ARS17, JuFu ja Kansallismuseo

Terveisiä sähkömiehellemme!

Virtapiirit uusiokäytössä

illusia reissun päällä?

Pidin perjantaina Helsinki-päivän ja ensimmäiseksi kävin katsomassa Kiasman ARS17-näyttelyn. Oli sen verran erikoista ja välillä lähes pelottavaakin taidetta, etten ihmettele, miksi lapsille oli laitettu omat kierroksensa. Elävistä madoista tuli mieleen Duudsonien HP, joka toi Kokkisotaan purkillisen matoja.
 

Kävin välillä tankkaamassa Rautatientorin JuFussa sushia, ennen kuin menin katsomaan Kansallismuseon näyttelyt, mm. Julkinen ja kätketty Suomi.

Työpajassa olisi voinut Pride-viikon hengessä tehdä paperihahmoja sateenkaaren väreissä. Kävin konttorilla kahvilla ja Annelin alkavan loman kunniaksi Vltavassa yksillä.

Lauantaina pyörähdimme Hondalla Hyrylään Pekan pyöräliikkeeseen. Jokohan Onnille kelpaa/mahtuu tämä krossikypärä? Budget Sportin alesta ostin itselleni McKinleyn 45+10 litraisen rinkan ja koska Merrelleitä ei ollut minulle sopivia, palasin merkkivalinnassa Salomonin trekkareihin, jotka ovat noin 1½ numeroa isommat kuin tämän hetkiset vaelluskenkäni. Ehkä varpaankynnet säästyvät seuraavalla vaelluksella?

Kesän kirjoja. Luen tällä hetkellä kolmea kirjaa, riippuen kirjaston eräpäivästä tai kirjan keveydestä (pokkari sopii junalukemiseksi):

Riikka Pelo "Jokapäiväinen elämämme". En ole koskaan ollut isommin kiinnostunut Venäjän historiasta, mutta kehuttu kirja sai minut tutustumaan aiheeseen. Aljan ja hänen runoilijaäitinsä Marina Tsvetajevan tarina vuosilta1923-1941 kuljettaa lukijaa Prahan ja Pariisin kautta Moskovaan. Kehenkään ei voi luottaa, kaikkia pitää tarkkailla ja kaiken ylle leviää Stalinin terrori ja sodanuhka.

Aravind Adiga "Valkoinen tiikeri". Humoristisesti kirjoitettu, loistava kuvaus monivivahteisesta Intiasta. Nuori, yritteliäs poika kasvaa kahden kulttuurin välissä ja hänestä tulee aikuisena menestynyt liikemies (rehellinen bisnesmies Intiassa?). Yllättävän samoja vaikutteita löysin Hosseinin kirjasta, jonka luin seuraavaksi.

Khaled Hosseini "Ja vuoret kaikuivat". Vaiherikas sukutarina Afganistanista, tarina kuljettaa lukijan myös Amerikkaan, Pariisiin ja Kreikan Tinokselle. Pienet sisarukset erotettiin toisistaan ja vasta vanhemmalla iällä - liian myöhään - he löysivät uudelleen toisensa.

Eero Iloniemi "Viininviljelijan talo - elämää Mosel-joen varrella". Kehotin myös Hannun lukemaan tämän kirjan ja molemmat odotamme innolla syksyn reissua Mosel-joelle (Saksa + Ranska). Kirja perehdyttää Mosel-viinin saloihin, sen viljelijöihin ja joen varren kylien elämään ja nähtävyyksiin. Mikä parasta, Moselin rinteet voi myös patikoida. Ehkä jonain syksynä ehdin sinne vaellusreissulle?