Matildan syksy 2022

Vilkkaan viikon päätteeksi pakkasimme autoon kuivurin, kannelliset purkit ja viikon ruuat ja juomat. Ajoimme Meri-Teijoon Tammisaaren kautta ja pysähdyimme Wi-Boxiin lounaalle. Tilasimme päivän kasvisruuan; sienikrepsit. Mukaan ostin mainion kampaviinerin.

Wi-Box

Saimme mökin avaimet ajoissa ja taas alkoi tavaroiden roudaus. Mökki oli kylmä, edelliset asukkaat olivat sulkeneet patterit ja lattialämmitykset (kylppärin lattialämmitys ei taida edes toimia). Hannu petasi sängyt, minä tyhjensin astianpesukoneen ja kahvinkeittimeen unohtuneen suodatinpussin. Joimme pullakahvit, laitoimme saunan lämpiämään, viritin ledivalot ja sytytin kynttilät sisälle ja ulos.

Nukuimme taas armaan hyvin. Lauantai oli harmaa, mutta lämmin päivä. Talitintit olivat tyhjentäneet terassin pöydälle jääneen tuhkakupin, se täytyy tyhjentää tai piilottaa yötä vasten. Aamupäivällä lähdimme omille sienen hakureissuillemme. Päätin tehdä ensin lenkin, muuten se saattaa jäädä, jos löydän heti sieniä. Suuntasin Jeturkastiin, vasta sen jälkeen siirryin polulta pois mäntymetsään. Ja löytyihän niitä suppareita! Ja tulee löytymään, niin paljon on pieniä sieniä kasvamassa. Metsässä on ihanaa kuljeskella ja riemua lisää runsas sienisaalis. Hannu oli valinnut väärän metsän eikä löytänyt ainuttakaan sientä. Hän sai putsata sienet kun minä tein kanapadan ja salaatin. Kuivuri jäi hurisemaan, kun menimme päikkäreille. Illalla saunoimme ja välillä nautimme terassilla leppeästä säästä. Kun "Elämäni biisi" loppui ja suljin telkkarin, kuulin hiirien ravaavan välikatossa.

Kyläravintola Terho

Lattialämmitys heräsi yöllä henkiin ja mökin valtasi (turhankin) lämmin henkäys. Sunnuntaina sää jatkui lämpimänä ja kosteana. Näytin Hannulle karttasovelluksestani siihen merkitsemäni sienipaikat Jeturkastin metsässä ja lähdimme molemmat siihen suuntaan. Tarkoitukseni oli kävellä syvemmälle metsään, mutta aina vain kuulin - ja jopa näin - autojen kulkevan Skoilantiellä. Pieniä suppareita kasvaa metsässä runsaasti, useimmiten harvakseltaan, mutta kun löytyi sopiva sienirypäs, asetuin kehonhuoltotunneilla oppimaamme syväkyykkyyn. Siinä voi olla rennosti pidempäänkin ilman, että selkä väsyy. Kun poistuin metsästä maantielle, Hannu ilmestyi sille vähän matkan päässä. Palasimme mökille kaksi hedelmäpussia täynnä suppareita, minulla myös yksi kantarelli. Pesukone pyöritti pyykit, Hannu putsasi terassilla sienet ja minä tein meille sienipastaa. Hyvää, mutta halpaa; sienet ja marjat metsästä, naapurin omena ja kaupan tarjouskaalia. Avasimme glögikauden, että Hannu sai terassille jotain lämmikettä. Saunoessamme naapurimökkiin kotiutui kolme "pikku-Ilonaa" (ja isoveli/sisko?) vanhempineen. Auton peräkärryyn oli lastattu koko perheen pyörät ja illan hämärtyessä he lähtivät vielä fillarilenkille. Mahtavaa; myöhemmin illalla alkoi ukkostaa ja sähkötkin katkesivat hetkeksi.

Nyt on nättiä!

Maanantain sienisaaliini

Ukkosmyrsky pyyhälsi yöllä yli ja maanantaina oli pilvinen, mutta kuiva sää. Puuskittaista tuulta riitti vielä tällekin päivälle, Hannun palattua golfkentän lenkiltään mökissä oli taas sähkökatko. Minä kiersin Matildanjärven lenkin ja olin metsässä tuulelta suojassa. Nousin tutulle rinteelle ja onnekseni löysin suppareita, jotka kasvoivat sammaleisella mättäällä aivan levyinä. Sain pussin täyteen melkein yhdestä paikasta. Minun oli pakotettava itseni poistumaan metsästä, mutta tänne on tultava vielä uudestaan! Syyslomasta huolimatta porukkaa on kansallispuistossa yllättävän vähän. Naapurin pyöräilijäperhekin kertoi lähtevänsä jo huomenna pois.

Tässä jonain päivänä - rauhalliset, pitkät päivät punoutuvat toisiinsa - totesin, että kodin jälkeen tämä Matildan mökki taitaa olla toiseksi paras paikka maailmassa. Kolmanneksi tulee Hiidenmaa, sen jälkeen Balkanin kohteet, mutta niille ei ole näin vahvaa paikkasidonnaisuutta.

Tiistaille luvattiin sadetta ja siirsimme laavuretken keskiviikolle. Lähdimme aamupäivällä käymään Perniön kaupoille, ruokaa on riittävästi, mutta Hannu lupasi leipoa sämpylät ja ostimme sämpyläjauhoja, voita ja leivinpaperia. Mökille palattuamme sää selkeni ja lähdin tekemään golfkentän lenkin. Loppumatkalla poikkesin Teijontieltä metsään etsimään sieniä. Hannu oli kolunnut tien toista puolta ja löytänyt myös kantarelleja.

Keskiviikon herkut

Keskiviikon vastainen yö oli kylmä ja aamulla naapurimökin rouva skrapasi autonsa tuulilasia. Lähdin aamupäivällä kävelemään Matildanjärvelle ja siitä kohti Endalin laavua. Pakkohan minun oli jo menomatkalla poiketa sienimetsään. Teimme laavulle treffit puolenpäivän aikaan, vähän myöhästyin kun pitkospuut olivat vielä varjopaikoissa kuuran peittämiä ja piti vähän hissutella. Laavulla oli porukkaa ja tulet valmiina, kaksi hollantilaistyttöä poistui paikalta rinkat selässä, kun pääsin perille. Grillasimme makkarat halikkolaisperheen seurassa.Syötyämme teimme tilaa muille, Hannu lähti kävelemään mökille pitkin huoltotietä, jota oli tullutkin. Minä kävelin mieluummin metsäpolkuja ja pitkospuita pitkin. Porukkaa käveli vastaan laavulle päin, pitkospuut olivat jo kuivuneet. Kävin ratsaamassa toissapäivänä löytämäni sienipaikan ja palasin mökille täyden pussin kanssa. Hannun saalis ei ollut aivan niin runsas, putsasimme ne yhdessä aurinkoisella terassilla. Hannun sämpylätaikina oli noussut ja ennen saunaa söimme lämpimäisiä.

Illalla katsoin Seija Paasosen toimittaman "Taiteilijoiden taivaat" -ohjelman, jonka katsoin aikaisemminkin täällä mökillä. Hieno ohjelma, miksei tästä tehdä sarjaa!?

Torstainakin oli kaunis ilma. Tarkoitukseni oli kiertää hieno Teerisaaren lenkki, mutta sienihimoissani päätin oikaista ja kävelin Matildanjärven kierroksen ja sen jälkeen Jeturkastin lenkin. Itselleni selitin, että kalliot saattavat olla liukkaita, ei ole turvallista lähteä yksin niitä kapuamaan. Kun ohitin Jeturkastin, suuntasin metsään omille sienipaikoilleni. Harhauduin (taas!) soiselle alueelle ja ilman kumppareita oli pakko palata omia jälkiä takaisin ja suunnata metsään toisesta kohdasta. Merkit osuivat oikeaan ja tänäkin vuonna niillä hoodeilla kasvaa suppareita. Hannu oli jo palannut omalta sienenhakureissultaan. Laitoin pyykit koneeseen ja Hannu lähti hakemaan pizzat Ruukin Krouvista. Syötyämme pyöräytin vielä astianpesukoneen, ettei tarvitse huomenna tehdä sitä.

Ajoituksemme meni viikolla pieleen. Perjantaina Ruukin Krouvissa on Halloween-tanssit ja lauantaina Edu Kettunen esiintyy Kankirautavarastolla. Toisaalta Edu konsertoi kiitettävästi myös Vantaalla ja olemme harmittavan huonoja käymään tansseissa. Ja johan meillä on muuta ohjelmaa lauantaille.

Ajoimme kotiin Fiskarsin kautta. Virkkalassa kävimme hautausmaalla viemässä kynttilän ja Caritalla kahvilla. Nyt ei ollut kukkia tuliaisiksi, vaan omenasosetta ja kaksi pussia kuivattuja sieniä. Kotiin päästyämme kävin kaupoilla, laitoin pesukoneen pyörimään ja tein sienirisottoa. 

Talvivarastot alkavat olla hyvällä mallilla!