Adventinaikaa 2021

 Pihakuusikin sai ensimmäisen kerran jouluvalot oksilleen. Muuten yritin hillitä Hannun intoa ripustaa liikaa valoja ulos. Ostin vielä muutaman joululahjan, isommat ipanat haluavat lahjakortteja. Toinen vaihtoehto on, että tulevat joululomalla meille ja käymme yhdessä syömässä ja shoppailemassa. Mummu betalar!

Alkukuusta pakkaskelejä piisasi ja innostuimme leipomaan. Houkuttelin Onnia meille lupaamalla, että leivomme joulun jälkeen yhdessä lisää karpalocookieita. 

https://illusiasianreseptit.blogspot.com/

Lakupallopiparit (Kodin Kuvalehti 23/2021)

 

Olen kokeillut pankojauhon (japanilainen korppujauho) käyttämistä niin leivonnassa kuin broilerin paneeraamisessa. Yleensä vältän paneroitua kalaa/kanaa kaikin mahdollisin tavoin, mutta tämä toimii.

Kävimme Ikeassa ostamassa lisää kynttilöitä varastoon, samalla söimme joulupuffetin. Hyvää oli! Kotimme koristautuu jouluun pikku hiljaa. Vaihdoin keittiön verhot, pöytäliinat ja olkkarin koristetyynyt jouluisiin. Sohva ja nojatuolit ovatkin meillä punaiset ympäri vuoden (kun en viitsi joka vuosi vaihtaa sohvanpäällisiä valkoisiin). Hannu laajensi viikkosiivousvuoronsa kylppärin kaakeleihin.

Katsoimme vaihteeksi nauhoitettuja elokuvia: Pamela Tolan ohjaama mainio "Teräsleidit" (2020) ja Spike Leen hieno "David Byrne's American utopia" -konserttitaltiointi (2020). Talking Headsin LP "Remain in Lights" (1980) on edelleen yksi lempilevyistäni. 

Joka vuosi olemme innolla seuranneet Ylen joulukalenteri-ohjelmia. Tänä vuonna voimme heivata TV2:n kokonaan, sen sijaan Femman "Julefeber" kiehtoi heti ensimmäisestä jaksosta alkaen. Vaati hetken totuttelua, kun sama näyttelijä oli Majakkamurha-sarjan tiukka poliisipäällikkö ja tässä joulusadussa hän on harmaahapsinen mummeli.

Mirja ja Masa kutsuivat glögille, tuliaisiksi veimme pataleipää ja punasipulihilloketta. Ilta kului taas rattoisasti herkutellen ja vanhoja reissuja (varsinkin Kreikkaan) muistellen. Toivottavasti jo ensi vuonna pääsemme yhdessä reissuun.

Itsenäisyyspäivänä oli edelleen niin kylmä, että päätin pitää "pyjamapäivän". Toisin sanoen en käynyt lainkaan ulkona (pyjamaa en edes omista). Hannu oli reipas ja kävi lenkillä. Tein savulohimoussea ja otin esille muutaman joulukoristeen.

Vihdoin viimein aloin katsomaan nauhoittamaani Napoli-sarjaa "Loistava ystäväni" (2. kausi). Hyvin tehty tv-sarja tuo ihanasti mieleen Elena Ferranten kirjasarjan, jota filmatisointi tarkasti noudattaa. Oman viikkosiivousvuoroni laajensin kylppärin lattialaattoihin. Kohtahan tässä on joulusiivous tehty! Iltapäivällä oli vuorossa vuoden viimeinen kehonhuoltotunti ja lukupiiri. Vieläkään ei ole tarvinnut EU-rokotustodistusta (Suomessa) näyttää. 🤔

 

Joulukuun kirjoja:

Kim Thúy "ru". Saigonilaissyntyinen Thúy kertoo päiväkirjanomaisesti oman sukunsa selviytymistarinan Vietnamin sodasta ja pakomatkasta Kanadaan. Tarina olisi voinut olla kenen tahansa sodan ja pakolaisuuden kokeneen, mutta täysin toinen, jos kertojana olisikin ollut esim. joku köyhä maanviljelijä. Thuýn ylempään keskiluokkaan kuuluvalla perheellä oli varallisuutensa turvin mahdollisuus paeta sodan jaloista. Kerronnassa minua viehätti tarinan sujuva eteneminen; kun edellinen luku päättyi johonkiin sukulaiseen (isoäiti, 2. täti, 7. setä jne.), seuraava luku alkoi tästä henkilöstä.