Matkailuvuosi 2022

Almáchar

Almáchar ja Málaga, Andalusia 

Kaksi koronavuotta pitivät meidätkin maassa. Ensimmäinen lentomatka suuntautui helmikuussa Andalusiaan, jossa tutustuimme pieneen Almácharin vuoristokylään nauttien kauniista maisemista ja hyvästä kelistä. Pari viimeistä yötä vietimme tutussa Málagassa. Espanjassa maskipakko ulkona oli juuri päättynyt ja ihmiset olivat taas vapautuneita ja iloisia.

Camiño Portugués, part two

Maaliskuun lopussa lensin Lissaboniin, jossa vietin muutaman päivän ennen siirtymistä junalla Portoon, viettäen sielläkin pari päivää, ennen kuin lähdin vaeltamaan kohti Santiago de Compostelaa. Alkumatkan Lissabonista Valençaan olin kävellyt jo 2019, ennen koronavuosia. Oli mukava palata osittain tutuille reiteille. Vaellus toi minulle taas uusia ystäviä ja muodostimme Camino Family -WhatsApp ryhmän. Santiagosta jatkoin ilman "perhettäni" vielä Muxiaan ja Fisterraan. Vuoden harvoista reissuista ehdottomasti paras!

Zamora

Espanja huhti-toukokuussa

Lopetettuani vaelluksen aloitin lomani Ourensessa, sieltä lähdin Zamoraan, jossa meillä oli Hannun kanssa tämänkertaiset treffit. Yhteinen loma kului tapaksista nauttien Zamorassa, Salamancassa, Ávilassa, Las Navas del Marquesissa ja Madridissa, josta lensimme kotiin. 

Kallaste

Viro Hondalla, kesä-heinäkuu

Kesäkuun lopulla lähdimme kahden viikon mp-reissulle Viroon. Maa on kutakuinkin koluttu, mutta aina sinne on yhtä hauska palata. Tämä reissu piti sisällään kahdeksan kohdetta; Toila, Peipsijärvi, Tartto, Viljandi, Haapsalu, Kärdla, Kassari ja Tallinna. Kilometrejä kertyi vajaa tuhat.

Muhu Museum, Hannu ja vihertävä vaimonsa

Viro Hondalla, elokuu

Heinäkuun reissulla jäi väliin Pärnu ja Saarenmaa, joten oli ajettava takaisin Viroon. Kahdeksan päivän reissun kohteita tällä kerralla olivat Pärnu, Muhu, Hiidenmaan Kassari (tietenkin!) ja Tallinna. Kilometrejä tuli mittariin 613.

Stonin emännän tervetuliainen

Dalmatia, Kroatia

Norwegian laittoi Dubrovnikin lennot tarjoukseen ja lähdimme moikkaamaan Zeljkaa, jonka syöpä oli taas levinnyt. Kymmenen päivän reissuun valitsin neljä kohdetta Dalmatian rannikolta; Dubrovnik, Ston, Promajna ja Trogir, josta on lyhyt matka Splitin lentokentälle.

Tallinna, "toinen kotikaupunkimme"

Meidän on hävyttömän helppo lähteä Tallinnaan, siksi siellä tuli aiemmin käytyä lähes kuukausittain päiväristeilyillä. Nykyisin haluan olla pari yötä paikoillaan, jotta ehdin kävellä ja tutkia kaikki paikat rauhassa. Onneksi olemme löytäneet Maren, jonka majoitusta käytämme aina kun mahdollista. Kesän alussa meillä oli varattuna lennot ja majoitus Krakovaan, mutta aikataulujen muututtua peruimme koko reissun ja lähdimme Tallinnaan. Lokakuussa hyödynsin Viking Linen synttärimatkan ja vietin päivän Tallinnassa. Seuraavan kerran juhlistimme itsenäisyyspäivää Tallinnassa. 

Oi kallis (todellakin!) kotimaa

Vantaa, Helsinki, Lohja, Salo, Mathildedal, Perniö, Turku, Rymättylä, Loviisa, Porvoo ja mitä näitä nyt on. Tänä vuonna emme kovin pitkälle Hondalla ajelleet, kunhan kiertelimme Uuttamaata ja Varsinais-Suomea. Vantaa kotikaupunkina on tullut tutuksi kävellen ja pyöräillen. Helsingissä käyn lounastreffeillä, näyttelyissä ja lukupiirin kokoontumisissa. Lohjalla ei tule enää äidin kuoltua käytyä niin usein, harvemmin minua tarvitaan enää sinne lapsenvahdiksikaan. PROn mökkiä Mathildedalissa käytimme 2022 kolme kertaa; maaliskuussa, lokakuussa sieniä keräillen ja joulukuussa joulua viettäen. Heinäkuun lopulla teimme viikon reissun Turku-Rymättylä-Nauvo-Parainen-Salo, jossa ainoa harmitus oli sinilevä uintivesissä. Hannun synttärimatka elokuussa suuntautui tällä kerralla Loviisaan ja Porvooseen, päivänsankarille se oli yllätys viimeiseen saakka. Aikaa on kulunut  jumppatunneilla, elokuvissa, konserteissa ja paljon, paljon myös kotona. Kirjoja ehdin lukea 36.