Kylttyyriä, kylttyyriä!!!

Poissa ollessamme syksy oli saapunut Suomeen ja Lapissa satoi ensilumi. Oli ollut pitkään kuivaa ja Keravanjoki virtasi aivan matalana. Ennen reissua kävin vielä uimassa ja jokeen mennessä ei kauan tarvinnut kitua, kun pääsi jo uimaan. Kävelylenkillä ihailin ruskaa ja taivaalla kiljuvaa kurkiauraa. Jonkun puutarhapalstalla kasvoi komeaa lehtikaalia, en arvannut pihistää yhtään, vaikka arvelenkin lehtikaalin jäävän yöpakkasten armoille.

Kävin Maijan kanssa Tikkurilassa lounaalla ja katsomassa Tanskalainen tyttö -elokuvan, joka on liikuttava ja kauniisti kuvattu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tanskalainen_tytt%C3%B6_(elokuva)

Musiikkia! Hakasalmen huvila

Kaupunginmuseon oleskelutila

Hannua kiinostavat Helsingin historia ja kaikki pienoismallit, Kävimme yhdessä katsomassa Hakasalmen huvilan Musiikkia! -näyttelyn sekä Sederholmin talon näyttelyt. Näytin hänelle myös Kansallismuseon salaisen puutarhan, josta keräsin pudonneita omenia kassiin. Istutuslaatikoissa oli mansikanraakileita ja komeita kesäkurpitsoja. Lounaan söimme Kukontorin India Housessa ja ennen kotiinlähtöä kävimme oluella Kaisaniemenkadulle evakkoon muuttaneessa Black Doorissa. Naapurit vasta lähtivät Linnanmäen valokarnevaaleille kun me jo tulimme kotiin.

Seuraavan viikon matinealeffana oli Kate Winsletin tähdittämä, loistava "The Dressmaker".  Sen jälkeen olikin kiire Naisten Pankin kokoukseen, jossa puhuimme loppuvuoden tapahtumista ja suunnittelimme vähän myös tulevaa vuotta. https://en.wikipedia.org/wiki/The_Dressmaker_(2015_film)

Ennen mammografiaan menoa kävin katsomassa Galleria Art Kaarisillan näyttelyn "Koskettavin veistos", Tuulan kanssa lounaalla JuFussa ja HAM:ssa katsomassa Yayoi Kusaman mainion näyttelyn "In Infinity".

Yayoi Kusama

Yayoi Kusama "Phalli's Field" (perjantain kuva "Pallit pellossa")

Illalla Hannu pullotti omenaviinin, se saa kellarissa kypsyä ja kirkastua vielä pulloissaan.

UMO in Savoy

Marraskuu pärähti mukavasti käyntiin UMO:n ilmaisella päiväkonsertilla Savoyssa. Kuuntelin sen Amin ja Tuulan kanssa, sen jälkeen kävimme Kiilassa lounaalla. Seuralaisiani eivät näyttelyt nyt kiinnostaneet, ennen kotiinlähtöä kävimme Vltavassa yksillä. 

Ennen yöpakkasia siirsin Mårbacka-pelargoniani tyttöjenhuoneeseen talvehtimaan. Se on vielä täynnä nuppuja, enkä raskinut heittää suurta kukkaa poiskaan. En ole ennen yrittänyt pitää pelargonioita hengissä talven yli, saa nähdä onnistunko. Viimeksi yritin säästää suuren maljaköynnöksen ja siitä syntyi vain tuhottoman paljon roskia. Kellari on talvehtimiseen liian pimeä, vinttihuoneet pidämme käytön puutteen takia viileinä ja ikkunoista tulee valoa. Ajoitus osui nappiin, sillä marraskuun alussa satoi ensilumi Vantaallekin. Teimme Ellin kanssa pitkän kävelylenkin tuulessa ja tuiskussa.

Kun alkuvuodesta remontoimme eteisen, oli pakko laittaa umpeen eteisen ja verannan välinen (entisen ulkoseinän) ikkuna eteisen puolelta. Emme kuitenkaan halunneet irrottaa koko ikkunaa, vaan se jäi toimettomana oleilemaan verannan seinään. Minulla oli idea laittaa siihen joku vaihtuva "näyttely". Vihdoin sain sen aikaiseksi. Ledivaloin valaistussa ikkunassa on matkakuviani eri reissuilta.


Syksyn kirjoja:

Pajtim Statovci "Kissani Jugoslavia". Luin kirjan melko pian sen ilmestyttyä ja pidin kovasti nuoren kirjailijan tyylistä. Teos on niin monikerroksinen ja täynnä symboliikkaa, että moni asia jäi askarruttamaan. Siksi luinkin kirjan mielelläni toiseen kertaan, kun se tuli valittua lukupiiriin. Ihan kaikki ei edelleenkään auennut minulle, mutta Balkanin alueen kertomukset kiinnostavat aina. Sukupuoliroolittomuus/homous, monikerroksisuus, perheväkivalta, maahanmuuttajien ongelmat, kaikkea näitä käsiteltiin. Ajoittain kirja oli jopa hauska ja kirjoitustyyli on kyllä lyömätön. Odotan innolla saavani käsiini Pajtim Starovcin uuden teoksen.

Balkan 2016, reissu heitetty

 
Balkanin kierros onnistui kaiken kaikkiaan suunnitelmien mukaan. Kävimme muutamissa tutuissa ja muutamissa uusissa kohteissa. Hannu sai Makedoniasta maapisteen. Maat eivät juurikaan eroa toisistaan. Jos minut olisi pudotettu jonnekin tietämättäni, olisi ollut vaikea veikata, olenko Serbiassa, Bosniassa, Albaniassa vai Makedoniassa. Gjirokastër erosi muista kohteista hienolla arkkitehtuurillaan. Ihmiset olivat kaikkialla ystävällisiä ja avuliaita.

Minun päätöksestäni matkakohteeksi tuli Balkan ja odotusteni mukaan pääsin usein uimaan. Viimeistä viikkoa lukuun ottamatta sää oli kesäisen lämmin, lähes helteinen. Majapaikkojen valinnassa onnistuimme hyvin, useimmat olivat tilavia apartmentoksia, lähes kaikissa muissa oli tarjolla aamiainen.

Tuliaiset jäivät ostamatta, kun olen niin huono shoppailemaan. Kotiin tuli ainoastaan ayvaria, rouhittua paprika-mausteseosta ja yksi makedonialainen valkoviini. No Hannu tietenkin osti itselleen uuden leikkiauton (Trabant). Olin tehnyt kohtuullisen budjetin (käyttörahaa Albaniassa ja Makedoniassa 30€/päivä/hlö + majoitus, Montenegrossa 40€), mutta se alittui alhaisen hintatason ansiosta. Lonkkiin kertyi taas pari lisäkiloa, ruoka oli hyvää ja olisi pitänyt liikkua enemmän. Totuin taas hyvään, vahvaan kahviin ja kotona on pistettävä pari ylimääräistä mittaa puruja keittimeen.

Kotona kaikki oli kunnossa, Soili oli hoitanut kukat hyvin ja vaarin kaktus kukkii komeasti. Pihapuissa on vielä jonkun verran lehtiä, mutta pian on aloitettava haravointihommat. Laitoin kukkapenkit kuntoon, Hannu lupasi ajaa nurmikon vielä kerran, niin pääsen vähemmällä haravoimisella. Kylpyhuoneessa "poika" pulputti enää harvakseltaan, omenaviini on käynyt lähes loppuun.

Tulin reissusta kotiin kapreissa ja kesäkengissä, maanantaina oli otettava saappaat ja käsineet käyttöön, kun lähdin äitiä katsomaan. Jatkoin zumba- ja joogatunteja, luvassa on myös elokuvia, taidenäyttelyitä ja Noelin hoitokeikkoja. Syksy saa tulla! 

ps. Suomen mediassa moititaan mustaan pukeutuvia kansalaisia. Hyvät toimittajat; menkää Balkanille, niin voitte todeta, että siellä ei syysauringossakaan tunnusteta mitään muuta väriä kuin mustaa. Minä vadelmanpunaisessa takissani olin taas se, joka ei kuulunut joukkoon.