Sarajevo

Emme enää aamulla tavanneet nuorta isäntäpariamme, kättelimme ja kiitimme Nerminin isää, kun jätimme mukavan asuntomme. Joimme vielä viimeiset kahvit Adema Bućan ukkokuppilan terassilla, ennen kuin kävelimme Mostarin bussiasemalle. Kaupungin ulkopuolella on vehreä puisto/bulevardi ja suurensuuri hautausmaa. Hannulle avautuivat aivan uudet maisemat, kun suuntasimme kohti Sarajevoa. Tie seurasi pitkään Neretva-jokea, ympärille levittäytyivät viiniviljelykset ja upea vuoristo. Matkan varrella bussi tuli aivan täyteen. Joki jäi taakse ja kun suuntasimme korkeammalle, pilvet tarrautuivat kiinni vuorten rinteisiin.

Downtown Penthouse

Saavuimme Sarajevoon liki aikataulun mukaisesti ja lähdimme kävelemään kohti asuntoamme. Olin lähettänyt Booking.comin kautta kaksi viestiä, joissa ilmoitin saapumisaikamme, mutta ketään ei ollut vastassa Downtown Penthousen luona. Lähetin vielä tekstiviestin, siihenkään ei tullut vastausta. Lopulta soitimme saamaamme numeroon. "Olen odottanut teiltä viestiä, koska olette perillä." Joku tyttö tuli tuomaan meille avaimet, esitteli nopeasti tilavan kattohuoneiston ja poistui paikalta. Purin laukusta vähän vaatteita kaappiin ja jalkauduimme kadulle. Tien toisella puolella tyttö huhuili ja kiikutti meille rasiallisen makeita leivonnaisia, korvaukseksi tunnin odottelustamme. Vein ne jääkaappiin ja jatkoimme kävellen matkaa lähellä olevaan vanhaan kaupunkiin.

Katedraali ja yksi "Sarajevon ruusuista"

Jo matkalla asuntoomme ohitimme yhden "Sarajevon ruusuista", sodanaikaisista veritahroista, joita paikallinen taiteiljaryhmä ylläpitää maalaamalla ne aina uudelleen. Vanhasta kaupungista niitä löytyy lisää. Sinne olikin yllättävän lyhyt matka majapaikastamme. Ohitimme ikuisen tulen ja siirryimme kävelykaduille ja vanhan kaupungin sokkeloisille kujille.

Sebilj

Yritin muistaa, missä viimeksi täällä söimme Marjukan ja Pirjon kanssa. Päätimme, että syömme tänään vain yhden kunnon aterian ja alkoikin olla myöhäisen lounaan aika. Pienen kujan varrelta löytyi mukava Barhana, jonka terassille jäimme istumaan. Vähänkö taas tilasimme liikaa; yhteinen bosnialainen alkupalalautanen, Hannulle pastaa ja minulle runsas salaattiannos. Jälkkäriksi vielä kahvit ja kirsikkarakia.

Barhana

Kävelimme kaupan kautta kämpille, sytytin tuikut terassille ja istuin sen sohvalle kirjoittelemaan. Suihkusta tuli vain kylmää vettä, joten iltapesut tuli hoidettua nopeasti.

Lähetin Bookingin kautta aamulla emännälle viestin, että kylpyhuoneessa ei tule lämmintä vettä. Lisäksi kerroin, että huoneisto oli likainen ja pölyinen, kun eilen saavuimme. Saimme neuvon laittaa boileri päälle eteisestä (ei toiminut) ja tiedon, että hänellä on ammattimainen siivoojaleidi huolehtimasta asunnosta. Ehkä minun pitäisi pestautua tänne siivoojaksi, olisin takuulla enemmän pro kuin nämä naiset. Lopulta emännän veli tuli vääntämään boilerin katkaisijan väkisin päälle veitsen avulla, itse emme siihen uskaltautuneet. Hän pahoitteli kovasti ja kyseli, miten voi korvata mielipahamme. Ei enää mitään makeaa meille, kiitos. Komistus kävi hakemassa meille hyvän punkun ja pyyteli kovasti anteeksi.

Latin Bridge

Taivas oli aamulla pilvien peitossa, mutta annas olla kun pääsin mäkeen, johan kirkastui. Kävelin joen vartta ohi Inat Kućan (House of Spite) ja lähdin siitä nousemaan kohti Kovaćin kaupunginosaa.

Yellow Fortress

Poikkesin näköalatasanteelle ja hain kaupasta vesipullon, olin epähuomiossa unohtanut omani jääkaappiin. Rapputreenit jatkuivat tänäänkin ja nousin yläkylään pitkin kapeita kujia.

Raunioita ja jalkapuolimiehiä riittää tähänkin kylään. Istahdin kahville Caffe Kamarjan terassille, josta oli kaunis näköala alas kaupunkiin. Kävelytie alas keskustaan tuli suuren hautausmaan sivuitse. Poikkesin yhdelle näistä murheellisista paikoista, jotka ovat täynnä Bosnian sodan (1992-1995) aikana haudattuja nuoria miehiä.

Kuten muistin, hautausmaan alapuolella on mukava kahvilakatu, joka johti minut suoraan Sebiljin aukiolle, jossa meillä oli treffit.

Sebilj

Etsimme sokkeloisilta kujilta mukavaa lounaspaikkaa ja päädyimme Restoran Kod Kemen terassille. Hyvät ruuat ja siisti paikka, suuri suositus!

Restoran Kod Keme

Rahanvaihdon (kurssi 1,95) kautta palasimme kämpille suihkuun ja siestalle. Hannu ripusti pyykkinarumme terassille ja huuhtaisin päivät pyykit. Illan pimennyttyä kävelimme vanhaan kaupunkiin, jossa monet ravintolat olivat jo täynnä. Jäimme Steak Housen terassille, paikka taisi olla enemmänkin turistien ja ryhmien suosiossa. Lihaa ei tehnyt mieli (annokset näyttivät valtavan kokoisilta) ja tilaamani kanacaesar ei ollut mitenkään erikoinen.

Bosnian sodan aikana kuolleitten lasten muistomerkki

Saimme ensimmäiset kirjat luettua ja vaihdoimme ne keskenämme. Perjantaille luvattiin ukkoskuuroja, mutta taivas selkeni taas aamupäivän aikana ja lähdin kävelemään pitkin joen toisella puolella olevaa jyrkkää rinnettä.

Suada and Olga Bridge (Ćirišhana bridge)

Ylitin Suada and Olga Bridgen, jolle ammuttiin Bosnian sodan ensimmäiset uhrit. Nousin maantietä myöten ylös päin, kartan mukaan sielläkin pitäisi olla isoja hautausmaita.

Jevrejsko groblje

Ensin löysin vanhan juutalaisen hautausmaan (Jevrejsko groblje) ja vaeltelin sen nurmikolla. Hautausmaalla on myös muistomerkki Auschwitz-Birkenaussa kuolleille juutalaisille.

At Mejdan Park

Tieni jatkui välillä alas kohti jokea, löysin mm. viime kertaisen majapaikkamme ja Sarajevon olutmuseon. Kävelin läpi Mejdan-puiston ja nousin uudelleen rinteille.

Siellä on suuri muslimihautausmaa, jonka suurin osa haudoista on peräisin vuosilta 1995-1996. Tuoreimpiakin on, joten tämä ei ole pelkästään sotilaiden hautausmaa. Laskeuduin takaisin keskustaan, meillä oli treffit Shelterin terassilla, saavuimme siihen molemmat omista suunnistamme juuri, kun katedraalin kirkonkellot löivät 12 lyöntiä. Siinä onkin mukava istua kaikessa rauhassa ja seurata vilkasta kävelyliikennettä. Kotimatkalla haimme leipomosta lounaaksi juustoburekit (0,50€/kappale). Kävin kaupassa, jossa kaikista ostoksista sai tänään 10%:n alennuksen, myös viinipullosta. Luvattu ukkonen rymisteli Sarajevon päällä kolmelta, silloin olimme jo kämpillä ja päikkäreillä. Lämpötila laski nopeasti 26 > 20 asteeseen.

Barhana

Iltapäiväkahvin seuraksi söimme makeita leivonnaisia, niitähän meillä nyt riittää. Varustauduimme sateenvarjoin, kun illalla lähdimme ulos. Turhaan, sillä taivas kirkastui. Lähistöllämme ei ole roskista, mutta talon tapaan roskapussin voi jättää porttiin roikkumaan. Joku ne siitä kerää pois. Menimme mukavaan Barhana-ravintolaan illalliselle, tällä kerralla istuimme sisälle. Alkupalaksi jaoimme bosnialaisen lautasen (juustoja ja leikkeleitä). Tilaamani kanalasagne oli hervottoman suuri, senkin olisi hyvin voinut jakaa kahdelle. Jälkkäriksi maistoimme granaattiomena- ja viikunarakia, eivät maistuneet minun suussani niin hyvältä kuin kirsikkaraki.