Se on kesä ny! sano vanha lohjalaine

 

Koululaisille tulikin hikinen viimeinen viikko, jos ei muuten, niin ilmojen suhteen. Noel ja naapurin Ella lopettivat eskarin perjantaina, isommat ipanat aloittivat kesäloman vasta lauantain päättäjäisten jälkeen. Yöt alkoivat olla jo niin lämpimiä, että Hannu luopui peitostaan ja nukkuu pelkällä lakanalla. 

Uutisten mukaan passia joutuu nyt jonottamaan, kun suomalaiset toivovat pääsevänsä taas matkustamaan. Siksi minäkin ryhdistäydyin ja hoidin asian jo nyt, vaikka vanha passi onkin voimassa heinäkuun loppupuolelle saakka. Kävin Tikkurilassa passikuvassa, kuvaamosta pääsi kätevästi suoraan hissillä poliisin lupatoimistoon, jossa ilman ajanvarausta pääsin melkein heti tiskille. Virkailija vielä kysyi, riittääkö viikko uuden passin toimittamiseen. Aikaa kului kaikkineen puolisen tuntia.

Jalkoja säästääkseni olen etsinyt uusia kävelyreittejä hyviltä latupohjilta tai metsäpoluilta, jotka surukseni maastopyöräilijät ovat muhjustaneet kuraisiksi ja pakosti kierrettäväksi metsiä myöten. Välillä olen vaihtanut kävelylenkit pyöräilyyn. Lauantain fillarilenkillä Honkanummelle kävin (vahingossa) kääntymässä Sipoon puolella Koiviston kylässä.

Nikkilä

Sipoon vanha kirkko

Sunnuntaina päräytimme pienen lenkin DragStarilla. Ajoimme pikkuteitä Nikkilään ja Sipoon vanhalle kirkolle. Kotiin tulimme osittain samaa reittiä, jonka poljin fillarilla lauantaina. Mukavia teitä millä vain kaksipyöräisellä.

Posti toi minulle Visit.Estonian uudet esitteet, mukana myös kartat Baltictrails- ja Rannikkovaellusreiteille. Jos heinäkuulle sunnittelemamme moottoripyöräreissu Viroon onnistuu, vaellukset täytyy siirtää myöhempään ajankohtaan. Kesäkuulle on jo suunnitteilla mukavaa tekemistä; Salo, Kotka-Loviisa ja Seili. Fillarilenkin voisi tehdä Nissbackan taidepuistoon ja Tikkurilan uudelle Patiolle. Lisäksi papakoe, verenluovutus ja sen yhteyteen Helsinkipäivä näyttelyineen. 

Tiellä oli paljon pyöriä liikkeellä, kun tiistaina päräytimme Hondalla Saloon. Kävimme Salon Taidemuseossa katsomassa Aito vai ei? -näyttelyn, Riitan ja Jorman luona kahvittelemassa ja viemässä Sofialle tämän synttärilahjakirjat. Kotiin kääntyessämme alkoi kova ukonilma ja rankkasade, joka ehti kastella meidät. Sade loppui kuin seinään Lohjan rajalla ja tie oli kuiva kotiin saakka. Paikka paikoin kielot ja sireenit tuoksuivat vielä huumaavasti.

Kesän kirjoja:

Paula Havaste "Morsiusmalja". Saarenmaa-sarjan kolmas osa. Viljan ja Villemin majatalo on tallinnalaisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden suosiossa. Tupansa suojiin hän saa myös kovia kokeneen nuoren Aiven, joka synnyttää esikoisensa vain vähän ennen Viljan tyttären syntymää. Kesästä tulee taas kiireinen, kun elokuvaryhmä saapuu Tallinnasta Saarenmaalle filmaamaan saarelaisten elämästä kertovaa elokuvaa.

Kati Kelola "Vaihtuvia maisemia - 100 ideaa maata pitkin matkailuun". Tietokirja minun makuuni. Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä monesta asiasta; en halua lopettaa lentämistä, mutta kun lennän, teen sen mieluummin suoraan kohteeseen, jossa koluan maata/maita junalla tai bussilla ja lennän jostain muualta kotiin, mieluummin taas suoralla lennolla. Ja kun aikaa on, olen mieluiten reissussa useamman viikon. Olen yhdistänyt samalla reissulla maita kuten Espanja-Ranska, Espanja-Portugali ja Saksa-Ranska-Sveitsi, Baltian ja Balkanin maista puhumattakaan. Teemamatkoista (Tonava) suunnittelin ja toteutimme reitin Saksa-Itävalta-Slovakia-Unkari (Serbian hoidin myöhemmin yksin ja yhdistin sen Makedoniaan). Andalusian matkoilla teemana on ollut pääsiäinen/vaellus. Saarihyppelyitä on tullut harrastettua Kreikassa, Kroatiassa ja Indonesiassa. Olen myös liikkunut kohteesta toiseen jalan; Espanjan poikittain, Portugalin pitkittäin ja pitkän matkaa Moselin viinirinteitäkin. Viron olemme kolunneet useammallakin moottoripyöräreissulla. Useimmat kirjan kohteet olivatkin minulle jo entuudestaan tuttuja, mutta sain monta uutta matkaideaa. Plussaa tulee myös kirjasuosituksista.