Seuraavaa reissua odotellessa

Kun alkuvuodesta suunnittelin syksyn matkaamme Moselille, ei ollut vielä aavistustakaan Hannun jalkavaivojen äkillisestä pahentumisesta. Tarkoitus oli lähteä pyöräilemään ja patikoimaan joenvartta ja katsastamaan linnoja. Nyt taitaa käydä niin, että otan reissuun uudet vaelluskenkäni ja testaan niitä yksin patikkapoluilla. Niitähän riittää, Saksan puolellakin n. 360 km (Moselsteig ja Mosel Camino).

https://www.mosellandtouristik.de/en/cycling-hiking/hiking/moselsteig-long-distance-trail/

Parin viikon reissun kohteet valikoituivat taas intuitioni mukaan, ts. katselin netistä kuvia ja valitsin kauneimmat kaupungit. Niistä varasin edullisimmat majoitukset. Saksan puolella vietämme kahdeksan yötä, Ranskan puolella erkanemme Moselista ja vietämme kahdessa kohteessa yhteensä kuusi yötä. Reissu päättyy Zürichiin Hannun serkun luokse. Ainakin ensimmäisessä majoituksessa pitäisi olla käytössä piha-alue ja isäntäväki lupasi jo tarjota meille tervetulolasilliset Mosel-viiniä.

Luimme molemmat Eero Iloniemen mainion kirjan "Viininviljelijän talo", joka kertoo elämästä Moselin varrella Saksan puolella. Meidän tulevista kylistä taidettiin kirjassa mainita vain yksi. 

Ennen reissua ehdin Lohjalle lapsenvahdiksi ja äitiä katsomaan. Ostimme Amin kanssa äidille syksyn trendivärisen maton, mutta jonkun Mainiokodin hoitajan mielestä se on turhaa ja matto oli rullattu sivuun. Kävin Keravanjoessa uimassa, vesi oli viimeisimmän (15.8.) mittauksen mukaan 16,9 asteista, taisi nyt olla jo viileämpää. Yritän pitää perinteistä kiinni ja käyn vielä syyskuussa uimassa Kuusijärvellä tai Keravanjoessa.

Uimaan ja saunaan pääsen ensi viikolla parin päivän mökkilomalla Savitaipaleella!

Kutsuimme Annen ja Terryn meille perjantaiksi grillaamaan. Satoi koko illan, Hannu grillasi terassilla katoksen alla, mutta oli niin kylmä, että söimme sisällä. Lauantaina Vantaalla oli kaikenlaista ohjelmaa Kehäradan asemien läheisyydessä. Ennen rankkaa sadekuuroa ehdin käydä vain Leinelässä katsomassa nuoren paritanssimestarin esitystä.

Viikonlopun aikana kävimme läpi syksyn reissusuunnitelmaamme ja tutkimme yhteyksiä eri kohteiden välillä. Jokilaivalla siirtyminen paikasta toiseen on haaveissa, muuten käytämme hinnasta riippuen bussia tai junaa.

Sunnuntaina ajoimme Lohjalle katsomaan äitiä. Hän on ollut viime päivät voimaton ja poissaoleva. Nytkin hänet oli laitettu ruuan jälkeen sänkyyn. Luultavasti hän olisi jäänyt ilman iltapäiväkahvia ja pullaa, mutta kävin hakemassa ne hänelle, nostin sängyn päädyn pystympään ja hän söi ja joi halukkaasti, kun autoin. Kotimatkalla kävimme Perttilän Izmetissä syömässä.

Loppukesän kirjoja:

Mary Ann Shaffer ja Annie Barrows "Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville". Valloittava kirja sijoittuu Guernseyn Kanaalisaarelle, jossa kyläläiset kokoontuvat sodan aikana kirjallisuuspiirin verukkeella. Sodan jälkeen saarelaiset haluavat kertoa tarinansa lontoolaiskirjailijalle, joka kotiutuu Guernsyyn ja löytää sieltä paljon rakkautta, myös itselleen. 

Vikas Swarup "Slummien miljonääri". Liikuttava ja samalla humoristinen tarina nuoresta miehestä, joka kasvuvuosiensa kokemuksilla voittaa tv:n tietokilpailussa miljardi rupiaa. Tuotantoyhtiötä uhkaa tästä syystä konkurssi ja se väittää, että poika on huijannut kilpailussa. Kirjasta tehtiin myös mainio elokuva, olin jo unohtanut sen juonen, johon kirja antoi mukavasti syvyyttä.

Thor Heyerdahl "Kon-Tiki". Norjalaisen tutkimusmatkailijan muistiinpanot vuoden 1947 lauttamatkalta yli Tyynenmeren.