Hiidenmaa, Kassari 💗

Hyvin nukutun yön jälkeen kävin suihkussa ja pakkasimme sivulaukut. Näin pienessä majoituksessa on vaikea edes unohtaa mitään tavaroita peräänsä.

Triigi sadam

Ajoimme merenrantaa myötäillen Leisiin ja tuttuun Willa Ingaan aamukahville. Oli mukavan kurvainen reitti vrt. Kuressaareen johtava pitkä suora tie. Triigin satamassa ostimme automaatista liput ja jäimme odottamaan lauttaa.

Little Garden House

Kassari poodi

Lähes liikutuin, kun rantauduimme Hiidenmaalle. Pettymys oli suurehko, kun totesimme, että iiUMEKK ja Vetsi Talli ovat tänään suljettuina, varsinkin kun tiesimme entuudestaan, että molemmat ovat suljettuina ma-ti. Tuuli soitti veljelleen, joka tiesi kertoa, että myös Lest & Lammas on tänään kiinni. Nou hätä, majoituimme Little Garden Housessa omaan "leikkimökkiimme", jonka Tuuli on lupauksensa mukaisesti suoristanut (en enää vieri öisin Hannun kylkeen) ja oikaisimme niityn poikki Kassari poodiin. Joimme sen terassilla perinteiset stoutit, iltapalaksi ostimme leipää, maksapateeta, juustonakkeja, pähkinöitä, juustoa, keksejä ja viiniä. Harmi, ettei keittiössä ole keittolevyä, siinä olisi voinut keittää/paistaa kananmunat. Istuimme omalla terassilla, kun Tuuli tuli juttelemaan kanssamme. Hän antoi vinkkejä lähikylien ruokapaikoista. Lapset tulevat tänään saunomaan, varasimme saunan huomiseksi ja pyysin samalla pressopannun keittiöön. Illalla sade ropisi mukavasti mökin kattoon. Istuimme terassilla ja kuuntelimme Georg Otsia.

 

 

Tuulet jäivät Muhun saarelle. Yöllinen sade oli jo loppunut, kun aamuhämärissä hiippailin kostean nurmikon yli piharakennuksen vessaan. Aamupäivällä lähdimme omille lenkeillemme, Hannu sääreen päin, minä kiertämään Merekülän hiekkatietä. Tiet olivat kuivia, ilma turhankin kostea.

 

Rannu Pubi

Little Garden House

Iltapäivällä ajoimme Käinaan, lounaalle Rannu Pubiin. Olen ollut rannikolla ja saaristossa jo useita päiviä, mutta ainoat kalaruuat joita olen ravintoloista löytänyt ovat sushi ja lohipasta! Palasimme kaupan kautta mökille viettämään siestaa. Taivas selkeni ja aurinko alkoi paistaa.

 

Illalla Hannu lämmitti saunan, Tuuli oli tuonut meille vihdan. Kolmet löylyt, kolmet vilvoittelut. Voiko ihminen muuta toivoa? 🤩

Saarenmaa, Muhu

Lauttojen varaustilanne näytti taas nollaa (perjantairuuhkaa), mutta lohdutin Hannua, että olemme ennenkin mahtuneet mukaan. Puuskittainen sivutuuli tuntui ikävältä kun ajoimme Virtsun satamaan, jossa lauttaa jo lastattiin. Me pääsimme viimeisenä kyytiin, loput autot saivat jäädä rannalle odottamaan seuraavaa lauttaa. Matka Kuivastun satamaan Saarenmaalle kesti puolisen tuntia.

Jaagu-Mihkli

Majoituimme taas peltojen ja metsien keskelle, joten pysähdyimme Liivan keskustaan ostamaan piiraat ja oluet mukaan. Ajoimme Ridasiin Jaagu-Mihkliin ja saimme pienen aittahuoneemme, kylppäri on seinän takana. Emännän mukaan saimme kaikkein viileimmän huoneen. Pihalla vilisee lapsia (omia ja naapureiden) kuin Vilkkilässä kissoja. Isolla tontilla on hauskan näköisiä mökkejä (ja sauna), mutta tämä sopi paremmin meidän budjettiimme. Harmi, ettei fillareita ole tarjolla. Kävelymatka Liivaan ja takaisin ei tällä helteellä houkuttele. 

Muhurito

Myöhemmin päräytimme Hondalla Liivaan Muhuriton burritoille. Kävelimme katsomaan kirkon, jonka ulkopuoli on rempassa.

Jaagu-Mihkli

Loppuillan istuimme pihalla, kunnes hyttyset ajoivat meidät sisälle. Kaikki asukkaat olivat viettäneet päivän jossain muualla ja palasivat vasta iltapimeällä, lamppurivien jo sytyttyä koristamaan pihaa.

Ilman jääkaappia olimme myös ilman aamiaista. Ajoimme aamupäivällä Liivaan, hain leipomosta tuoreet kanelipullat ja istuimme keskustaan kahvittelemaan.

Muhu Museum; Hannu ja vihertävä vaimonsa

Matka jatkui Koguvaan, Muhun museoon. Ulkomuseon kierrettyämme kävelin vielä kirjailija Juhan Smuulin patsaalle, satamaan ja yhdelle tuulimyllylle.

Ajoimme tuulista kannasta myöten Orissaareen, josta löytyy venesataman lisäksi kauppa, ravintola, baareja ja majoitusta. Olemme molemmat lukeneet Paula Havasteen Saarenmaa-kirjasarjan, siksi halusimme käydä näillä Viron historiallisilla paikoilla. Aiemmin olemme vain ajaneet Muhun läpi.

Orissaare

Palasimme Muhuun ja kurvasimme Nausteen. Tarkoitus oli käydä syömässä Restoran Tuulissa, mutta ravintola oli varattu yksityistilaisuudelle. Ei auttanut kuin ajaa Liivaan ja tyytyä sen ravintolatarjontaan. Kaksi oli suljettuna loman takia, istuimme ulos samaan ravintolakeskittymään kuin eilen ja söimme vain salaattiannokset.

Haimme kaupasta oluet, tomaatit ja juustopiiraat ja palasimme Ridasiin. Muut viime yön majoittujat olivat jatkaneet matkaa ja saimme uusia naapureita. Lisää lapsia!

Tallinna - Rapla - Pärnu

Aamulla oli jo +20 lämmintä, kun puoli kahdeksan jälkeen lähdimme Hondalla kohti Länsisatamaa. Keskustan aamuruuhka ja tietyöt hidastivat menoa, mutta ehdimme sentään Finlandian kyytiin. Matkaan lähti myös pariskunta Tikkurilasta vähän isommalla pyörällä.

Maarja-Magdaleena kirik

Kohvik a la Maison

Päätimme ajaa Pärnuun Raplan kautta, kun suorempi E67 on jo tuttu, vilkasliikenteinen ja tylsä. Raplassa emme olekaan ennen käyneet. Jätimme Hondan parkkiin ja piipahdin Raplan Maarja-Magdaleena kirkkoon. Parvella soivat urut komeasti, ilmeisesti joku harjoitteli illan urkukonserttiin. Alkoi olla lounasaika ja menimme Raplan (kaikesta päätellen) ainoaan kahvilaan, Kohvik a la Maisoniin piirakkakahveille. Matka jatkui mukavaa tietä Turiin, josta käännyimme 5-tielle kohti Pärnua. Hondan matkamittari pyörähti 60.000 kilometriin. Ensimmäinen ajopäivä on tämän reissun pisin ja heti näin ensimmäiset haikarat. Taivas peittyi pilviin ja satoi hieman, mutta Pärnuun pääsimme kuivina.

Oliveri Kohvik

Pyörimme jonkun aikaa rantakantin yksisuuntaisilla teillä, ennen kuin löysimme majapaikkamme. Tarkoitus oli lähteä heti uimaan, mutta sää ei siihen houkutellut ja huuhtaisimme hiet suihkussa. Kävelimme keskustaan ja kävimme kaupassa. "Keittiömme" on niin vaatimaton, että aamiainen on syötävä jossain muualla. Illallisen söimme Oliveri Kohvikin mukavalla pihalla. Kävelimme vielä rantaan, ennen kuin palasimme kämpille.

Promenaadi Villa

Illalla istuimme kauniin takapihan katoksessa iltaviinistä ja pihan omenista nauttien.

Aamulla keitimme kahvit ja lähdimme rannalle. Kävelyä riitti muutama sata metriä Kuuse-tietä ja saman verran meressä, ennen kuin pääsi uimaan. Loistava ranta lapsille, kun on niin matala. Huuhtaisimme hiekat jaloista suihkulähteessä ja palasimme kämpille suihkuun. Halusin nähdä Nykytaiteen museon tämänkin kesän näyttelyn, Mees & Naine: Uni. 

Veerev Õlu

Sweet Rosie

Näyttelyn katsottuani joimme päiväoluet Veerev Õlun auringonpaahteelta suojaisella terassilla. Seuraksemme saimme Järvenpäästä kotoisin olevan miehen, joka on nelisen vuotta asunut Pärnussa. Jaettavan lounaan söimme Sweet Rosie -irkkupubin terassilla. Haimme kaupasta pullat iltapäiväkahville ja kirsikkajogurtin aamuksi.

Promenaadi Villa

Hannu lähti ostosten kanssa kämpille, minä jatkoin kävelyä vielä aallonmurtajalle. Kumma juttu; jo kolmannen kerran siellä kävellessäni taivas peittyy pilviin, tai kuten tänään, helleusvaan. En muutenkaan arvannut kävellä kovin pitkälle liukkailla sandaaleilla. Palasin patsaspuiston läpi villaan, suihkuun ja nokosille.

Kaks Pulka

Huilin jälkeen kahvittelimme puutarhassa. Alkuillasta kävelimme rantaan ja kävin uimassa. Ties kuinka monennet suihkut ja syömään naapuriin; Kaks Pulka -ravintolaan. Yllättäen sinne saapui myös toimiston lukupiirin Marita seurueineen. Tilasimme hyvät vuohenjuustosalaatit, minulle sushit ja Hannulle burgeri raneilla. Kotimatka ei olisi voinut olla lyhyempi.

Aamiaisen kuittasimme kahvilla ja jogurtilla. Huoneessa alkoi olla kuuma, menin istumaan puutarhan varjoon lukemaan ja syömään omenia. Aidan toisella puolella on leikkipuisto, josta kuuluu lasten iloinen nauru. Kunnes puutarhuri saapuu sinne leikkaamaan nurmikkoa ja vie hetkeksi ainakin poikien huomion. Raps, raps kuuluu, kun pudonneet omenat jäävät leikkurin alle.

"Eesti, Eesti, Eesti..."

 

Heinäkuussa kiersimme Viroa Hondalla kaksi viikkoa, matkaa kertyi vajaa 1000 kilometriä. Pidimme päivämatkat suht lyhyinä ja majoituimme kahdeksaan kohteeseen. Emme käyneet Pärnussa eikä Saarenmaalla ja se jäi vähän kaivelemaan mieltä. Se onkin yksi syy, miksi lähdemme taas ajelemaan Viroon. Toinen syy on tietysti se, että siellä on niin mukavaa ja aina tekee mieli palata. Tällä kerralla teemme kahdeksan päivän reissun ja majoitumme neljään kohteeseen, joten päiväkohtaiset ajelut jäävät taas lyhyiksi eikä joka päivä ole ajopäivä. Aikataulun tein sen mukaan, miten Tuulin pikkumökki Kassarissa oli vapaana.