Sumartin, uusi suosikkimne!

Apartment Elena

Yö oli (vieruskaveria lukuunottamatta) erittäin hiljainen ja sopivan viileä. Aamiaiseksi söimme nuoren emäntämme tuomaa leipää.

Asumme Sumartinin (sataman) korkeimmalla kohdalla, joten mäkijumppaa tulee harrastettua väkisinkin. Lähdimme kävellen kiertämään niemeä ja sen lukuisia uimarantoja eri suunnista.

Sumartinin rantoja

Kohtasimme kirkon kohdalla, sen jälkeen minä jatkoin takaisin kämpille, Hannu meni keskustaan odottamaan minua uimakamppeiden kanssa.

Suihkun puutteesta huolimatta menimme uimaan kaupungin rantaan, josta saimme aivan oman poukaman. Vesi oli ihanan puhdasta ja virkistävää. Uituamme otimme oluet Konoba Bernardon terassilla. 

Konoba Bernardo

Söimme kevyen lounaan ja vietimme siestan, sen jälkeen emäntämme toi meille juustosarvia ja marjapiirakkaa. Taitavat jäädä kaikki aamuun. Auringon laskiessa kävelimme keskustaan ja jäimme Konoba Bernardon terassille illalliselle. Waldorfinsalaattia (minä teille Waldorfit näytän!), merellistä risottoa ja pastaa.

Söimme tukevan aamiaisen, kun emme kehdanneet jättää syömättäkään emännän tuomia leivonnaisia. Kävin vielä aamu-uinnilla ja sain taas itselleni privaattipoukaman. Tässä oli jopa raput, joissa huuhdella pikkukivirannalta tarttuneet hiekat ja kivet pois jaloista. Ennen majapaikkamme ylämäkeä poikkesin turisti-infoon. Onneksi, sillä sain tietää, että päivän ainoa bussi lähteekin jo 12.45 eikä 14.15 kuten emäntämme ohjeisti. Lähetin ihanalle emännällemme viestin, että poistumme paikalta jo puoliltapäivin.