Koivut kukkivat ja minä kärsin kutinasta. Jo toinen peräkkäinen vuosi, kun en pääse koivun siitepölyä karkuun. Istutin pelargoniat terassin ruukkuun, vielä pitää malttaa hetki, ennen kuin uskallan istuttaa myös pallohortensian.
Hannu oli jo avannut moottoripyöräkauden, minä pääsin kyytiin helatorstain aattona, kun päräytimme Hondalla Lohjalle katsomaan äitiä. Saimme hänet pihalle istumaan ja luvan korkeintaan puolen tunnin vierailulle. Veikkolassa tuli tosi paljon motoristeja vastaan (myös poliisi). Kotiin palattuamme istuimme aurinkoiselle pihalle lasillisille, takapihalta poimin tuoreet nokkoset ja vuohenputkea sienimunakkaan joukkoon. Suljimme vesikierron ja vanhasta talosta tuli tyystin hiljainen.
Kun ei vielä tiedä koronan vaikutuksesta matkustamiseen (saammeko rokotustodistuksen ja pääsemmekö esim. Viroon), suunnittelin kesäkuulle lyhyen moottoripyöräreissun Strömforsin ruukkikylään, Kotkaan ja Loviisaan. Kustaviin suuntaava reissu on vielä auki Lootholman osalta.
 |
| Pitkäkoski |
Helteinen helatorstai ei ollut paras mahdollinen valinta kevään ensimmäiselle Haltialan lenkille. Porukkaa oli lähes ruuhkaksi asti, Haltialassa on nykyisin myös järjestettyjä hevosajeluita. 32 kilometrin pyörämatkalla sain nauttia jokakeväisestä ihmeestä, kun puut puhkeavat lehteen ja maasta punkeaa kukkia. Sitruunaperhoset ovat jo liikkeellä ja linnuilla on kevätkiireensä. Kotimatkalla poikkesin Kirkonkylän myllylle.
Hannu oli tehnyt oman lenkkinsä ja kotiin päästyämme grillasimme pihalla. Ihan kuin olisi kesä!
 |
| Roihuvuoren kirsikkapuisto |
Perjantaina ajoimme aamupäivällä Hondalla Roihuvuoreen katsomaan kukkivia kirsikkapuita. Naapureiden mukaan puisto oli ollut helatorstaina aivan täynnä. Oli Hannun äidin kuolinpäivä ja kävin iltapäivällä istuttamassa kesäkukat Honkanummelle. Mirja polkaisi pihallemme kertomaan, että Masa on murtanut lonkkansa ja joutunut Peijakseen.
 |
| Ristipuro |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti