perjantai 18. maaliskuuta 2016

Olvera


Setenilistä palattuani kävelin vielä kaupungin ulkopuolelle toivoen saavani kokonaiskuvan Olverasta, mutta jotenkin olin taas väärässä suunnassa (samoin aurinko). Kämpillä yritin torkkua, mutta omistajan pikkupoika (tai lapsenlapsi) oli ilmeisesti saanut uuden leikkirummun ja paukutteli sitä jossain alakerrassa. Lähdin haahuilemaan kaupungin kujille ja löysin historiallisesta keskustasta Bar Restaurante El Pation, jonka tapakset olivat hyviä (varsinkin pollo picantón) ja edullisia.

Viimeisenä päivänä Olverassa yritin etsiä hautausmaata, mutta en löytänyt sitä tästäkään kaupungista. En myöskään kulttuurikeskusta, jossa pitäisi olla wifi-alue, jotenkin kartta oli summittainen tai minun kartanlukutaitoni täysin olematon. Menin aamiaiselle eilisiltaiseen tapasbaariin ja siellä oli wifi, sain päivitettyä blogin ja postit. Kävelin pitkin pikkuteitä ja peltoja, kunnes sain kuvattua yleisnäkymän Olverasta. Ehdin jo epäillä, että netissä olevat kuvat ovat käsiteltyjä. Hain kaupasta hedelmiä, mutta jogurtit myydään täälläkin 4-packina, aivan liikaa minulle ilman jääkaappia.

Alkoi olla kuuma ja kävin vaihtamassa vaatteet. Tämän kylän kujat, mäet ja raput on nyt kävelty ja kuvattu. Mittariin kertyy päivittäin 10-18 km, ansaitun lenkkioluen otin Plaza Ayuntamienton Pepe Rayasin terassilla. Kaupungintalon ruukkuihin vaihdettiin tuoreita kukkia, ovat kaupungin viskaalitkin huomanneet, että kevät on jo pitkällä ja turistit saapuneet. 

Toivottavasti Olveran asukkaat tajuavat kaupunkinsa kauneuden; kukkivat puut, ympärillä viheriöivät pellot ja hienot vuoret. Vai onko se heille niin tavallista, jokapäiväistä, että unohtuu arjen askareiden ja huolien alle? Olin ottanut kirjan mukaani ja aikani istuttuani söin samassa paikassa lounaan, ennen kuin palasin kämpille siestalle.

Täällä olen oppinut, että Tintoreria ei suinkaan ole mikään punkkupaikka vaan pesula. Sen olen myös huomannut, että vähäiselläkin espanjan taidolla pärjää päivittäisessä asioinnissa. On vähän pakkokin, kun kukaan ei puhu mitään muuta kieltä.

Siestan jälkeen maksoin majoitukseni (60€/3 vrk) ja lähdin ulos kuluttamaan aikaa. Kotirouvat ovat kovin ahkeria; pyyhkivät jatkuvasti kotinsa ikkunoita, ovia, sisääntuloja, parvekkeita ja jopa pesevät talonsa ulkoseinätkin vesiletkulla. Täällä(kin) on paljon asuntoja myynnissä. Hannun kannattaisi unohtaa jokakeväinen autokuumeensa ja harkita jotain muuta vaihtoehtoa. Tosin mäkiähän täällä riittää...

Menin taas ”El Patioon”, joka on meluisa, mukava ukkokuppila ja tilasin kanakrokettien lisäksi maukkaan pollo picantón. Henkilökunta tunnistaa jo minut ja tietää tuoda pyytämättä valkoviiniä. Palasin kämpille pakkaamaan, aamulla on aikainen lähtö Jereziin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti