikkaan viestin ja kyselin kyytiä Novigradin bussiasemalta. Ei onnistunut, sen sijaan ehdottivat taksikyytiä. Aamuyöstä ajattelin, että bussi, johon meillä on e-liput Pulasta Novigradiin, saattaa jatkaa matkaa ja voimme hypätä kyydistä Karigadorissa.

Kohti Kroatiaa, yhdeksännen kerran

Minun piti lähteä elokuussa Saariselälle patikoimaan, mutta sain toukokuussa viestin, että reissu peruuntuu vähäisen osanottajamäärän takia. Norwegian pisti taas sopivasti lennot tarjoukseen ja varasin meille lennot Kroatian Pulaan. Tarkoitus on koluta Istrian niemimaata, samalla tulee testattua kuumuuden sietokykymme. Yleensähän me matkustamme etelään vain keväisin tai syksyisin.

Olen tehnyt 10 reissua Balkanille, niistä yhdeksällä olen käynyt myös Kroatiassa. Kertoo ehkä jotain siitä, että pidän maasta. Toinen hyvä syy siellä käymiseen on Dubrovnikissa asuva Zeljka, mutta sinne suuntaan emme nyt lähde. Pienessä pulassa olen ollut monesti, mutta Kroatian Pulassa vain kerran.