Setenilistä palattuani kävelin
vielä kaupungin ulkopuolelle toivoen saavani kokonaiskuvan Olverasta, mutta
jotenkin olin taas väärässä suunnassa (samoin aurinko). Kämpillä yritin
torkkua, mutta omistajan pikkupoika (tai lapsenlapsi) oli ilmeisesti saanut
uuden leikkirummun ja paukutteli sitä jossain alakerrassa. Lähdin haahuilemaan
kaupungin kujille ja löysin historiallisesta keskustasta Bar Restaurante El
Pation, jonka tapakset olivat hyviä (varsinkin pollo picantón) ja edullisia.
Viimeisenä päivänä Olverassa
yritin etsiä hautausmaata, mutta en löytänyt sitä tästäkään kaupungista. En
myöskään kulttuurikeskusta, jossa pitäisi olla wifi-alue, jotenkin kartta oli
summittainen tai minun kartanlukutaitoni täysin olematon. Menin aamiaiselle
eilisiltaiseen tapasbaariin ja siellä oli wifi, sain päivitettyä blogin ja
postit. Kävelin pitkin pikkuteitä ja peltoja, kunnes sain kuvattua yleisnäkymän
Olverasta. Ehdin jo epäillä, että netissä olevat kuvat ovat käsiteltyjä. Hain
kaupasta hedelmiä, mutta jogurtit myydään täälläkin 4-packina, aivan liikaa
minulle ilman jääkaappia.
Alkoi olla kuuma ja kävin
vaihtamassa vaatteet. Tämän kylän kujat, mäet ja raput on nyt kävelty ja
kuvattu. Mittariin kertyy päivittäin 10-18 km, ansaitun lenkkioluen otin Plaza
Ayuntamienton Pepe Rayasin terassilla. Kaupungintalon ruukkuihin vaihdettiin
tuoreita kukkia, ovat kaupungin viskaalitkin huomanneet, että kevät on jo
pitkällä ja turistit saapuneet.
Toivottavasti Olveran
asukkaat tajuavat kaupunkinsa kauneuden; kukkivat puut, ympärillä viheriöivät
pellot ja hienot vuoret. Vai onko se heille niin tavallista, jokapäiväistä, että
unohtuu arjen askareiden ja huolien alle? Olin ottanut kirjan mukaani ja aikani
istuttuani söin samassa paikassa lounaan, ennen kuin palasin kämpille
siestalle.
Täällä olen oppinut, että
Tintoreria ei suinkaan ole mikään punkkupaikka vaan pesula. Sen olen myös
huomannut, että vähäiselläkin espanjan taidolla pärjää päivittäisessä
asioinnissa. On vähän pakkokin, kun kukaan ei puhu mitään muuta kieltä.
Siestan jälkeen maksoin
majoitukseni (60€/3 vrk) ja lähdin ulos kuluttamaan aikaa. Kotirouvat ovat
kovin ahkeria; pyyhkivät jatkuvasti kotinsa ikkunoita, ovia, sisääntuloja,
parvekkeita ja jopa pesevät talonsa ulkoseinätkin vesiletkulla. Täällä(kin) on
paljon asuntoja myynnissä. Hannun kannattaisi unohtaa jokakeväinen
autokuumeensa ja harkita jotain muuta vaihtoehtoa. Tosin mäkiähän täällä
riittää...
Menin taas ”El Patioon”,
joka on meluisa, mukava ukkokuppila ja tilasin kanakrokettien lisäksi maukkaan
pollo picantón. Henkilökunta tunnistaa jo minut ja tietää tuoda pyytämättä
valkoviiniä. Palasin kämpille pakkaamaan, aamulla on aikainen lähtö Jereziin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti