Málaga, Andalusia-kierros on tehty!

Kun joku tyttö junassa pyrki paikalleni, huomasimme vasta silloin, että meille oli myyty liput myöhempään junaan. Onneksi oli tilaa ja mahduimme kaikki sopuisasti istumaan. Dos Hermanasin asemalla saimme vaihdettua jatkoliput aikaisempaan Málagan junaan ja meillä oli tunnin verran aikaa aamiaiselle. Söimme läheisen kahvilan terassilla hervottoman isot kinkku-juustosämpylät. Matkalla Málagaan ohitimme valtaisia oliivipuupeltoja ja huikean El Camino del Reyn.

https://www.google.fi/search?q=el+camino+del+rey&biw=1138&bih=529&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwib-Y-k7-PLAhWDbhQKHXwiB9MQsAQIJw&dpr=0.9

Palasimme Málagaan ja ympyrä on sulkeutunut. Tosin siitä ei tullutkaan suunnittelemaani ympyrää, sillä juna Cádizista tuli Sevillan kautta ja meiltä jäi rantareitti näkemättä. Perillä Maria Zambranon aseman lähettyvillä otimme Victoria-oluet, ennen kuin lähdimme etsimään majapaikkaamme, Residencia Universitaria San Joséta. Hannun gps-asetus näytti ainoastaan autoreitit, joten siitä ei juuri ollut apua vanhan kaupungin kapeilla kujilla ja sokkeloissa. Jälleen kerran asumme aivan katedraalin nurkilla, pienen sivukujan varrella. Saimme 2hh, johon kuuluu yhteinen keittiö ja jaettu kylppäri. Äänistä päätellen meillä saattaa olla yhdet naapurit. Naisen saa onnelliseksi kylppärin yksi naulakko, johon voi ripustaa pyyhkeen.

Pääsiäismaanantai on täällä arkipäivä, vanha kaupunki oli kuhinaa ja turisteja täynnä. Päätimme unohtaa kaupungin nähtävyydet, aikaa meillä on vain yksi vuorokausi. Siinä ajassa pitäisi ehtiä maistaa mansikoita, jäätelöä, menu del dian ja nauttia kylmää cavaa. Katedraalin näimmekin jo majoitusta etsiessämme. Jäimme tarjouslounaalle (5 tapasta = 8€) La Taberna Gallega de Málagan terassille. Shoppailua en harrasta enkä varsinkaan matkamuistoja, mutta kun kohdalle osui Desigualin myymälä, olihan siellä poikettava. Ostimme pikkukaupasta cavan mukaan jääkaappiin kylmenemään. 

Kotimatkalla jäimme istumaan Mercado Provenzalin terassille euron sangrioille. Vastapäisen talon seinässä mainostettiin vuokrattavia asuntoja, vaikka rakennuksesta on vain julkisivu jäljellä. 

Siestan jälkeen jalkauduimme vanhan kaupungin kaduille ja eksytimme itsemme sokkeloisille kujille. Ilta-tapaksille päädyimme lähelle majapaikkaamme, Mercado Provenzaliin. Miksi maksaa enemmän valkoisten liinojen ravintolassa, kun samaa hyvää sapuskaa saa halvemmallakin paikassa, missä paikallisetkin syövät?

20 euron majapaikkamme oli erittäin hiljainen ja siisti. Siellä näkyi olevan myöst tilava 1hh, jota voisi joskus yksin reissatessaan hyödyntää. Málagaan saapuessani ensivaikutelma oli varsin tyrmäävä, johtuikohan lauantaista, että kaikki nurkat olivat täynnä pois viemättömiä roskia. Lämpimän aurinkoisena päivänä kaupunki näytti parhaan puolensa. Kyllä tänne voisi tulla joskus toistekin, kaupunki toimii maniona solmukohtana eri puolille Andalusiaa suuntautuville reissuille.

Emäntää ei näkynyt aamupäivällä missään, joten roudasimme tavaroita mukanamme. Aikaa kuluttaaksemme jäähdyttelimme kahvia ja sulattelimme (sangrian) jäitä. Tummissa farkuissa olimme sulaa aurinkoisilla terasseilla. Roomalaisen teatterin raunioilla joku paikallinen Lillipaasikivi lauloi aarioita komeasti. Menu del diat (a 9€) söimme härkätaisteluareenan ja rannan välimaastossa, Bar Cafeteria Sunin terassilla. 

Lentokenttäbussi A kiersi koko keskustan, kävi juna-asemalla ja kentällä olimme reilun tunnin ennen Lufthansan koneen ilmoitettua lähtöaikaa Frankfurtiin. Lähtö tosin myöhästyi puolisen tuntia.

Minulla oli kaikilla neljällä lennolla ikkunapaikka. Málagan ja Frankfurtin välille sain paikan hätäuloskäynnin kohdalta, sopiva pitkäkoipiselle. Frankfurtissa oli riennettävä Helsingin koneen lähtöportille, aikaa oli niukasti. Samat surkeat eväät kuin mennessäkIn; ensimmäisellä lennolla kakunpala ja toisella voileipä.

Hannullakin oli keskiviikkona vielä vapaata, myöhäisellä kotiintulolla ei ollut väliä, kun aamulla sai nukkua pitkään. Taksikuski oli niin puhumaton, että veti meidätkin hiljaiseksi. Tervetuloa Suomeen!