Håkansbölen kartanomuseo, Laila Pullisen veistospuisto ja L'Artisan Boulangerie

Hannu pesi pihalla parit matot, sillä aikaa kävin kaupassa. Olin toivonut vielä yhtä päiväretkeä Hondalla tälle kesälle.

Ensin suuntasimme Hondan Håkansbölen remontoituun kartanoon. Katsoin ulkorakennukset ja hienon päärakennuksen huoneet, puutarha kahviloineen sai jäädä toiseen kertaan.

Seuraava museokorttikohteeni oli Sotungissa; Laila Pullisen patsaspuisto. Olen käynyt siellä ennenkin, nyt minulle uutta oli vierailu Pullisen kotimuseossa.

Olemme käyneet usein pullakahveilla N'Avetassa, nyt halusimme testata sen lähelle avatun L'Artisan leipomokahvilan. Ulosmyynti kävi vilkkaana, me istuimme terassille nauttimaan hyvät leivonnaiset. Mantelicroissant oli niin hyvä, että seuraavalla kerralla otamme molemmille omat!

Villa Gyllenberg ja Factory Keilaranta

Hondan vakuutus juoksee ja pyörä seisoo tallissa. Ehdotin lyhyttä pyörälenkkiä Kuusisaareen, kun Villa Gyllenberg oli viimeksi siellä ajellessamme kiinni.

Jestas kun onkin hieno paikka, ilmankos Leena nimesi sen lempimuseokseen! Hannu jäi ulos istuskelemaan, kun ensin kiersin privaattipuolen, jota on kaksi kerrosta. Upeat huoneet täynnä kauniita mattoja, huonekaluja ja taidetta. Ja mikä näköala merelle!

Alakerran näyttelytilassa on esillä kokoelma "Runollinen todellisuus - 1920-40 lukujen taidetta, muotia, muotokuvia ja puutarhoja". Sen katsottuani käyskentelin vielä hetken kauniissa puutarhassa, josta löytyy myös kahvilan terassi.

Olin luvannut Hannulle kyytipalkaksi lounaan ja päräytimme Keilarannan Factoryyn. Ilmainen parkki, kunhan ilmoittaa rekkarin respaan. Olikin hyvää ruokaa, tuli syötyä taas vähän liikaa. Täytyy testata muutkin Factoryn lounasravintolat! Kotimatkalla hain Stadiumista lahjakortin Noelin synttärilahjaksi.

Torstaina fillaroin Tikkurilaan, keskusta on aivan sekaisin ratikkatyömaan takia. Koskaan ei etukäteen tiedä, mikä reitti nyt on suljettu. Siksi minusta ei enää ole ajamaan sinne autolla. Jätin fillarin kirjaston ulkopuolelle ja hain uudet rillini. Silmät olivat aivan ristissä, niin paljon tuli lisää vahvuuksia. Juu, haluan jättää uudet arskani päähän, sanoin kun tein lähtöä. Liikkeen ulkopuolella vaihdoin ne kuitenkin vanhoihin, että pääsin turvallisesti kotiin. Uimarantalenkillä otin jo uudet lasit käyttööni, pakkohan noihin on totutella.

Perjantai-iltana naapurit nappasivat meidät kyytiin ja lähdimme poikien seuraksi Haltialaan virvelöimään. Pikkuisen Samuelin kanssa kävelimme katsomaan lehmiä ja lampaita. Kotimatkalla hän nukahti turvaistuimeensa.
 

Merellinen Helsinki; William Morris ja Cafe Regatta

Siltä varalta, että joudumme sateiden takia lähtemään Viroon autolla, Hannu halusi moottoripyöräajelulle. Minulla on vielä monta kesänäyttelyä näkemättä, joten jätin uimisen väliin tältä päivältä ja suuntasimme Hondan kohti Kuusisaarta. Harmi vain, että Villa Gyllenberg on auki vasta huomenna.

Päräytimme Kuusisaareen ja Didrichsenin taidemuseoon. William Morrisin hieno näyttely houkuttelee vierailijoita, ilmankos parkkipaikka oli melkein täynnä ja sisällä pyöri ainakin yksi (saksankielinen) opiskelijaryhmä. Näytillä oli upeita tapetteja, kankaita, valokuvia, painomuotteja ym. Katsoin myös museon kokoelmanäyttelyn ja asuintilat. 

Kuusisaaresta ajoimme Cafe Regattaan kahville. Sielläkin oli porukkaa, olihan aivan mahtava sää istuskella meren lähettyvillä. 

Porvoo

Pääsin kesän ensimmäiselle mp-ajelulle Specsaversin kautta Porvooseen. Tiesin, että näköni on huonontunut, siksi meninkin silmälääkärille. Se kuitenkin yllätti, että molemmissa silmissä on alkava harmaakaihi. Saan siis kiittää äitiä korkean kolesterolin lisäksi myös kaihista.

Annoin Hannun päättää, tarjoanko kyydistä lounaan Tammistossa vai Porvoossa. Kalatalossa oli perjantaina saaristolaispöytä, ja silmälääkärikin kehoitti syömään paljon rasvaista kalaa. Lisäksi pitäisi muistaa vihannekset, varsinkin parsa- ym. kaalit, punainen ja keltainen paprika, vaihtaa punainen liha valkoiseen ja syödä marjoja (varsinkin mustikkaa). Kuulostaa ihan kolesteroli-ruokavaliolta, jota me jo muutenkin noudatamme. 

Kävimme myös Brunbergin tehtaanmyymälässä, josta mukaan lähti lakuja. Pyysin, että pysähdymme vanhassa kaupungissa, että saan muitakin kuvia kuin ruokalautasestani. Hannu päräytti mukulakivikatua ylös kirkolle. Kirkko oli suljettu, siellä oli vihkiminen meneillään. Turistit istuivat mukavan näköisissä kahviloissa. Me emme poikenneet edes rantaan jäätelölle, oli niin täysinäinen olo. Kotimatkalla ajoimme ohi myös N'Avetan ja L'Artisanin. Saammehan huomenna maistaa naapurin kakuntekijän herkkuja.

Illan leffa; Emilia Pérez (Yle Teema). Absurdi, ihana, kamala, liikuttava elokuva.

Lauantai-iltapäivän vietimme Milan rippijuhlissa. Sää suosi ulkona istumista Soilin valmistamista herkuista nauttien. Ajatella, että nämäkin siskokset ovat syntyneet naapuritaloomme, samoin kuin toisen naapurimme kolme pientä poikaa. Ja vastapäisen talon poika ja tyttö. Vähänkö tunnen itseni taas vanhaksi! Illalla istuin terassilla lukemassa, kun Asta porhalsi takajaloilleen nousten pihaamme. Isännän ei auttanut kuin seurata hihnan vetämänä perässä. Asta tietää, että minulla on herkkunappuloita taskussa.

Kesäkuun kirjoja;

Tove Jansson "Katse horisontin yli - sitaatteja luonnosta, merestä ja ihmisluonnosta". Kirjaan on koottu laiseita ja mietteitä Janssonin eri teoksista. Tästä taitaakin tulla varsinainen Tove-kesä; taidenäyttelyitä ja kirjoja.

Matkahaaveet ja -suunnitelmat vuodelle 2026

Viime vuonna oli monta mukavaa matkaa, mutta myös peruutuksia. Nyt lähdemme liikkeelle varovasti, turhia hötkyilemättä, kun elämästä ei koskaan tiedä. Silti voi haaveilla ja tehdä suunnitelmia, ainakin lähikuukausille.

Andalusia

Olemme viettäneet Andalusia-viikkoja keväisin jo kuusi kertaa sen eri pikkukylissä. Parina edelliskertana sää ei ole suosinut ja olen uhannut heivata koko keväisen Andalusian. No can do! Norwegianin tarjouslennot houkuttelevat meidät taas Málagaan, sen lisäksi varasimme majoitukset Cádizista ja Arcos de la Fronterasta. Molemmat tuttuja paikkoja edellisiltä Andalusian-retkiltä. Taas tullaan istumaan pitkään busseissa, huoh!

Tallinna

Sain taas Eckeröltä joululahjaksi ilmaisen reittimatkan (kaveri puoleen hintaan) Tallinnaan ja alustavasti varasimme Marelta majoituksen 3-4 yöksi maaliskuun puolenvälin jälkeen.

Camino del Norte

Viime vuoden suunnitelmani lähteä vaeltamaan Fisherman's Trailia peruuntui perhesyistä. Sen jälkeen jalkateräni alkoivat kipuilla (kilometrit kävelty loppuun?) ja olen joutunut vähentämään/lyhentämään kävelylenkkejä. Toivon kuitenkin levon ja jumpan helpottavan kipua niin paljon, että voin keväällä lähteä taas vaeltamaan. Fisherman's Trail olisi ehkä helpompi, mutta kalliimpi vaihtoehto ja tilasin Camino del Norte -oppaan. Aika hurjan näköinen profiili, varsinkin kun jalkaterät eivät tällä hetkellä tykkää yhtään alamäkikävelystä. Lopulta varasin Finskin Madridin lennot, ettei hinta karkaa taas käsistä. Hannu seuraa perässä, minulle tulee viiden viikon reissu, hänelle kahden viikon. Kävelen sen minkä koivet kestävät. Loppureissulle pitää keksiä uusia kohteita, sillä olemme kolunneet Madridin provinssin jo aika tarkkaan. Kaupunki itsessään on ihana!

Viro Hondalla

Hannun jokakeväisistä moottoripyöräkuumeista huolimatta olen sinnikkäästi pitänyt Magnan puolta (onneksi se on minun nimissäni!) ja yllyttänyt häntä käymään punttisalilla, että jaksaa pitää pyörän ja minut pystyssä. Tuuli kyseli jo viime vuonna, olemmeko tulossa Hiidenmaalle, mutta ei, silloin pyörimme vain mantereella. Tänä kesänä haluan taas saarille, siihen on helppo liittää Haapsalu ja Pärnu. Museokortti vinkumaan!

Synttärimatka Balkanille?

Niin haluaisin syksyllä Sarajevoon, mutta saa nähdä. Tallinnasta lentäisi edullisesti Albaniaan, se olisi yksi vaihtoehto, mutta pitkä matka Bosniaan. Željkaa olisi ihana käydä tapaamassa, muuten on Kroatiaa nähty jo tarpeeksi.

Kotimaan retket

Päiväajelut Hondalla eri kaupunkeihin, Hannun mysteerimatka elokuussa, joku kesäinen ryhmäleiri, koiranhoitoa Lohjalla, Turku/Tampere, Salonsaari? Näitä pitää miettiä kesän tullen. Unohtamatta sieniviikkoa Mathildedalissa. Joulu onkin mietinnän paikka, kun halvin vuokraviikko Mathildedalissa on perjantaista perjantaihin ja jouluaatto on torstaina. Ehkä raskimme varata joulun perään myös viikonlopun?

Hääpäivämatka Riihimäelle

20 vuotta sitten avioiduimme Lohjan maistraatissa, kippistelimme kuoharit perheeni kanssa ja lähdimme kahdeksi viikoksi saarihyppelemään Kreikkaan. Sellainen ajatus oli mielessä tällekin vuodelle, mutta lentohinnat Kreikan saarille ovat kovin korkeat, eivätkä pakettimatkat houkuttele meitä. Viron reissun jälkeen Hannu pesi Hondan, sivulaukut ja omat ajovaatteensa. Minä olin sitä mieltä, ettei ajokausi vielä päättynyt - vastahan sen aloitimme juhannuksen jälkeen - ja pyysin hääpäiväajelua Suomen Lasimuseoon.

Elokuu, mutta varsin koleaa kyytiä! Vain muutama muu motoristi oli liikkeellä. Hannu halusi taas ajaa pienempiä teitä ja kiertelimme Hyvinkään keskustassa. Oi, pääsenkö hääpäivän yllätyksenä Sveitsin kylpylään?! No en.

Tamara Aladin

Tamara Aladin

Aimo Okkolin

Lasimuseon yläkerrassa on vielä Tamara Aladinin hieno näyttely. Kiertelin perusnäyttelynkin ja etsin Aimo Okkolinin vaaleanpunaista Lumpeenkukka-maljakkoa, jolle käyn joka kerta vilkuttamassa. Mihin se on siirretty, onko joku varastanut sen?! Löysin vain vitriinissä olevat vaaleansiniset Lumpeenkukat. Ennen perusnäyttelyitä on esillä uudempien lasitaiteilijoiden teoksia, mm. Alma Jantusen "Roselia". 

Alma Jantunen

Lasimuseon Klaas-ravintola on nykyään Ravintola Fasetti, siellä oli tänään tarjolla possua, joten käänsimme Hondan takaisin Tikkurilaan ja menimme sushille Konnichiwaan. Vai onko se nykyään HOUWEI Sushi? Syötiin sen verran tuhdisti, että kotona riitti päikkäreitten jälkeen kahvit vielä aurinkoisella pihalla. Illemmalla kuuntelimme (uudelleen) Ultra Bran konsertin Areenasta, samalla nautimme herukkakuoharit ja varasimme majapaikat syksyn Baltia-kierrokselle.

Keskiviikkona kävin Honkanummella ja Ikeassa. Kotiin toin kantarelleja, tein niistä iltapalaksi sieni-papu-pekonipiirakkaa.

Viljandi 》Tallinna noin 160 km

Kun aamupäivällä lähdimme liikkeelle, taivaanrannassa oli tummia pilviä vasemmalla ja oikealla. Jos olisimme lähteneet Pärnuun, sade olisi luultavasti saavuttanut meidät nopeastikin. Päätimme kuitenkin jättää Pärnun ensi kesään, samoin saaret, muuten olisi tullut 2-3 viikon reissu. Nyt kastuimme noin kolmas osan matkasta, eikä sade ollut kovinkaan rankka. Tallinnassa paistoi taas aurinko. Tämän päiväisellä ajolla näimme enemmän haikaroita, pesiä ja kurkia kuin minään muuna päivänä.

Ennen lähtöä olimme katsoneet Tallinnan tämän päivän lounastarjoukset. Jäi kaksi vaihtoehtoa; Pull tai meille uusi Bistro Ovaal. Ehdotin jälkimmäistä, koska olemme pyörällä liikkeellä ja se on kauempana, Pulliin voi kävellä koska vain. No Hannu muisti väärin ja ajoi suoraan Nautican parkkipaikalle, lähelle Pullia. Siitä jatkoimme Ovaliin, joka on ilmeisesti lähitoimistojen työpaikkaruokala. Uunissa kypsennetty ankankoipi oli ihan hyvää, yksi vaihtoehto olisi ollut kermainen uunilohi (lounas 8,20). Päräytimme Patareille ja Hannu ajoi Hondan pihalle parkkiin. Tiesimme, ettei isäntäväki ole kotona, mutta avain odotti meitä lokerossa. Home sweet home! Tavarat paikoilleen ja taas ollaan kotona.

 

Kävimme suihkussa ja yritimme hetken huilia, mutta ei siitä tullut mitään. Keitin pressot ja varasin Hannulle lipun huomiseksi Da Vinci -näyttelyyn. Vaihdoin vaatteet ja lähdin kauppaan, kroppa kaipasi liikuntaa ja raitista ilmaa. Kävelin Baltijaaman torille edestakaisin Vana-Kalamajaa pitkin, ostin Selverin savukalasalaattia ja paistopisteestä leivän. Salaattipuffet täälläkin (kuten Rimissä) 11,90€/kg. Porukkaa oli paljon liikkeellä lämpimässä alkuillassa.

Keskiviikkona tuli käveltyä kymmenisen kilometriä. Aloitimme sen Telliskivestä, kun saatoin Hannun Da Vinci Genius -näyttelyyn. Sen aikana istuin Fotografiskan edessä auringonpaisteesta nauttien ja kirjaa lukien. Taitoin taas lipstikanoksan mukaani tomaatin päälle silputtavaksi. Minulle ei nyt uusia näyttelyitä löytynyt; Kumu on väärässä suunnassa ja Fotografiskassa on rumia kuvia. Jatkoimme kävelyä kohti Koplia, ihan sinne saakka emme nyt menneet, vaikka mieli tekikin. Se kun jäi käymättä heinäkuussa Tallinnan lomallani. Ehdottamani käynti Kalma saunassa ei sekään saanut kannatusta, johan tässä saunottiin kolmena iltana Tartossa.

 

Yksi nähtävyys, joka oli meiltä vielä näkemättä, on Žorik-koiran patsas Erikatiellä. Ville Hytönen kertoo kirjassaan koiran liikuttavan tarinan. Sen jälkeen oli tarkoitus noudattaa ohjettani "omat eväät, parhaat eväät". Pettymys olikin suuri, kun jouduimme toteamaan Põhjalan kaupan olevan kiinni. Toinen pettymys oli, ettei Lore Bistrossa ollut tänään lounastarjousta. Ja kolmas, kun kävelimme entisen Linda Linen sataman Kai Kohvikiin, joka avautuisi vasta viideltä. Kävelin Linnahallin raput ylös ja alas, Hannu mieluummin kiersi rakennelman ja toisella puolella kohdattuamme menimme sataman yhdelle terassille oluelle. Siinä istuessamme tutustuimme itävaltalaiseen kuusikymppiseen fillaristiin, jolla on nyt takana paritonnia. Jos sää pysyy hyvänä ja hänen suunnitelmansa toteutuu, matkaa kertyy yhteensä 5.000 kilometriä. Huh!

Olin plarannut päivän lounastarjouksia, eikä mikään keskustan paikka houkutellut, tosin minulle olisi mainiosti kelvannut Pullin Nizzan salaatti. Yhteisestä päätöksestä menimme Mere Restoon syömään Angus-burgerit (9,50€). Ruoka on siellä aina hyvää, vaikka palvelu onkin tylyä neukkutyyliä. Tällä kerralla istuimme terassilla, missä ilma liikkui. Syötyämme ostimme kukkatorilta Marelle ruusukimpun, ehkä nämä kestävät pidempään kuin Rimin edullisemmat kukat.

Tavoistaan ei pääse eroon ja tiesin Hannun haluavan Vallibaariin millimallikkaalle, minä vaihdoin Aperolin lennossa valkoviiniin. 

Sen jälkeen erkavoiduimme; Hannu käveli suoraan kotiin, minä Baltijaaman Selveriin ostamaan lisää savulohisalaattia, vadelmia ja kuoharin.

Ehdin käväistä Rimissä ostamassa lähtöaamun tuoreet croissantit, kun Mare kutsui meidät kahville. Kuulumisten lisäksi juttelimme kirjoista ja näyttelyistä, ennen kuin meidän oli siirryttävä omalle puolelle pakkaamaan. Satamaan oli kertynyt motoristeja Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tsekistä, Saksasta ja Puolasta. Reissulle kertyi kilometrejä yhteensä 600, eli vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Bensa (98 oct.) maksoi Virossa 1,649 - 1,679/litra.

Kotona odotti naapureitten synttärilahja Hannulle. Laitoin pesukoneen pyörimään ja hain kaupasta pakastepizzat, nyt ei jaksa kokkailla.