Näytetään tekstit, joissa on tunniste Uusi vuosi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Uusi vuosi. Näytä kaikki tekstit

maanantai 31. joulukuuta 2018

Vuosi vaihtuu

Joulun jälkeen olin taas flunssassa. Tiedä sitten, olinko saanut tartunnan ipanoilta vai enkö vain ollut parantunut edellisestä. Välipäivien alesta ostin itselleni uuden talvitakin, kaksi vanhaa ulkoilutakkia lähtevät kiertoon. Hannu sai kirjakaupan alesta "Pikku Prinssin" kirjoitettuna suomeksi ja ranskaksi. Yksi lahjaksi tilaamani kirjakin löysi perille perjantaina. 

Lidlin sienisalaattia, itse tehtyä Waldorfia ja lohimoussea
Uudenvuodenaattona kävin kirjastossa ja ruokakaupassa. Valmistin Waldorfin salaatin sinihomejuustolla ja lohimoussea, jonka tällä kerralla surrasin tehosekottimella ja siitä tuli mehukkaampaa kuin joulun versiosta.  

Flunssasta väsähtäneenä tein yhden uudenvuodenlupauksen; ensi vuonna joku muu saa siivota ja tehdä ruuat, minä makaan palmun alla joulukuun puolesta välistä tammikuun puoliväliin.

Lähiseudun asukkaiden ilotulitus oli melko maltillista ja pauke ajoittui iltakuuden ja aamuyhden välille.

Hannu aikoo pitää tipattoman tammikuun, minä en noin radikaalia lupausta tehnyt, mutta eiköhän omakin kulutus jää vähiin, kun toinen on tipattomalla.

Vuoden ensimmäisen päivän aloitin lähimetsässä haahuilemalla. Tekee hyvää mielelle ja keholle!

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Happy New Year!

Sain viettää vuoden viimeiset päivät Noelin ja Onnin seurassa. Ennen heille menoa kävin Virekodissa; äiti oli taas laitettu vällyjen väliin nukkumaan lounaan jälkeen. Harmaa sää nukutti asukkaita. Vuodenvaihteen juhlimme Annen ja Terryn seurassa heidän kodissaan herkutellen ja saunoen.

Mitähän uusi vuosi tuo tullessaan, jää nähtäväksi.

torstai 2. tammikuuta 2014

Uusi vuosi, uudet kujeet?

Uudenvuodenaattona oli edelleen niin lämmintä, että joimme lenkkioluet omalla terassilla. Illan vietimme Susannan ja Jukan vieraina. Harvoin on näin lyhyt kyläilymatka, jos ei naapureita lasketa. Tapasin pitkästä aikaa muitakin pikkuserkkujani, vaihdoimme kuulumisia saunanlauteilla ja ruokapöydän ympärillä istuen. Vuoden vaihtuessa siirryimme lasikuistille seuraamaan vantaalaisten ilotulitusta. Talo sijaitsee mäen päällä ja näkyvyys oli varsin hyvä. Kalenterista kääntyi uusi sivu, jossa on kysymysmerkkejä tiuhaan. Mitään hyviä lupauksia en tälläkään kerralla tee, mutta vaihdoin vanhentuvat liikuntasetelit KorsoGymin 10-korttiin ja maksoin Rekolan Raikkaan kausimaksun. Toisen jumpan jälkeen olin kuin jyrän alle jäänyt. Lähes vuoden laiskottelun jälkeen kropalla on taas totuttelemista moiseen rääkkiin. Yritän myös vähentää herkuttelua ja pudottaa muutaman ylimääräisen kilon. Toivottavasti pääsen matkustelemaan, riippuen työtilanteesta. Lupaan myös tavata ystäviäni niin paljon, kun heidän aikataulunsa sallii. No, tulihan niitä lupauksia kuitenkin tehtyä, mutta eiköhän nuo ole helppo myös toteuttaa. Alennusmyynneistä ostin ulkoiluvaatteita, ipanoille kirjoja ja Annalle löytyi yksi joululahja odottamaan kaapin kätköihin.

Perjantaina kävin Tennispalatsin Taidemuseossa katsomassa Play - Mediataiteen tähtiä -näyttelyn, ostin Indiskan alesta rekvisiittaa kotiin ja treffasin Hannun Kiila-ravintolassa. Sen jälkeen menimme Uspenskin katedraaliin kuuntelemaan hienoa Optina Pustynin laulajat -kuoron konserttia. 

Viikonlopun vietimme siskon lihapatojen äärellä Raaseporissa. Löylyjen välissä istuimme pitkään ulkona pyyhkeet ympärillä ja puhuimme äidistä (tietenkin) ja muista sisaruksistamme, ihmetellen heidän osallistumattomuuttaan äidin elämään. Oli sumuista, märkää ja lämmintä, rannassa ei aamulla näkynyt retkiluistelijoita, kuten vuosi sitten. Sunnuntaina ajoimme Virkkalaan lenkittämään äitiä, tällä kerralla hänellä oli neljä paitaa päällekkäin päällä ja korissa miesten pitkät kalsarit ja tuntematon pusero. Kotimatkalla poikkesimme Perttilän Ismetiin syömään. Loppiaisena kävimme Airi-mummilla kahvittelemassa. Hienoa tavata vaihteeksi noin teräväpäinen vanhus. Oli aika riisua joulukuusi ja osa jouluvaloista, toivoa lunta ja pakkasta sekä alkaa odotella kevättä. 


Kuukauden kirja 1: Katherine Boo "Kätkössä kauniin ikuisen". Toimittaja-kirjailija Boo tuntee uuden kotimaansa Intian kurjatkin puolet. Kirja kertoo Mumbain slummien jätteenkerääjien toivottomasta elämästä ja pienistä ilonpilkahduksista.