Tätä retkeä olen suunnitellut jo kaksi vuotta. Viime syksynä totesimme matkasta tulevan liian kalliin ja aikaavievän, joten oikaisimme varaamalla edestakaiset lennot Krakovaan ja vietimme viikon Zakopanessa ja Krakovassa.
Emmekä mene bussilla Puolaan, vaan käänsin suunnitelman toisin päin, käytimme Finskin tarjouslennon Krakovaan ja teemme kotimatkan maata myöten. Kun huomasin, miten pitkät siirtymiset Puolassa ovat, harmitti, etten tyytynyt siihen, että olisimme menneet maata myöten Vilnaan asti (etelään päin) ja lentäneet sieltä kotiin. Tätä suunnitelmaa puoltaa Romanin kyläkutsu Varsovaan. Niin paljon kuin pidänkin junailusta, päätimme käyttää edullisempia busseja, jotka monesti menevät suorempaan haluamaamme kohteeseen.
Reissun jälkeen ehdin toivottavasti hoitaa myös itseäni; käydä hammastarkastuksessa, silmälääkärillä ja ihmetellä jonkun kanssa miksi jalkani on kipuillut jo puoli vuotta. Juuri ennen lähtöä sain lähetteen kolesterolimittaukseen. Ihan kiva! Mitähän Puolan makkarat ja possut tekevät veriarvoille? Puhumattakaan monta viikkoa kestäneestä pressokahvien juonnista. Sain myös ajan Nordeaan muuttaakseni laskut takaisin e-laskuiksi. Sitten pakattiin, omaan laukkuuni tietenkin kahvipaketti ja pressopannu (useimmissa majoituksissa on vain vedenkeitin).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti